60-luvulla syntyneet naiset! Kysymys sen ajan kulttuurista ja kasvatuksesta
Menin nuorena naimisiin ja ero tuli 40+ v. Silloin tajusin olleeni oikea pikkuvaimo: miellytin ja palvelin. Kun minun piti esitellä itseni, niin esittelyyn kuului myös mies. Erotessa minulla ei ollut hajuakaan omista tunteista tai tarpeista.
Tänä päivänä tuo kaikki tuntuu niin kornilta. Miten ihmeessä olen tuollainen voinut olla
Viime aikoina olen lukenut vanhaa kirjallisuutta ja katsonut vanhoja suomalaisia leffoja. Nyt ( vasta) tajuan, että olin vain sen ajan kulttuurin tuote. Olen 50-luvun tuote - ajan, jolloin vanhempani kasvoivat aikuiseksi.
Oletteko te muut ennen 55-60vuotiaat huomanneet itsessänne vastaavaa?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut, enkä ole koskaan ollut tuollainen. Aina liian itsenäinen edes menemään naimisiin, saati palvelemaan ketään. -66
Mielenkiintoista. Mistä ajattelet sen johtuvan? Ts. Elitkö erilaisessa perheessä tms? Minä siis konservatiivisen ydinperheen kasvatti.
ap
Ei minua ainakaan tuollaiseksi kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut, enkä ole koskaan ollut tuollainen. Aina liian itsenäinen edes menemään naimisiin, saati palvelemaan ketään. -66
Mielenkiintoista. Mistä ajattelet sen johtuvan? Ts. Elitkö erilaisessa perheessä tms? Minä siis konservatiivisen ydinperheen kasvatti.
ap
Tavallinen duunariperhe, tavallinen lapsuus. Tämä on vain minun luonteeni.
Oikeastaan ainoa kasvatus oli se, että ympärillä oli "vaimo totelkoon anoppia ja tehköön kuten maatilalla on aina tehty"- ilmapiiri.
Mutta sain lapsesta asti lukea ihan mitä halusin, mikä pelasti tuolta asenteelta. Minusta tuli sitten "teen mitä huvittaa, eikä muilta kysellä"- ikisinkku.
Meidän lapsuudessa ja nuoruudessa tv:n ohjelmatarjonta oli suppeaa, minkä vuoksi sieltä tuli katsottua paljon vanhoja kotimaisia ja muunkin maalaisia elokuvia. 50-luvun länkkäreitä jne.
Mutta ei minua silti kasvatettu palvelemaan ketään. Koulussa opetettiin ja äitikin kotona puhui, että nykyään naiset ovat tasa-arvoisia miesten kanssa ja kaikkien on hankittava ammatti, jolla pärjää itsenäisesti.
Olen syntynyt v. -66 eikä minua kasvatettu noin. Lähdin opiskelemaan DI:ksi ja löysin myös fiksun ja tasa-arvoisen puolison itselleni. Yhdessä jo pian 40 vuotta 😌
-DI nainen
Meillä äiti hoiti sekä miesten että naisten työt. Ei ole kasvatettu palvelemaan ketään.
Minulle opetettiin kotona, että naiset ovat x ja miehet y. Naiset tekivät ruokaa, kun miehet keskustelivat tärkeistä asioista. Isä oli perheen pää.
Perheeni oli akateeminen. Äitini tosin tienasi enemmän kuin isä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt v. -66 eikä minua kasvatettu noin. Lähdin opiskelemaan DI:ksi ja löysin myös fiksun ja tasa-arvoisen puolison itselleni. Yhdessä jo pian 40 vuotta 😌
-DI nainen
Lisäys lapsuuden perheeni insinööri-sairanhoitaja perhe, puolisoni pienviljelijäperheestä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle opetettiin kotona, että naiset ovat x ja miehet y. Naiset tekivät ruokaa, kun miehet keskustelivat tärkeistä asioista. Isä oli perheen pää.
Perheeni oli akateeminen. Äitini tosin tienasi enemmän kuin isä.
ap
Millaisista perheistä vanhempasi olivat? Minua 40-luvulla syntynyt isäni kannusti ja kehui, oli kiinnostunut mielipiteistäni.
En ole saanut tuollaista mallia. Äitini on käynyt yliopiston ja taisi tienata enemmän kuin isäni. Muutenkin on aina ollut kaikkea muuta kuin hiljainen palvelija. vm. -69
Kuten nykyään, myös aiemmin on ollut erilaisia kasvatusmalleja. Ehkä olet sitten saanut tuollaisen kasvatuksen, itse en tuota tunnista. Kiltti tyttö kasvatus osaltaan kyllä, mutta ei mikään palvelija ja miellyttäjä kuitenkaan. Äiti oli yliopiston käynyt ja hoiti maatilan ja metalliyrityksen sekä muksujen kasvatuksen yksin isän kuoltua kun olimme veljen kanssa alle 3v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle opetettiin kotona, että naiset ovat x ja miehet y. Naiset tekivät ruokaa, kun miehet keskustelivat tärkeistä asioista. Isä oli perheen pää.
Perheeni oli akateeminen. Äitini tosin tienasi enemmän kuin isä.
ap
Millaisista perheistä vanhempasi olivat? Minua 40-luvulla syntynyt isäni kannusti ja kehui, oli kiinnostunut mielipiteistäni.
Äitini oli sodan runtelema evakko. Isäni oli bättre folkia.
isäni aina kannusti ja kehui, mutta hän lopulta itse tiesi totuuden. Muistan, kuinka hän oli sitä mieltä, että minusta tulisi hyvä sihteeri - olin todella loukkaantunut. En halunnut olla kenenkään pikkuapulsinen. Työelämässä kipusin hyviin tehtäviin, mutta kasvatus teki minusta ensimmäisessä avioliitossa pikkuapulsisen.
ap
En ole huomannut, enkä ole koskaan ollut tuollainen. Aina liian itsenäinen edes menemään naimisiin, saati palvelemaan ketään. -66