45v mietteitä
Noin viisitoista vuotta sitten, kun olin lähellä kolmeakymppiä, suurin osa ikätovereistani oli jo naimisissa ja saanut lapsia. Minä tulin yllättäen raskaaksi, ja mieheni kanssa menimme kiireessä naimisiin. Elin perinteistä perhe-elämää ja sain useamman lapsen.
Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin kaiken tämän perhe- ja työelämän kaaoksen jälkeen, olen eronnut. Ehkä perhe-elämä ei koskaan ollut minua varten. Ehkä minä sovin paremmin vain työntekoon.
Kommentit (5)
Mukava kuulla että on lapsia. Elämässä voi myös levätä, omia juttuja, ainakin kun lapset isompia. Mutta joillakin työnteko vie ajan ja kotihommat, vielä.
Miten hankkiuduit eroon lapsistasi?
En mä tiiä... ei ne lapset taida tykätä musta.
Vierailija kirjoitti:
Mukava kuulla että on lapsia. Elämässä voi myös levätä, omia juttuja, ainakin kun lapset isompia. Mutta joillakin työnteko vie ajan ja kotihommat, vielä.
Surullista kyllä, mulla on sellanen fiilis että sit ku lapset on aikuisia, ne haluu olla mieluummin isänsä kanssa.
Tuntuu kuin seksi, rakkaus ja kaikki mun oma voima ois jo kulutettu loppuun