Lue keskustelun säännöt.
Muutetaan Ruotsista Suomeen puolen vuosikymmenen jälkeen.
15.03.2007 |
APUA! antakaa nyt vinkkejä kuinka voin taas asennoitua että pärjään siellä. Ei tervehditä, kyräillään, eletään omissa lokeroissaan muista välittämättä. Ihmiset pukeutuu tuulipukuun ja ennenkaikkea ahdistaa se paheksunta kun katsotaan mun avoimuutta, lapseni puen muuhun kuin iänikuiseen haalariin jatkuvasti...
A-H-D-I-S-T-A-A
Kommentit (77)
nimenomaan nuo itäpuolen sairaalat ja tilanne laskevat melkoisesti tasoa. Olen itse synnyttänyt kaksi lasta Saksassa ja yhden Suomessa ja kyllä ihan tällä kokemuksella tämä Saksan sairaala ja kaikki kontrollit (jo odotusaikana + sen jälkeen) olivat aivan ylivoimaisia verrattuna Suomeen. Apua sai joka asiassa ja synnytyksessä on aina mukana lääkäri, samoin kuin kaikissa kontrolleissa. Suomessa olin synnytykseni jälkeen täysin yksin ja lääkärit vastasivat kaikkeen että " kyllä se siitä" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onhan joku Puolakin keskellä Eurooppaa?
Toisekseen mitä vikaa on kieltenopiskelussa? Onhan se nyt selvää, että vieraita kieliä pitää opiskella enemmän Suomessa kuin vaikkapa Britanniassa. Suomen kielellä kun nyt ei kovin hyvin pärjätä ulkomailla.
Pakkoruotsin voisi kyllä lopettaa.
Ja siis tottakai yksi Suomen hyvä puoli on se, että ei ole kauheita eroja ihmisten hyvinvoinnissa eikä samanlaista köyhyyttä kun muualla Euroopassa saattaa olla. Pointtini oli se, että jos täällä asuu ns tavallissella alueella keskituloisena niin ei koulujen opetuksen taso tai mikään synnytyssairaalojen taso ole välttämättä yhtään sen huonompi kuin Suomessa.
kommentoin vain tuohon, että jonkun mielestä suomalainen koulu keskittyy matematiikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja useimmat ovat sitä mieltä, että jo 4. luokalla tehtävä jatko-opintovalinta ei ole lapsille hyväksi ja saksalaiset ovat kovasti kehuneet Suomen mallia, jossa kouluun mennään vasta 7-vuotiaana eli 1-2 vuotta myöhemmin kuin muualla Euroopassa, mutta oppimistulokset ovat silti parempia. Lisäksi ensimmäinen jatko-opiskeluvalinta tehdään vasta 9. luokalla. Suomalaisten koulujen oppimistulokset ovat keskimäärin parempia kuin mitä edes noiden Saksan " realschule-koulujen" , jotka kuitenkin edustavat Saksan kouluista sitä parempaa osaa.
Vierailija:
Hauptschulet ovat aivan surkeita verrattuna esim Realschuleihin, näihin lapset siis laitetaan 4. luokan jälkeen eikä koulusta tarvitse maksaa.
jo 4. luokan jälkeen. En kyllä edes ymmärrä, kuka haluaa laittaa lapsensa Hauptschuleen kun on muitakin vaihtoehtoja...
Onko se oikeasti tutkittu, että Suomen tulokset ovat parempia kuin Realschulejen. En siis halua ruveta väittelemään, kiinnostaa vaan tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi Saksassa on niin alhainen syntyvyys? Useinhan sen on epäilty johtuvan siitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on vaikeaa.
Syntyvyys on laskussa koska nuori nainen ei halua tehdä lapsia, sillä lapsen saanti merkitsee usein uran loppua tai ainakin pitkää pitkää poissaoloa urasta. Asiaa on nyt muutaman vuoden ajan yritetty parantaa ja suuri muutos onkin tapahtunut: kokopäiväpäiväkotipaikkoja on paljon entistä enemmän tarjolla, kokopäiväkoulu yritetään saada kaikilla avoimeksi (siis ei sitä koulua ole enempää, mutta iltapäivätoimintaa), alle 3-vuotiaiden hoitopaikat lisääntyvät jne jne jne.
Mutta eihän LAPSELLE ole mikään hyvä asia tai etu, että " saa" olla pitkään päiväkodissa ja molemmat vanhemmat käyvät töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on eri asia asua muutama vuosi jossain kuin yli 10 vuotta, lähemmäs 15, siinä ajassa oppii kyllä tuntemaan paremmin paikan, kuin joku kanarian matkailija joka ei ole koskaan ko. paikassa asunut.
Minusta Suomen synnytyssairaalat ovat kammottavia paikkoja, ja kätilöt ovat epäystävällisiä. Kivunlievitystäkin pihistellään...
Suomen koulusysteemi on oikeasti hyvä.
Suomen terveydenhuolto on VAIN SUOMESSA IKÄNSÄ ASUNEIDEN mielestöä hyvä. Kaikki, jotka ovat muualla asuneet tietävät karun totuuden, se on kaukana hyvästä ja KALLIS!
Suomalaiset eivät lue mitenkään erityisen paljon kieliä, pakkoruotsi vaan luo sen vaikutelman. Eihän suomalaiset osaa kunnolla muuta vierasta kieltä kuin englantia. Pakkoruotsi syö energiaa ja aikaa muiden kielten opiskelulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kyllä haluaisin pakkoruotsin tilalle vapaasti valittavan kielen. Mutta vertailussa esim. Iso-Britannia, siellä ei tarvitse opiskella yhtään vierasta kieltä jos ei halua.
Vierailija:
Suomalaiset eivät lue mitenkään erityisen paljon kieliä, pakkoruotsi vaan luo sen vaikutelman. Eihän suomalaiset osaa kunnolla muuta vierasta kieltä kuin englantia. Pakkoruotsi syö energiaa ja aikaa muiden kielten opiskelulta.
Vierailija:
Itse kyllä haluaisin pakkoruotsin tilalle vapaasti valittavan kielen. Mutta vertailussa esim. Iso-Britannia, siellä ei tarvitse opiskella yhtään vierasta kieltä jos ei halua.Vierailija:
Suomalaiset eivät lue mitenkään erityisen paljon kieliä, pakkoruotsi vaan luo sen vaikutelman. Eihän suomalaiset osaa kunnolla muuta vierasta kieltä kuin englantia. Pakkoruotsi syö energiaa ja aikaa muiden kielten opiskelulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä on ihme jengiä taas päässyt valloileen kirjoittamaan asioista joista heillä ei oikeasti ole mitään varsinaista tietoa ja kokemusta. luulen että ne jotka ovat ikänsä asuneet Suomessa voivat pitää turpansa kiinni arvostellessaan muiden maiden asioita!
ap, tervetuloa Suomeen. Kyllä se riippu täysin sinun kaveripiiristäsi niinkuin myös suvusta, kaupungista jne millaista täällä on. itse olin hyvin yllättynyt kuinka Suomi on muuttunut, edistynyt hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana! onhan täällä pimeä, onhan täällä kylmä, mutta on täällä myös kaunis kesä, ystävällisiä ihmisiä (paitsi autoilijat :-)) ja muutenkin olen viihtynyt ihan hyvin ennakkoluuloista huolimatta.
Britit ovat yleensä ottaen kylläkin kohteliaita ja ystävällisiä, olen asunut myös Pohjois-Englannissa ja tiedän sen. Mutta Lontoo
kaupunkina
on epäystävällinen. Olen asunut siellä vain vuoden, mutta kyllä siinäkin ajassa tuli kivasti perspektiiviä kun joka päivä meni metrolla töihin ja takaisin. Järjetön ryysäys ja kiilaaminen asemilla, isommat tunkee pienempien eteen, ja metrossa ihmiset todellakin MULKOILEVAT kun yrittää sanoa excuse me päästäkseen käytävällä eteenpäin. Lopetinkin sen sitten jonkin ajan kuluttua kun tajusin, että ainoa hyväksyttävä tapa päästä metrosta ulos on tunkea kyynärpäätaktiikalla. Samat ongelmat esim. supermarketeissa ruuhka-aikaan.
Kaikilla on tietysti omat kokemuksensa, mutta kyllä pidän omiani suht kattavina. Ehkä johtuu siitä, että niin monet lontoolaiset ovat ei-brittejä, ehkä vain jostain suurkaupungin kireydestä.
Terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 1999 pienemmät kuin keskimäärin EU-maissa ja Pohjoismaissa, arvioitiinpa niitä ostovoimakorjattujen lukujen avulla tai bruttokansantuoteosuudella (taulukko 13).
Suomessa BKT-osuus on kansantuotteen kasvaessa edelleen pienentynyt. Se oli 6,8 % vuonna 1999 käytyään vuonna 1992 yli 9 %:ssa. 1990-luvun lopussa terveydenhuollon BKT-osuus oli Suomessa saman suuruinen kuin 1980-luvun alussa. Terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvu henkilöä kohden oli Suomessa 1980-luvulla suurempi kuin EU-maissa keskimäärin, mutta 1990-luvulla laman seurauksena kustannukset Suomessa pienenivät, vaikka niiden kasvu jatkui useimmissa EU-maissa. Sen tuloksena terveydenhuollon bruttokansantuoteosuus oli Suomessa vuonna 1999 EU-maiden kolmanneksi alhaisin.
Vertailun vuoksi mainittakoon vuoden 1999 BKT-osuudet USA:ssa (13,7 %), Saksassa (10,5 %), Ranskassa (9,4 %) ja Hollannissa (8,7 %).
Vierailija: