Lue keskustelun säännöt.
Terveisiä sairaalasta. Elämäni hirvein ilta ja yö takana.
20.04.2025 |
Nyt alkaa näyttämään jo paremmalta mutta huoli on silti kova.
Kommentit (30)
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, et varmaan aikonut kertoa yhtään tarkemmin?
Saatiinko selville mikä äidilläsi on? <3
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
Ihan kamalaa. Otan osaa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
On kypärä mutta ei pidä sitä, koska ei muutkaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
On kypärä mutta ei pidä sitä, koska ei muutkaan...
No sitten ei ole pyörääkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
Jos yhtään lohduttaa, niin vaikka syöpä on parantumaton sen kanssa voi elää vuosia. Äitini mies, jonka löysi vuosia isän kuoleman jälkeen, eli yli 10 vuotta keuhkosyövän kanssa, mutta kun päätti alkaa leviämään meni sitten vuodessa. Koittakaa nauttia keväästä ja tulevasta kesästä sairaudesta huolimatta
Vanha klassinen facebook-huomioh*oraus.
Sympatiaa kaivataan, mutta mitään ei kerrota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
Ihan kamalaa. Otan osaa. :(
Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
On kypärä mutta ei pidä sitä, koska ei muutkaan...
Ehkä oppii nyt kun sai toisen mahdollisuuden.Moni ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
On kypärä mutta ei pidä sitä, koska ei muutkaan...
Tämän jälkeen pitää, ehkä ne kaveritkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli vetänyt pyörällä alamäessä tangon yli ympäri ja lyönyt päänsä maahan. Ei ollut kypärää päässä. Oli mennyt heti tajuttomaksi. Sairaalasta soitettiin. Oli onneksi ollut jo kaverien toimesta herätettävissä, mutta ei kunnolla pysynyt tajuissaan. Päässä valtava haava, lievä aivovamma.
Tän takia kypärä päässä aina. Onneksi sait pitää hänet.
On kypärä mutta ei pidä sitä, koska ei muutkaan...
No sitten ei ole pyörääkään
Joo no voit olla varma että näin tämän kokemuksen jälkeen onkin. Toivon että ymmärtää sen itsekin tämän jälkeen. En mä ole ylpeä siitä että ei ollut kypärää oikeastaan suurimman huolen ja itkun jälkeen tuli viha, miksi sitä kypärää ei voinut pitää kun se on ostettu. Mutta ei tämä tilanne enää miksikään muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
Jos yhtään lohduttaa, niin vaikka syöpä on parantumaton sen kanssa voi elää vuosia. Äitini mies, jonka löysi vuosia isän kuoleman jälkeen, eli yli 10 vuotta keuhkosyövän kanssa, mutta kun päätti alkaa leviämään meni sitten vuodessa. Koittakaa nauttia keväästä ja tulevasta kesästä sairaudesta huolim
Toukokuussa on PET-kuvantaminen, jossa nähdään auttoiko sytostaatit yhtään. Pelottaa, millainen romahdus se miehelle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin kuvitella. Minä olin mieheni kanssa sytostaattihoidossa. Piti mennä vessaan itkemään. Toivottavasti voit paremmin.
Monet itkut myös kun veljeni sairastui syöpään. Vieläkin itken vaikka siitä on kohta kymmenen vuotta. En koskaan unohda.
Pahinta on tieto, että en saa elää kauaa tuon rakkaan miehen kanssa. Omakannassa lukee, että on parantumaton syöpä. Silti hoidot aloitettiin.
--- Niin kamalaa.Nytkin tuli itku kun muistan. Kivut ja kaikki..........Ymmärrän tilanteesi! Kunhan vaan jaksettava . Surullista ! Isot halit sinulle että saat voimia.
Pahinta on se kun joutuu pitämään itsessään kaikki tunteet, itkun ja epätoivon ja yrittää olla normaali!
Mitä kävi?