ADHD diagnooseja ja lääkityksiä saatetaan alkaa mitätöimään

Eiköhän kyse ole näistä ylidiagnosoinneista, joissa pelkkiä kotioloja muuttamalla oireet katoaa. Vielä ei ole menetelmää miten ADHD:n voisi diagnosoida esim. aivokuvista, joten jos arki ei ole kunnossa ja siksi meno on levottoman yliaktiivista niin diagnoosia voi pukata, vaikkei sitä oikeasti olisi. Jossainhan jo katsotaan ensin kotiolot kuntoon ennen kuin diagnoosia mietitään ja niiden määrä on romahtanut.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän kyse ole näistä ylidiagnosoinneista, joissa pelkkiä kotioloja muuttamalla oireet katoaa. Vielä ei ole menetelmää miten ADHD:n voisi diagnosoida esim. aivokuvista, joten jos arki ei ole kunnossa ja siksi meno on levottoman yliaktiivista niin diagnoosia voi pukata, vaikkei sitä oikeasti olisi. Jossainhan jo katsotaan ensin kotiolot kuntoon ennen kuin diagnoosia mietitään ja niiden määrä on romahtanut.

Niinpä. Kaikenlaiset nepsyvalmentajat ja muun nepsyuskovaiset innokkaasti selittävät, että nepsyys johtuu aivokemiasta eikä ole parannettavissa. Mutta samaan aikaan unohdetaan se, että ei ole keinoja mitata ihmisen aivokemiaa, eli diagnoosit ovat paljolti pelkkää arvailua joka pohjautuu käytöksen havainnoimiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jonkin aika sitten uutisoitiin, että monissa maakunnissa joka viidennellä lapsella on adhd-diagnoosi. Eli ilmeisesti diagnoosi annetaan aika lailla kaikille joilla on keskivertoa runsaampaa vilkkautta.

Kyllä lääkärit ovat pohtineet sitä, että tehdäänkö Pohjois-Karjalassa diagnoosit liian heppoisin perustein. Toisaalta jos siellä on syntynyt nepsyille altistava geneettinen keskittymä, on loogista myös löytää sieltä eniten nepsyjä. Ei siinä ole sen kummempaa kuin että seudulla, jossa on paljon X:n suvun diabeetikko-jäseniä, on loogisempaa että siellä myös niiden diabeetikkojen perilliset sairastuvat enemmän diabetekseen.

Vierailija kirjoitti:

👵🏻: Meidän Eemi on erityinen. 

Korona-aikaan luulin että vain erityisoppilaat sai olla yhdessä koulussa. Mutta ei, heidän vanhemmat oli tietyillä aloilla. Osa tietenkin erityisiä häiriköiden häirikkölapsia. Vantaalla. 

ADHD:ta pidetään synnynnäisenä geneettisestä periytyvänä häiriönä, mutta oikeasti moni ei ymmärrä, millaiselle näytölle nuo oletukset pohjautuvat. Psykiatriassa on yleiselläkin tasolla panostettu massiivisesti geeni-ja aivokuvantamistutkimuksiin ajatuksena kehittää diagnostiikkaa ja hoitoa, mutta ainoa tulos on ollut liuta epäjohdonmukaisia ja epäspesifejä ryhmätason korrelaatioita, joita sitten hoitosuosituksissa virheellisesti usein kuvataan aivan, kuin ne olisivat häiriön etiologiaa ja kausaalisuhteessa häiriöön.

Esimerkiksi jo vuonna 2013 joukko aivotutkijoita totesi Neuron-lehdessä julkaistussa artikkelissa Functional neuroimaging in psychiatry and the case for failing better, että psykiatrian yritys löytää häiriöille etiologia ja neurobiologinen pohja on ollut toistuvien epäonnistumisten sarja: "Yet, despite three decades of intense neuroimaging research, we still lack a neurobiological account for any psychiatric condition. Likewise, functional neuroimaging plays no role in clinical decision making. - - fundamental characteristic is its ignorance, that it cannot successfully define the object of its attention, while its attempts

to lay bare the etiology of its disorders have been a litany of failures (Scull, 2021)"

Geenituksissa samaa totaalista epäonnistumista on kuvattu käsitteellä missing heritability problem. Nämä ongelmat eivät jostain syystä kantaudu potilaiden tietoisuuteen ehkä, koska uskotaan tieteen edistykseen ja siihen, että oletukset saavat vahvistuksen ja että korrelaatioilla tosiaan olisi selitysvoimaa, jota niille ei voi suoraan olettaa.

Näin siitäkin huolimatta, että tällä näytöllä on paljon todennäköisempää, että mitään AHDH-nimistä aivotason geneettisesti periytyv poikkeamaa ei tule koskaan löytymään. Ja koska tiedetään keskittymisen ja tarkkaavuuden olevan herkkä ympäristön häiriötekijöille ja kehitysvaiheelle, niin on outoa että haastattelun perustella lätkäistyllä diagnoosilla selitetään tautlogisesti oireita, joille koko diagnoosi perustuu ja oletetaan taustalla vaikuttavan jokin yhtenäinen neurologinen poikkeama. 

Vierailija kirjoitti:

Jonkin aika sitten uutisoitiin, että monissa maakunnissa joka viidennellä lapsella on adhd-diagnoosi. Eli ilmeisesti diagnoosi annetaan aika lailla kaikille joilla on keskivertoa runsaampaa vilkkautta.

Paitsi että nykyään ADHD diagnoosin saavat myös ne joilta puuttuu H.

Vierailija kirjoitti:

Jari Sarasvuo vihjailee Tiktokissa omaavansa ADHD/ADD diagnoosin...

Narkki se on ei muuta. Minulla on ADHD en syö lääkkeitä, en käytä huumeita, en käytä alkoholia. 

Vierailija kirjoitti:

Jonkin aika sitten uutisoitiin, että monissa maakunnissa joka viidennellä lapsella on adhd-diagnoosi. Eli ilmeisesti diagnoosi annetaan aika lailla kaikille joilla on keskivertoa runsaampaa vilkkautta.

Mä elelen siellä päin Suomea, missä noita diagnooseja jaellaan eniten, ja mun lapsellani on omasta mielestäni ylivilkkautta. Olen vähän jännityksellä odottanut, koska neuvolasta tai koulusta ehdotetaan tutkimuksia, mutta aina on sanottu, että ei ole tarvetta. Nyt lapsi on jo kuudennella luokalla. Joten ei keskivertoa runsaampi vilkkaus johda diagnoosiin, jos koulu menee hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle on diagnosoitu ADHD niin ei se mihinkään häviä, otit lääkkeitä tai et.  Mitä tulee lääkitykseen, niin eihän niitä lääkkeitä tarvitse syödä, jos saat elämän hallinnan kuntoon terapialla tai toimintatapoja muuttamalla. 

Luulen, suuri osa ADHD ei syö lääkkeitä säännöllisesti esim. lomalla, viikonloppuna tai jos ei ole haasteita elämässä, vaan muuttavat toimintatapoja, jos siihen on mahdollisuus. Eikä ADHD vaadi säännöllistä lääkitystä, toisin kuin joku verenpainetauti, korkea kolestroli jne. 

Kyllä se voi altistaa masennukselle, uupumukselle ja ahdistukselle, kun ihminen sinnittelee huonon dopamiinitoiminnan kanssa tietämättään. 

Asiklovisiriini on niin parasta. 😛

Otan viidesti päivässä ja ennen nukkumaanmenoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonkin aika sitten uutisoitiin, että monissa maakunnissa joka viidennellä lapsella on adhd-diagnoosi. Eli ilmeisesti diagnoosi annetaan aika lailla kaikille joilla on keskivertoa runsaampaa vilkkautta.

Mä elelen siellä päin Suomea, missä noita diagnooseja jaellaan eniten, ja mun lapsellani on omasta mielestäni ylivilkkautta. Olen vähän jännityksellä odottanut, koska neuvolasta tai koulusta ehdotetaan tutkimuksia, mutta aina on sanottu, että ei ole tarvetta. Nyt lapsi on jo kuudennella luokalla. Joten ei keskivertoa runsaampi vilkkaus johda diagnoosiin, jos koulu menee hyvin.

Suomen huonolukutaitoisimmat seudut löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta. Etenkin poikien lukutaito on heikkoa niillä seuduilla. Voisiko olla niin, että kyse ei olekaan pelkästään laiskuudesta vaan lukihäiriöiden ja nepsy-diagnoosien kasautumisesta? Jos omalla lapsellani koulu ja elämä sujuu ongelmitta, ei vilkkaus ole mikään ongelma. Sehän on temperamentista kiinni, onko ihminen vilkas ja ulospäinsuuntautunut. Se ei ole sairaus.

Kasvatuksen puute, liian lyhyitä yöunia, siinäpä syitä adhdlle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, onko woke kuollut? Emmekö kaikki olekaan uhreja??

miten ihmeessä tämä siihen liittyy..

Se liittyy siten että vuonna 1985 ei kukaan ollut kuullutkaan mistään ADHD:tä. Oli vain kusipäitä ihmisiä...

Silloin oli MBD. Aattele, että lääketiedekin kehittyy 😱

Onhan se näppärää kun saa pirit Kelan piikkin. Kohta joutuu hakemaan katukaupasta :(

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksen puute, liian lyhyitä yöunia, siinäpä syitä adhdlle.

Puolet,  ellei kaikki on. Kohta etsitään syytä rauhallisuudelle ja hyvälle oppimiselle.  Poikkeavuushan se on joka saa etsimään syytä.

Ei tarvitsisi tehdä vääriä diagnooseja kun tehtäsiin geenitesti. Toisin kuin yllä joku väitti niin on kyllä olemassa geenejä jotka yhdistetään adhd-riskiin. Miksi ei olisi kun kysymyksessä on serotoniinin määrä aivoissa? Sehän on täysin geneettistä. Mulla on adhd ja geenidatasta löytyi sittemmin monta eri geeniä jotka viittasivat adhdn todennäköisyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, onko woke kuollut? Emmekö kaikki olekaan uhreja??

miten ihmeessä tämä siihen liittyy..

Älä näistä välitä. Aivopesu on tehnyt tehtävänsä. Eihän Suomessa edes olla totuttu puhumaan mistään Woke:sta ennen kuin nämä woke sitä, woke tätä -haukkuvat siirtivät maga-hörhöjen puhetavan Suomeen. Nolaavat vaan itsensä politiikotkin jotka alkaa tällaisia amerikan sanoja käyttää ja ovat muka suomalaisten asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sinulle on diagnosoitu ADHD niin ei se mihinkään häviä, otit lääkkeitä tai et.  Mitä tulee lääkitykseen, niin eihän niitä lääkkeitä tarvitse syödä, jos saat elämän hallinnan kuntoon terapialla tai toimintatapoja muuttamalla. 

Luulen, suuri osa ADHD ei syö lääkkeitä säännöllisesti esim. lomalla, viikonloppuna tai jos ei ole haasteita elämässä, vaan muuttavat toimintatapoja, jos siihen on mahdollisuus. Eikä ADHD vaadi säännöllistä lääkitystä, toisin kuin joku verenpainetauti, korkea kolestroli jne. 

Kyllä se voi altistaa masennukselle, uupumukselle ja ahdistukselle, kun ihminen sinnittelee huonon dopamiinitoiminnan kanssa tietämättään. 

Paino sanoilla toimintatapoja muuttamalla. Aivot on plastiset syntymästä lähtien. Itseaiheutettu dopamiinihäiriö on palautettavissa "itseaiheuttamalla"= toimintatapojen muutos. Digi ja some sotkee dopa-aineenvaihduntaa jo varhain. Kuten myös levoton ja hälyinen ympäristökin (koti, päiväkoti). Aivojen plastisuus tarkoittaa sitä, että niiden ihan fyysiset rakenteet ja neuroniverkosto muuntuu. Geeneistämme yli 98% on säätelygeenejä, jotka ei koodaa proteiineja. Ne säätelee nimensä mukaisesti. Jos hälyiseen ja levottomaan, multitaskaavaan (moniajo), sekä digin dopamiinipikapalkinto-maailmaan pitää sopeutua, niin ADHD:kin on sopeuma. Joten sopeumaa ADHD:n muodossa ei tapahdu, jos ympäröivät puitteet ja toimintamallit on toiset. Keskittymiskykykin on opittua. Se ei ole geneettinen syntymäominaisuus, joka joko on, tai sitä ei ole.

Nepsyhoitajat ja nepsyvalmentajat jäävät työttömiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatuksen puute, liian lyhyitä yöunia, siinäpä syitä adhdlle.

 

 

 

Puolet,  ellei kaikki on. Kohta etsitään syytä rauhallisuudelle ja hyvälle oppimiselle.  Poikkeavuushan se on joka saa etsimään syytä.

Eikä siihen tarvitse olla mitään kummallista syytä. Selitys voisi olla esim. varhainen lukemaan oppiminen, ja painetun tekstin lukeminen. Aivot muokkautuu varsinkin lapsuudessa voimakkaasti koko ajan. Painettu teksti opettaa keskittymistä ja aktivoi ajatteluun eri aivoalueita, jotka yhdessä suuntautuu siihen tarkkaavaisuuden kohteeseen. Joka ei vilku, räpätä, heilu, vaihtele värejä, mainosta muuta, tuo keskittymisen katkaisevaa informaatiota hyppyikkunoin esiin ponnahtavine valintamahdollisuuksineen jne. Aivot ikäänkuin sykronoituu eri osiltaan toimimaan yhdessä tehokkaammin. Siitä seuraa esim. parempi oppimiskyky.