~Syyskuun sissien perjantai~
Pirpsulle pahoittelut keskenmenosta ja todella asiattomasta kohtelusta. Itsekin olen hoitoalalla ja on tullut nähtyä vaikka minkälaista tyyppiä. Ihmettelenpä vaan, miten jotkut on läpäisseet psykologiset testit vai eikö niitä heidän opiskeluaikanaan aikanaan vielä ollut?
(.)Mulla on samanlainen maha, kuin PippuriMammalla! Nopeammin tuli esiin kuin esikoisesta, mut niinhän tuo taitaa mennä. Oli kiva käydä kaverin kanssa Hesassa ja viilettää siellä takki auki. Ihanaa, kun maha näkyy! =)
Vointi ennallaan=hyvä, mitä nyt selkää välillä särkee oikealta puolelta. Pitäis jo alkaa käyttämään tukivyötä.
Mikäs muilla muuten on toi kohdunkaulan pituus? Mulla oli esikoisesta 3,5cm jonnekin viikolle 29, jonka jälkeen oli 3cm. Nyt oli jo ekassa lääkärintarkastuksessa toi 3cm. Ei kyllä maininnut mitään asiasta. Tuntuis vaan, et pitäis olla tässä vaiheessa pidempi. Mietinpähän vaan, että mennäänkö tässäkään raskaudessa loppuun saakka, kun tuo esikoinenkin päätti syntyä heinäkuun helteillä rv 34+4.
Edea+Pikkis 15+3
Kommentit (23)
Ihana aurinkoinen päivä tänään! Täytyy nauttia, kun huomenna kai on luvassa jotain räntäsateita...?
Kävin tänä aamuna sokerirasitustestissä ja olen aivan varma, että arvot menevät yli sallittujen. Olin todella huonovointinen varsinkin ensimmäisen odotustunnin aikana ja pelkäsin koko ajan, että oksennan (edelleen on pahoinvointia). Labrahoitaja sanoi, että pitää tulla ilmoittamaan, jos oksennan, koska siinä tapauksessa koe pitää keskeyttää. Enpä halunnut taas uudelleen samaan koetukseen ja purin hammasta - ja onneksi huono olo meni ohi.
Mutta kokeen jälkeen sitten iski huono olo ja heikotus. Käveli muutaman kilomtrin keskustaan ja silloin oksennus meinasi tulla väkisin, heikotti ja kädet tärisivät. Ensin tuli tuskanhiki ja kun sitten onneksi pääsin syömään ja olo hieman parani, alkoi palella. Söin lounaani takki päällä, koska hampaat löivät loukkua, kaverini kertoi, että huuleni olivat ihan siniset. Joten tuskin kannattaa odottaa normaaleja tuloksia sokerirasitustestistä, kun tuloksena oli tällainen olo. Onneksi nyt taas olo ok.
Minulla ei onneksi viime perjantaisen säikähdyksen jälkeen ole ollut vuotoa. pahoinvointi jatkuu, joten siitä päättelen, että kaikki varmaan edelleen ok masussa. Alaselkäkipu vaivaa ajoittain kovanakin. Auttaisikohan tukivyö..? Minulla on myös oikealla puolella polttavaa pientä kipua ajoittain. Lääkärikaveri oli sitä mieltä, että on luultavasti sappivaivoja. Onneksi viime viikon aikana se on vähentynyt.
Minä tunsin esikoisesta liikkeet 18´lla viikolla, mutta toisesta jo 14+ viikolla ja silloin mieskin tunsi ne jo vatsan päältä.
Onko teille tullut kiloja sopivasti? Itselläni on painoa tullut jo 5-6 kg lisää ja alkaa ärsyttää tämä levenevä olemus. Olen pitkä ja normaalisti hoikka, mutta molempien raskauksien aikana kiloja on tullut n. 25. Tässä raskaudessa vannotin, etten päästä itseäni samaan jamaan, mutta niin tässä taitaa taas käydä... Nyt en ole uskaltanut hematooman vuoksi kovin paljoa liikkua ja pahoinvoinnin kurissapitämiseksi täytyy syödä koko ajan.
Päivähoidosta vielä, että minä myös aion pitää tyttäreni (4 ja 1 1/2 vuotta) päiväkodissa äotiyslomani aikana, todennäköisesti 3´na päivänä viikossa. Molemmat nauttivat tarhassaolosta ja olen itse ollut supertyytyväinen, kun en aina jaksa niin paljon ulkoilla ja askarrella ym kuin tytöt haluavat, ja tarhassa tehdään koko ajan hauskoja juttuja:-)
Mutta nyt jatkamaan hommia, että pääsee viikonlopun viettoon. Hyviä vointeja kaikille!
Berry3 rv. 12+6
Tämä pimu alkaa olla valmis paketti sänkyyn laitettavaks.
Mutta pitihän tänne tulla lukemaan päivän jutut :)
[b]Kesän ja syksyn suunnitelmista oli puhetta[/b] - Mulla ihanteellinen tilanne lomia ajatellen. Kun tämä työ kestää toukokuun loppuun, jään siitä suoraan lomailemaan kesäksi ja elokuussa sitten äippälomalle. Ihan mieluusti vietän kuuman kesän lomaillen, etenkin ison mahan kanssa ;)
Tyttönen aloittaa sitten elokuussa eskarin ja on tietenkin vain puolipäiväisenä (pelkkä eskari). Kun itse olen kotona. Mutta kieltämättä ihan kivalta tuntuu ajatus siitä, että saan päivisin 3,5 tuntia omaa-aikaa (mitä se sitten onkaan). (jos ei typyllä olis eskaria, ottaisin hoidosta pois, ehkä kerhoa tai jotain tilalle)
Kiitos vaan kaikille ummetuksesta valaiseville! Helpotti itseäni tunnistaa oireita ja kyllä vielä vahvemmin uskoisin sen olevan syynä. Tänään kävin tyhjennyksellä ja selvästi kivut lieventyny sen jälkeen. Oon myös liikkunut mahdollisimman paljon, tytön kanssa käytiin päivällä tunnin lenkilläkin :) Ja vettä kittaan kurkusta alas. Huomenna haen jotain lääkitystä apteekista vielä.
Hei, mulla alkoi muuten juuri vapaa viikonloppu :D Isäni laittoi viestiä, että haluaisi tytön jo tänään sinne yökylään ja kyllähän se passas. Söin currysen riisi-kana aterian pitkään nauttien ja nyt vaan nautin olostani. Aamusella sitten vähän siivoilen, käyn kaupassa jne. Ja käyn kunnon lenkillä :)
Oi tätä ihanaa raskautta! *huomenna voi olla toinen ääni kellossa* ;D
Mutta nyt on ihanaa. Ja mieskin tulee huomenna.
Dumle rv 13+1 ps. Minäkin pari hipsutusta tuntevinani masusta tänään.. Ehkä.
Mä kateellisena luen teidän juttuja vauvan liikkeistä ja ootan että millon ite tunnen. Varmaan menee monta viikkoa vielä, ku esikoisesta tunsin vasta rv 20. Tai ehkä siinä oli kyse vain tunnistamisesta, kun tuolloin 20 viikolla ne oli jo ihan kunnon liikkeitä ja tuntui mahan päältäkin ihan pian sen jälkeen. Kai sitä tällä kertaa osaa jo kuulostella kun tietää vähän miltä niiden pitäisi tuntua.
Taas on niin ihana ilma etten oikein tiedä mitä tekis. Rattaat menee niin hirveeseen kuraan kun ulkona käy, että olen ollu laiska ja käyny vain kerran päivässä esikoisen kans lenkillä. Tänäänkin se on jo tehty. :( Mutta ku on niin työlästä rytätä mattoja pois edestä ja sit kulkee luutun kans pesemässä kuraa pois ku oon ensin työntäny esikoisen rattaissaan parvekkeelle nukkumaan halki kämpän (tiedän, on olemassa rengassuojia, mutta kun kuran määrä on tuota luokkaa niin niiden käyttö on minusta vähintään yhtä vaivalloista kuin tuo lattian peseminen).
Toissa päivänä teinkin sitten niin että menin parvekkeelle jumppaamaan. :) Se oli aika hauskaa, tosin tunsin itteni niin ääliöksi että koko ajan yritin vahtia tuleeko mies kotiin ja ei kai se vaan näe mua, mutta niin vain oli mies päässyt livahtamaan ohi silmien. ;)
On mahtavaa, kun itellä on niin hyvä olo! Emmä mitenkään erityisen energinen oo vieläkään (aamuisin väsymys on ihan kamala) mutta siis kun ei oo mitään inhottavia vaivoja enää! Tänään kyllä niksautin jotenkin selkäni ja se on aika äkäinen kun jotain joutuu kumartelemaan tai nostamaan. Pitää varoa.
Nyt ei oo ees mitään erityisiä mielitekoja tai ällötyksiä, sekin tekee elämästä hieman helpompaa! Voin vaivatta kuskata roskiksia ja oikeestaan syödä mitä vain. Miten teillä muilla?