Sametti: haluan vaihtaa takaisin alkuperäiseen sukupuoleeni:

"Enemmän näen kehityskulun aaltoliikkeenä, joka on ollut käynnissä koko lääketieteen historian ajan. Välillä painotetaan ympäristötekijöitä, nyt taas biologiaa ja perinnöllisyyttä. Kumpaisestakaan viime mainitusta ei ole apua transsukupuolisuuden hoitoihin liittyen, joten päädytään kirurgiseen hoitopolkuun, joka heijastelee simppeliä biologista mallia kahdesta sukupuolesta. Intersukupuoliseksi leikkaamista ei kukaan kai vielä ole keksinyt vaatia."

Transit: hold my beer! Jos olet jo syönyt, niin on porukkaa, joka haluaa nullification-operaation, jossa alapäästä viedään kaikki, jonka jälkeen se muistuttaa barbinuken alapäätä. On myös henkilöitä, joille toteutetaan kummankin sukupuolen värkkejä muistuttavat rakenteet. WPATHin viimeisimmässä hoitosuosituksessa oli luku eunukkiseksuaaleille. WPATH on järjestö, jota transtoimijat pitävät ylimpänä auktoriteettina hoitosuosituksissa, mutta WPATH muodostuu lähinnä aktivisteista ja transhoitoja tekevistä tahoista ja sillä on kytköksiä lääketeollisuuteen, eivätkä heidän hoitosuosituksensa pohjaudu tieteellisesti laadukkaaseen näyttöön. WPATHin johtotähtenä on affirmatiivisen hoitomallin ajaminen jopa lapsille.

Vierailija kirjoitti:

"Rinnat saa helposti takaisin. Äänestä en tiedä."

Teston madaltama ääni on pysyvä ja rinnat eivät palaudu entiselleen, jos rintakudos, hermotus ja maitotiehyet on poistettu. Joissain tekniikoissa poistetaan myös nännit.

Joka tapauksessa nännien hermotus ja näin herkkyys on yleensä menetetty näissä jutuissa.

"Vertaistuki on just sitä että jokainen puhuu omista asioistaan."

Vertaistuki muuttuu helposti kritiikittömäksi kaikukammioksi, jossa kenenkään mieltä ei saa pahoittaa tutkimustiedolla ja faktoilla.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että asenteet ovat muuttuneet jyrkemmiksi. Tarkasti määritellään, miltä miehen ja naisen tulee näyttää. Muistan 60-luvun alkupuolelta pienessä maalaiskylässä naispariskunnan. Toinen oli maskuliinen, tyyliin baskeri, nahkarotsi ja moottoripyörä. Toinen pyöreä, hymyilevä ja "naisellinen". He olivat täysin hyväksyttyjä yhteisöön, ei millään tavalla vieroksuttuja. 

 Ei noissa ollut mitään kummallista ennen kuin seta alkoi niiden kanssa sekoilemaan.  Suomalaiset ovat aina olleet yllättävän suvaitsevaisia ja nyt sitä suvaitsevaisuutta käytetään häikäilemättä hyväksi 

Vierailija kirjoitti:

"Valitettavasti myös muunsukupuolisuuteen liittyy kehonmuokkauksia,"

En tiennytkään, luulin, että tavoite on olla määrittelemätön sukupuoleltaan.

Paradoksaalisesti muunsukupuolisuutta (non-binary) ei voi olla olemassa ilman sukupuolibinääriä. Käytännössä muunsukupuolisuus viittaa sopeutumattomuutta stereotyyppiseen mieheyteen tai naiseuteen. Radikaaleinta kuitenkin olisi olla vain omanlaisensa mies tai nainen ja tehdä omaa juttuaan.

"Se, että transihmisten psyykkinen sairastavuus jää edelleen muuta väestöä korkeammalle tarkoittaa sitä, ettei työkyky palaudu normaaliväestön tasolle."

 Yhteiskunnan kannalta riittää että yksilön toimintakyky saadaan tasolle, jossa julkiseen elämään osallistuminen on mahdollista. On monia parantumattomia sairauksia, joiden kohdalla ei ole mielekästä lähettää ihmistä kotiin eläkepapereiden kanssa vain, koska he eivät yllä samoihin odotuksiin kuin keskivertoväestö. 

"Opin keskustelun seurauksena, että transhoitojen yleinen komplikaatio on virtsanpidätyskyvyn häiriintyminen, siitä näkökulmasta väite henkilökohtaisen hygienian ylläpitäisen helpottuminen transhoitojen avulla joutuu vähän erikoiseen valoon. Mitä sinä tällä tarkoitat? Sitäkö, että transihminen ei voi käydä tavoitesukupuolensa mukaisessa vessassa?"

 Ajattelin lähinnä suihkussa käymistä yms. tilanteita silloin, kun henkilön on vaikeaa katsoa/koskettaa kehoaan dysforian vuoksi. Sp-dysforiahan ei liity vain yksittäiseen ruumiinosaan, jonka voisi vain ignoorata tai peittää tai jonka kanssa oppia tulemaan toimeen simppelillä siedätysterapialla. Tarkoittanet virtsanpidätysongelmilla leikkauskomplikaatioita? Ne liittyvät erityisesti falloplastiaan jossa tehdään virtsaputken pidennys ja jossain määrin kohdunpoistoon tai vaginoplastiaan. Itse pidän ensimmäistä jo lähtökohtaisesti kyseenalaisena operaationa, josta ei ole muuta hyötyä kuin seisaaltaan pissaaminen. Hysterektomia/penektomia ei olekaan niin yksiselitteinen asia, voi olla perusteltua dysforian tai hormonihoitojen seurausten takia. Näissä myös riski on pienempi.

"Transhoitojen tulokset eivät ole läheskään niin hyviä mitä ennen tätä keskustelua kuvittelin, kaikki nuo etuina mainitsemasi tulokset eivät välttämättä lainkaan toteudu."

 Mitä itsekin juuri korostin. Transitio ei korjaa ihmisen sukupuolta, mielenterveysongelmia eikä takaa läpimenevyyttä.

" Fyysisesti terveen ihmisen leikkaaminen sairaaksi ja jatkuvaa lääkitystä vaativaksi potilaaksi on kyseenalaista. Minusta pitäisi pidättäytyä kajoavista leikkauksista kokonaan, jos komplikaatioiden riski on korkea. Lääkärin tehtävä on parantaa." 

Edelleen samaa mieltä.

" Sillä ei ole potilasturvallisuuteen vaikutusta tehdäänkö leikkauksia julkisella vai yksityisellä. Yksityisellä puolella potilaan asioihin on päinvastoin aikaa perehtyä enemmän..."

Tästä lopusta olenkin jo jyrkästi eri mieltä. Maissa joissa hoitoja saa käytännössä vain yksityiseltä, transien elinikä tuntuu olevan huomattavasti alhaisempi kuin ns. portinvartijamaissa. Käytännössä transprosessi vaatii usean spesialistin apua, eikä esim. psykiatrista tutkimusta/diagnoosia aina vaadita yksityisen endokrinologin tai kirurgin palveluihin. Katumiseen johtavat mt-ongelmat ei riipu varallisuuden tasosta, siksi hoitoon pääsyn tai eväämisen ei tulisi olla maksukykykysymys. Toisin sanoen sitä potilasturvallisuutta on paljon vaikeampi taata yksityisellä kuin julkisella puolella. 

"Missä on Transtivoli? Paljonko maksaa vuosiranneke? Kommentoija on näkjöjään asiaan perehtynyt.."

Sä voit kysäistä Sametilta Transtivolin täysjäsenyyden hinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä jos paljastuisi, että transius voidaankin hoitaa ihan muilla keinoilla kuin tärvelemällä keho hormoneilla ja mutiloinneilla?

Jos ja jos, mutta kun ei ole paljastunut eikä vaikuta olevan paljastumassa. Päinvastoin tieteellinen tutkimus tuntuu osoittavan, että "tärvely" ja "mutilointi" ovat niitä haluaville transihmisille tehokkaimmat hoitomuodot joille ei ole korvaajaa.

Tilastojen mukaan transiutuksen läpikäyneilläkin on moninkertainen määrä mt-ongelmia ja itsetuhoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

"Enemmän näen kehityskulun aaltoliikkeenä, joka on ollut käynnissä koko lääketieteen historian ajan. Välillä painotetaan ympäristötekijöitä, nyt taas biologiaa ja perinnöllisyyttä. Kumpaisestakaan viime mainitusta ei ole apua transsukupuolisuuden hoitoihin liittyen, joten päädytään kirurgiseen hoitopolkuun, joka heijastelee simppeliä biologista mallia kahdesta sukupuolesta. Intersukupuoliseksi leikkaamista ei kukaan kai vielä ole keksinyt vaatia."

Transit: hold my beer! Jos olet jo syönyt, niin on porukkaa, joka haluaa nullification-operaation, jossa alapäästä viedään kaikki, jonka jälkeen se muistuttaa barbinuken alapäätä. On myös henkilöitä, joille toteutetaan kummankin sukupuolen värkkejä muistuttavat rakenteet. WPATHin viimeisimmässä hoitosuosituksessa oli luku eunukkiseksuaaleille. WPATH on järjestö, jota transtoimijat pitävät ylimpänä auktoriteettina hoitosuosituksissa, mutta WPATH muodostuu lähin

Jopas. Mutta onhan näitä nykyään monenlaisia, takapuoli-implantteja, jättirintoja, kuulunee siihen sarjaan. Mutta tuskin tuota verorahoilla missään kustannetaan. Ja epäilen, ettei pian kustanneta enää transhoitojakaan. Kustannuspaineet ovat niin kovat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä keskustelua lukiessa olen itsekin muuttumassa transsiksi. Teidän naiskuvanne on niin ahdas, että ahdistaa ai ai. Miesmäisellä naisella pitää olla autismi ja matala estrogeeni? Mitäpä jos olemmekin kaikki vain ihan erilaisia ihmisiä, ja jos joku on autisti tai jopa ei-naisellinen autisti, ei sekään ole maailmanloppu tai tarkoita että olisi kelvoton nainen. 

Hei huhuu! On sanottu että autisteilla on niin ei ole sanottu, että jokainen tuollainen on autisti. Ja varmasti autisteissakin on variaatiota, kuten kaikissa muissakin, mutta yleensä ottaen niin. 

Ymmärrätkö, että autismi on biologinen tila?

 

Autismin diagnostiset kriteerit eivät ole biologisia, vaan perustuvat haastatteluun. Biologinen tila on sellainen, joka voidaa

Ymmärrätkö sinä, mitä on korrelaation ja kausaation ero? Yksittäisissä tutkimuksissa voi löytyä vaikka mitä ongelmia/poikkeamia suuntaan tai toiseen, mutta se ei välttämättä tarkoita, että voit selittää näillä ongelmilla koherentisti mitään häiriötä. Etiologia ei ole kasa tilastollisia korrelaatioita ja hyviä veikkauksia oireiden taustasta. Jos ymmärtää mitään tutkimuksen teon perusteista, tilastollisista menetelmistä, tutkimusastelmista jne. ymmärtää, että yksioikoisten päätelmien tekeminen tutkimuksissa havaituista epäjohdonmukaisista eroista ei ole tieteellisesti perusteltua, vaikka tieteellisiä viittauksia innokkaasti kerjäävä tutkimusryhmä tällaisia päätelmiä tekisikin. Tilastotieteessä jota sovelletaan lähes kaikessa tutkimuksessa, ei yleensä tutkita yksilöitä, vaan ryhmiä. Siis tilastolisia yhteyksiä ryhmätasolla, eroja esimerkiksi jakaumissa ja keskiarvoissa. Ryhmän sisällä on aina hajontaa ja hyvin usein päällekkäisyyttä verrokkiryhän kanssa tutkitusssa muuttujassa. Jos yhteys tai ero on tilastollisesti merkitsevä eli voidaan olettaa, että tulos voidaan riittävän pienellä riskillä yleistää perusjoukkoon (yleensä ei voida jo siksi, koska otos on näyte on ei-edustava suhteessa perusjoukkoon), niin usein siitä tehdään jo päätelmiä tutkitun häiriön ja taustatekijän yhteydestä ilman minkäänlaista sisällöllistä tulkintaa. Usein löydetyt korrelaatiot ovat hyvin hajanaisia, epäjohdonmukaisia ja antavat miljoona eri tulkintaa häiriön etiologialle, eli eivät koherenttia tulkintaa lainkaan. Ne ovat vain "yhteydessä" häiriöön, koska ne ovat yhteydessä häiriöön. Et voi rakentaa niistä samanlaista etiologiaa, kuin voit rakentaa esimerkiksi sille, miten kakkostyypin diabetes kehittyy. Sinulta puututu sekä koherentti häiriön määritelmä autismin kohdalla (se on niin monenkirjava, että tuskin tulee edes löytymään yhtenäistä etiologiaa), että sen biologinen määritelmä (myös tavallisilla ihmisillä on kaikenlaista masista (joka ei edes ole biologisesti määritelty häiriö), suolisto-ongelmia ja matalaa estrogeenia ilman mitään autismin kirjoon viittaavia oireita)  

Surullisinta tässä on se, että ihmiset eivät näe Sametin tarinaa yksilönä, joka on tehnyt asioita joita katuu, vaan osana jotain isompaa agendaa, jossa kaikki menee aina samalla tavalla kuin hänellä. Ja sitten puhutaan ihan asioiden vierestä, kun mielikuvat lähtevät laukalle. Todellisuus on, että trans-hoidot ovat kokonaisuus, ja jokainen yksilö tekee matkan varrella ratkaisut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, että jatkaako seuraavan askeleen vai ei, ja jatkaako valitsemallaan tiellä. Monelle riittää pelkkä hormonihoito, ja osa lopettaa nekin kesken kun asia ei tunnukaan omalta. Itse tunnen läheisesti useamman trans-ihmisen, jotka eivät ole ikinä käyneet alapäätään leikkauttamassa, eivätkä niin aio tehdäkään, vaikka hormoneilla elävätkin. Sametin käymä rata ei siis ole ainoa eikä välttämättä edes yleisin vaihtoehto.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, että otettaisiinko täällä verovarat ja lisääntymiskyvyttömyys yhtä suurella tunteella, jos kyseessä olisikin vaikka vapaaehtoisen sterilisaation läpikäynyt nainen, joka nyt penäisi lääkäreiden vastuuta, kun oli sterilisaatiota hakiessaan nuori ja mielenterveydeltään hauras, mutta juuri ja juuri täytti lain vaatimat rajat missä sen sai?

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mielenterveys on jokaisella hoitoihin lähtevällä tutkittava niin tarkkaan kuin mahdollista, mutta ottaen huomioon, että moni tajuaa itsekin oman tilansa joskus vasta vuosikausia myöhemmin, millä konstilla lääkäreiden pitäisi kyetä tämä tutkimaan ja ennustamaan, jos henkilö hetkessä vaikuttaa täysin syyntakeiselta, koherentilta ja varmalta asiastaan? Sametti itsekin sanoi, että oli kokenut halua tähän prosessiin jo vuosia, ja oli silloin asiastaan täysin varma. Kyseessä ei siis ollut mikään hetkellinen psykoosi, mikä lääkäreiden olisi toistuvilla käynneillä helppo havaita. Ja todellisuudessa emme myöskään tiedä, miten nämä dissosiaatio-ajatukset ovat tuolloin näkyneet. Käsittääkseni ainakaan diagnoosia ei ollut? Yksilönä tunnen Samettia kohtaan suurta myötätuntoa, mutta eivät lääkäritkään pysty kaikkea näkemään ja ennustamaan.

Jos tämä ei ole eheyttämistä ja homofobiaa, niin mikä. Transidentifioituva nainen järjestää homomiehille suunnatun esityksen vaginan stimuloimisesta:

Feeling really excited to be giving a talk next month titled Uncharted Pleasures: A Gay Mans Guide to Vaginal Play.

https://www.linkedin.com/posts/kai-korpak-lcsw-317144bb_feeling-really-…

930. Transsukupuolisuus ei ole peruste työkyvyttömyyseläkkeelle eikä yhteiskunnan osallisuuskaan muodosta mitään hoitoonpääsyn perustetta nykyjärjestelmässä. Työ- ja opiskelukyky on esimerkiksi kuntoutuspsykoterapian tavoitteena eli työkyvyttömät jäävät näiden palvelujen ulkopuolelle. Sen vuoksi transsukupuolisille annettavilla hoidoilla ei ole kovin hyviä mahdollisuuksia menestyä priorisointilinjauksissa tulevaisuudessa, luulen mä. Työikäisille jää mahdollisuus psykoterapiaan yhteiskunnan kustannuksella.

Jos Suomessa ei enää anneta transhoitoja yhteiskunnan kustannuksella, eivät hoitolinjaukset siitä muutu mihinkään. Eli emme päädy samaan tilanteeseen kuin muissa maissa. Luultavasti hoitoihin pääsy helpottuu, koska ei tarvitse jonottaa potilasmäärän vähentyessä. Voi olla hyväkin polku, sillä tilanne rauhoittuu poliittisen lobbauksen poistuessa. Nythän aktivismi saa käyttövoimansa Suomessa siitä, että hoitoja vaaditaan eduskunnan kautta. Jos tällaista oikeutta ei enää ole, siirtyy lobbaus hyvin vaikeasti lobattavissa oleviin tahoihin.  

"Käytännössä transprosessi vaatii usean spesialistin apua, eikä esim. psykiatrista tutkimusta/diagnoosia aina vaadita yksityisen endokrinologin tai kirurgin palveluihin." - Tässä siis on se helpotus, mikä hoitopolkuun tulee, kun itse maksaa, pääsee suoraan haluamalleen spesialistille.

"Katumiseen johtavat mt-ongelmat ei riipu varallisuuden tasosta, siksi hoitoon pääsyn tai eväämisen ei tulisi olla maksukykykysymys." Hoitoon pääsemistä ei arvioida kenenkään kohdalla yksilöllisestä näkökulmasta, vaan resurssien ja lääketieteen näkökulmasta. 

Toisin sanoen sitä potilasturvallisuutta on paljon vaikeampi taata yksityisellä kuin julkisella puolella. - Potilasturvallisuus ei riipu siitä onko hoito julkisella vai yksityisellä puolella Suomessa. Molemmissa noudatetaan samoja hoitolinjauksia ja käytäntöjä, yksityisellä hoitovalikoima on vain isompi, koska sitä säätelee potilaan varallisuus.

Toivoisin eri alan tutkijoilta analyysiä siitä, miksi niin paljon useampi kokee syvää ahdistusta sukupuolestaan nyt kuin aiemmilla vuosikymmenillä. 

Vierailija kirjoitti:

Surullisinta tässä on se, että ihmiset eivät näe Sametin tarinaa yksilönä, joka on tehnyt asioita joita katuu, vaan osana jotain isompaa agendaa, jossa kaikki menee aina samalla tavalla kuin hänellä. Ja sitten puhutaan ihan asioiden vierestä, kun mielikuvat lähtevät laukalle. Todellisuus on, että trans-hoidot ovat kokonaisuus, ja jokainen yksilö tekee matkan varrella ratkaisut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, että jatkaako seuraavan askeleen vai ei, ja jatkaako valitsemallaan tiellä. Monelle riittää pelkkä hormonihoito, ja osa lopettaa nekin kesken kun asia ei tunnukaan omalta. Itse tunnen läheisesti useamman trans-ihmisen, jotka eivät ole ikinä käyneet alapäätään leikkauttamassa, eivätkä niin aio tehdäkään, vaikka hormoneilla elävätkin. Sametin käymä rata ei siis ole ainoa eikä välttämättä edes yleisin vaihtoehto.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, että otettaisiinko täällä verovarat ja lisääntymiskyvyttömyys yhtä s

Ottaapa sulla koville, että joskus pääsee ääneen muitakin kuin transaktivisteja ja muita kritiikittömiä valtavirran transpropagandan toitottajia. Kukaan ei ole väittänyt, että kaikilla menee yhtä pahasti pieleen kuin Sametilla. Ennemminkin perätään sitä, ettei vastaavaa tapahtuisi uudelleen kenellekään. Jos agendaa ei ole, niin miksi transiutta normalisoidaan ja ihannoidaan ja vaaditaan affirmatiivista hoitomallia moniongelmaisille nuorille naisille - jopa lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin eri alan tutkijoilta analyysiä siitä, miksi niin paljon useampi kokee syvää ahdistusta sukupuolestaan nyt kuin aiemmilla vuosikymmenillä. 

Ja miksi tämä sukupuoliahdistus on ylikorostunut länsimaiden valkoisilla keskiluokkaisilla tytöillä ja nuorilla naisilla. Suomessa nuorten miesten identifioituminen seksuaalivähemmistöön tai sukupuolispeshuliuteen ei ollut juurikaan muuttunut edellisestä nuorisobarometristä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

870. Kyllä perinnöllisyyteen liittyvät asiat ovat erittäin keskeisiä kliinisessä tutkimuksessa eli jokapäiväisessä lääkärin työssä, ei vain lääketieteen perustutkimuksessa. Sen vuoksihan näitä tietoja suurelle yleisöllekin tarkoitettuihin käypä hoito -suosituksiinkin kirjoitetaan. Potilaalle on usein valaisevaa tietää, että hänen oireisiinsa on olemassa tietty perinnöllinen alttius, toki monesti he sen jo itsekin tietävät ja osaavat kysyttäessä kertoa. Se on tärkeää riskien arviointia ja toimii myös jatkohoitojen ja lisätutkimusten yhtenä kriteerinä (sukutausta, perinnöllisyys) monien sairauksien kohdalla.

"Ne eivät ole kliinisesti kiinnostavia, vaan niiden ainoa käyttöarvo on perustutkimuksessa kun yritetään suunnata tutkimusta, jotta se etiologia saataisiin selville."

Tuota lausetta siis erityisesti kommentoin. 

Itse asiassa ei ole kovin

On lukuisia sairauksia, joilla on ihan selvä biologinen määritelmä. Itse asiassa suurin osa somatiikan puolella hoidettavista sairauksista on tällaisia. Viimeisen 60 vuoden aikana monille sairauksille on löytynyt biologinen määritelmä ja biomarkkerit, minkä johdosta hoitokin on kehittynyt valtavasti. Arvaapa onko helpompi hoitaa HIVta, jos tietää millainen Aidsia aiheuttava virus on? Entä jos AIDsilla ei olisi muuta määritelmää kuin oirekuva? Voisiko sen kehittymistä tehokkaasti ehkäistä? Olisiko hoito tehokasta?

Psykiatria on harvinainen lääketieteen osa-alue siinä mielessä, että huolimatta massiivisista tutkimuspanostuksista, kaikilta sen häiriötä puuttuu edelleen biologinen määritelmä ja biomarkkerit. Sen häiriöiden ainoa lääketieteellinen kehitys on ollut käyttäytymisen kuvausten muuttaminen, usein niiden laventaminen ja uusien diagnostisten luokkien tekeminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rinnat saa helposti takaisin. Äänestä en tiedä."

Teston madaltama ääni on pysyvä ja rinnat eivät palaudu entiselleen, jos rintakudos, hermotus ja maitotiehyet on poistettu. Joissain tekniikoissa poistetaan myös nännit.

Joka tapauksessa nännien hermotus ja näin herkkyys on yleensä menetetty näissä jutuissa.

 

Ei se muutenkaan ole sama asia, jos se ei ole maitorauhasista koostuva aito naisen rinta. tässä on yksi hyvä esimerkki siitä miten trans ei voi tietää mitä on olla sen toisen sukupuolen edustaja todellisuudessa. Jokainen nainen tietää miltä tuntuu roikottaa maitorauhasia mukanaan 

Vierailija kirjoitti:

Surullisinta tässä on se, että ihmiset eivät näe Sametin tarinaa yksilönä, joka on tehnyt asioita joita katuu, vaan osana jotain isompaa agendaa, jossa kaikki menee aina samalla tavalla kuin hänellä. Ja sitten puhutaan ihan asioiden vierestä, kun mielikuvat lähtevät laukalle. Todellisuus on, että trans-hoidot ovat kokonaisuus, ja jokainen yksilö tekee matkan varrella ratkaisut uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, että jatkaako seuraavan askeleen vai ei, ja jatkaako valitsemallaan tiellä. Monelle riittää pelkkä hormonihoito, ja osa lopettaa nekin kesken kun asia ei tunnukaan omalta. Itse tunnen läheisesti useamman trans-ihmisen, jotka eivät ole ikinä käyneet alapäätään leikkauttamassa, eivätkä niin aio tehdäkään, vaikka hormoneilla elävätkin. Sametin käymä rata ei siis ole ainoa eikä välttämättä edes yleisin vaihtoehto.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, että otettaisiinko täällä verovarat ja lisääntymiskyvyttömyys yhtä s

En ole huomannut keskustelussa kuin yhden kommentin, jossa penätään lääkärin vastuuta. 

Lääkäri on vastuussa, jos hän on tehnyt hoitovirheen, mutta sellaista ei Samettikaan ole väittänyt kenenkään tehneen.

Sterilointi yhteiskunnan kustannuksella on minun arvaukseni mukaan yksi niistä toimenpiteistä, joita ei tulevaisuudessa tulla tekemään kuin omalla rahalla, koska kyseessä ei ole välttämätön sairaudenhoito. Terveydenhoitojärjestelmä ei ylipäätänsä toimi sellaisella logiikalla jota tämä keskustelu molemmissa ääripäissä esittää. Raamit tulevat rahasta ja kustannustehokkaasta, näyttöön perustuvasta hoidosta, jotka kyllä kilpailevat keskenään, koska kaikkeen raha ei riitä. Eli priorisoidaan.

Harmittaa aivan kamalasti hänen puolestaan. :(

Uskon, että erityisesti nykymaailmassa yhä useampi epäilee ja epäröi itseään ja identiteettiään mm. sosiaalisen median vaikutuksesta. Osa löytää itsensä ja uskon valtaosan transhoitoihin hakeutuvista olevan tyytyväisiä päätökseensä, mutta aina on myös heitä, jotka haluavat palata entiseen.

Tässä Sametin tapauksessa vaikeaksi tekeekin muutosten pysyvyys. En voi edes kuvitella omalle tai jonkun läheisen kohdalle, mutta sen täytyy sattua kovasti. Varsinkin, kun on alunperin uskonut tekevänsä oikean päätöksen.