En ole appiporukan ilmainen siivooja!
He muuttivat lähelle meitä, kun mieheni puhui heidät ympäri: Meissä olisi heille turva ja apu. Sanoin etukäteen jo, että kun mieheni on päivittäin 10 tuntia pois (töissä ja matkalla sinne/sieltä plus ruokatuntinsa ja kuopuksen vieminen aamulla tarhaan) ja minä 6-tuntisena toimistotyöläisenä noin 7 tuntia (kaupassa käynti ja kuopuksen haku päiväkodista mukaan luettuna) minkä jälkeen yksin siivoan, kokkaan, pyykkään, tarkastan läksyt ja wilman, ja vien jokaisen kolmesta lapsesta kerran viikossa harrastukseen, muuhun EN TULE suostumaan. Miehen vastaus oli aina että no no, katsotaan sitten. Nyt on katsottu, hitto vie, miehen vaatimuksesta ihan excel-taulukossa, sillä tuloksella, että käänsi tai väänsi asioita miten vain, miehelle jäi enemmän aikaa! No no. . . eihän hän nyt sitä ollut tarkoittanut, että HÄNEN pitäisi käväistä kaupassa vanhemmilleen, juosta siellä satunnaisesti yhtä sun tätä tekemässä (lampunvaihto, taulun ripustus, pölynimuripussin vaihto, papereiden läpikatsominen, puhelimen selittäminen, ja pois mennessään roskis ulos). Että miksi MINÄ en voisi tehdä sitä ,siinä sivussa . . . Pariterapiaan on aika varattu. Saa nähdä mitä tapahtuu. Kiva, jos joku on jaksanut lukea. Oli vain tällainen vuodatus.
Kommentit (625)
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko miniöiden kertomukset luotettavampia kun täällä kehuvat miten ei enää jaksa omaa kotia hoitaa kun anopin asiat ja siivoamiset vievät koko ajan. Onko niissäkin anoppilisää?
Uskokaa, näin on hyvä kun on lapsiin ja miniöihin useampi 100 km väliä.
Tuollaista ei ole ollut tässäkään ketjussa. Tässä on kerrottu, että naiset hoitavat oman kotinsa, mutta aikaa ja jaksamista ei ole enää appivanhempien luona siivoamiseen tai asioiden hoitamiseen.
Hankalaa se on, jos välimatkaa on vaikka 9000 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kuvaa hyvin nykynaista. Ensin on pakko löytää mies , työtätekevä, sitten tehdään lapsia vaikka on toimivia ehkäisyjä. Sitten ruvetaan nalkuttamaan, mieskin 10 h päivä töissä, minä tässä joudun hakemaan lapsenkinbhoidosta, lukemaan vilmaa, laittamaan koneet käyntiin, huolehtimaan että on ruokaa kotona, kaikki osapäivätyön lisäksi.
Naisen asemassa on paljon parannettavaa, ennen oli kotirouvillakin kotiapulainen.
Ainakin hänellä saattoi käydä suursiivooja 1-2xkk
Mikä estää naisia tilaamasta viikkosiivousta? Tai niitä maito/leipä-määriä kotiovelle? Mitähän muita arjen helpotuksia olisi.?
Mikä estää miehiä tilaamasta viikkosiivousta tai ruoan kotiinkuljetusta? On omituinen ajatus, että työssäkäyvän naisen velvollisuus olisi yksin huolehtia myös kodinhoidosta, tai ainakin käyttää ostopalveluja helpottamaan taakkaansa. Mitä se mies tekee työpäivänsä jälkeen? Makaa sohvalla ja pelaa pleikkaria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kuvaa hyvin nykynaista. Ensin on pakko löytää mies , työtätekevä, sitten tehdään lapsia vaikka on toimivia ehkäisyjä. Sitten ruvetaan nalkuttamaan, mieskin 10 h päivä töissä, minä tässä joudun hakemaan lapsenkinbhoidosta, lukemaan vilmaa, laittamaan koneet käyntiin, huolehtimaan että on ruokaa kotona, kaikki osapäivätyön lisäksi.
Naisen asemassa on paljon parannettavaa, ennen oli kotirouvillakin kotiapulainen.
Ainakin hänellä saattoi käydä suursiivooja 1-2xkk
Mikä estää naisia tilaamasta viikkosiivousta? Tai niitä maito/leipä-määriä kotiovelle? Mitähän muita arjen helpotuksia olisi.?
Mikä estää miehiä tilaamasta viikkosiivousta tai ruoan kot
Jokaisella naisella Suomessa on oikeus valita aviomiehensä. Miksi niin moni valitsee huonosti? Toisaalta en näe tasa-arvona sitäkään jos nainen kieltäytyy kotona elämisen aiheuttamista töistä. Jokainen joka haluaa catherinena tai victoriana elellä neuvotelkoon kotona tai tehköön ees elämälleen jotain. Keskustelupalstoilta saa apua.
Meillä pieni suku mutta kaikki tykkäävät auttaa toinen toistaan, saadaan siitä hyvää mieltä. Usein autetaan naapureitakin ja ne meitä. No ihmiset ja elämäntilanteet on erilaisia, ei silloin kannata auttaa jos siitä pakkopullaa tulee.
Rakkaudettomuus paistaa aloituksesta. Sillehän ei voi mitään: jos ei rakasta, niin ei rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Rakkaudettomuus paistaa aloituksesta. Sillehän ei voi mitään: jos ei rakasta, niin ei rakasta.
Niin, eihän se mies taida puolisoaan rakastaa, tai edes kunnioittaa, kun lupaa hänet ilmaiseksi piiaksi omille vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Parempi käyttää 10 minuuttia ja purkaa akuutein v%t%t%s tänne kuin ottaa pyhien kunniaksi kunnon riita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Parempi käyttää 10 minuuttia ja purkaa akuutein v%t%t%s tänne kuin ottaa pyhien kunniaksi kunnon riita.
Miksi niin huonoja avioliittoja? Kun suomessa ei ole järjestettyjä eikä pakotettuja liittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Parempi käyttää 10 minuuttia ja purkaa akuutein v%t%t%s tänne kuin ottaa pyhien kunniaksi kunnon riita.
&n
Ei mun liitossa ole muuta vikaa kuin se, että mies kokee velvollisuudekseen olla yhteyksissä (etäisissä) äitinsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Parempi käyttää 10 minuuttia ja purkaa akuutein v%t%t%s tänne kuin ottaa pyhien kunniaksi kunnon riita.
Etkö tietänyt hänellä olevan äitiä kun avioiduitte? Tokuhan pyhässä kirjassa sanotaan että mies hyljätköön vanhempansa avioiduttuaan.
Aina kun kävimme anoppilassa, niin siivottiin ja tehtiin ruokaa. Saatettiin olla useampi yö. Se oli kuin kolmas koti. Molempien syntymäkodit olivat kuin koteja meillekin ja olimme aina tervetulleita ja kaivattuja molempiin paikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Parempi käyttää 10 minuuttia ja purkaa akuutein v%t%t%s tänne kuin
Tiesin. Anoppi oli tuolloin etäinen. Vasta vauvauutisen myötä hän paljasti todellisen itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Miksei anoppiporukka?
Sä voit käyttää tuota termiä. Yleensä puhutaan appivanhemmista, jos viitataan molempiin puolison vanhempiin.
Vierailija kirjoitti:
Näin se tasa-arvo toimii. Vaimo hoitaa kaiken.. (lue sarkastisesti)
Kummasti se miehen lompakko pitää parit yhdessä tasa-arvoisessa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se tasa-arvo toimii. Vaimo hoitaa kaiken.. (lue sarkastisesti)
Kummasti se miehen lompakko pitää parit yhdessä tasa-arvoisessa maassa.
50-luku soitti, ja pyysi sinua lähettämään tunkkaiset asenteesi takaisin. Ei niillä ole nykypäivänä enää käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aikaa olla netissä. Olen vanga enkä niin terveyteni takia jaksa pitkiä lenkkejä tehdä.
Mytta lapsiperheiden kiireisiä äitejä ihmettelen kun on aikaa arjet, illat, viikonloput. Juhlapyhät roikkua netissä kertomassa anoppijuttuja. Eikö ne lapset tarvitsisi seuraa, muistoja vaikka laavumakkaroista kun koko perhe oli yhdessä retkellä.
Toinen ryhmä , viiskymppiset naiset, jokaisessa anoppi/äiti-keskustelussa. Kenelläkään ei elämä hyvin.
Tuossa silmäsin milleniaali-keskustelua. Jo viidentenä suurten ikäluokkien lapsi: suuret ikäluokat vasta kelvottomia, eivät vieneet meitä edes terapiaan.
Kylläpä nyt oma kruunusi kiiltää, kun on ensin hieman painettu toisia alaspäin. Herranjestas, lapsiperheen äidit - ja netissä!
En tiedä muista mutta olettaisin ettei täällä kukaan jatkuvasti kerkeä roikkua. Jos joskus kerkeääkin, niin mitäpä se kellekään kuuluu. Omilla lapsillani on myös isä, jonka kanssa touhuavat ja leikkivät ja molemmilla vanhemmilla on omaakin aikaa. Joskus sen voi kuluttaa vaikka ihan roikkumalla täällä.
Tietysti tämän muutaman minuutinkin voisi priorisoida toisin, mutta eipä tällä hetkellä ole tarvetta. Anoppijuttuja tosin en kerro, tai miten se sitten ajatellaan.. oma anoppini on ihan järkevä ihminen ja hyvin tullaan juttuun.
Lasten kanssa työskentelevät ovat huolissaan miten paljon vapaa-aikanakin älykännykät ovat vanhemmille tärkeämpiä kuin ne lapset. Mmm, noh, juu, hetki vain, jos lapsi yrittää jotain kertoa. Ei vanhemmat enää auta hiekkalinnan teossa ms. Ottavat kännykällä pari kuvaa ja syvenyvät chattailemaan.
No kun haluttaisiin ihan normaalia lapsiperhearkea, mutta anoppi kokee olevansa oikeutettu välittömään palveluun, ihan on itse itsensä nostanut suvun matriarkaksi. Vähän on onneksi rauhoittunut, kun ei "palvelu pelaa" toiveiden mukaisesti. Lapseni synttäreillä anopoi valitti suureen ääneen, kun mun mies ei ole suorittanut "tehtäviään". Anoppi kehuu kuinka rahaa on, mutta ei viitsi palkata ketään tekemään "tehtäviä".