Lue keskustelun säännöt.
Kasvu ihmisenä ja uusi ystäväpiiri
23.04.2025 |
Onko kenellekään käynyt niin, että olette kasvaneet ihmisenä parempaan suuntaan, mutta samalla se tarkoittaakin sitä, että läheisiä ihmissuhteita täytyy arvioida uudelleen? Tuntuu vähän surkealta, että kuinkahan yksin sitä kohta jää. Ei ole oikein aikaa etsiä uusia ystäviä. Erokin tuli joitain vuosia sitten.
Kommentit (4)
Juu, näin siinä usein käy. Itseä ei kyllä haittaa, parempihan se hyvässä seurassa yksin on olla kuin huonossa porukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä raitistuin laihdutuksen myötä nelikymppisenä. Meni kaikki ihmissuhteet, eikä uusia ole löytynyt. Mutta eipä se mitään, viihdyn ihan hyvin yksinkin nyt kun olen siihen tottunut. Olen myös lapseton sinkku, eli aika totaaliyksin.
Tämä on raitistuessa tyypillistä. Pakko ottaa etäisyyttä vanhoihin kavereihin, jos niiden kanssa ei ole muuta yhteistä kuin päihteet.
En itse koe kasvaneeni ihmisenä kovin paljoa viime vuosina, mutta koen joskus tarvetta jättää joitain ihmissuhteista taka-alalle. Näihin liittyy aina jotain arvoristiriitoja tai kokemuksia siitä, että on vain jonkunlainen hyödyke eikä toista kiinnosta ollenkaan oma elämä.
Pikkuhiljaa jäänyt ystävyyssuhteet tosi vähäiselle yhteydenpidlle. Tuntuu vaan, ettei enää ole samoja mielenkiinnon kohteita. Olen muuttunut siitä aktiivisesta menijästä kotona viihtyväksi. Ei jaksa seurustella ihmisten kanssa. Tuntuu kuin, että vihdoinkin elän oman näköistä elämää. Kiva tunne oikeastaan.
Mä raitistuin laihdutuksen myötä nelikymppisenä. Meni kaikki ihmissuhteet, eikä uusia ole löytynyt. Mutta eipä se mitään, viihdyn ihan hyvin yksinkin nyt kun olen siihen tottunut. Olen myös lapseton sinkku, eli aika totaaliyksin.