Entä jos Kiina vaatii kauppasodan seurauksena USA:ta maksamaan velkansa?

Valtion veloissa on aina eräpäivä jolloin se pitää maksaa takaisin. Ei niitä rahoja voi vaatia ennen  velan erääntymistä. Siis eräpäivänä koko laina könttäsummana.

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltalaiset useatkin taloustieteilijät ovat sanoneet jo 1960 luvulla että USA ei koskaan selvinnyt vuoden 1929-luvun lamasta. Siitä lähtien on jouduttu ottamaan velkaa julkiselle puolen. Uskoisin et nyt USAlla on jopa tietty tarve sotia Kiinan kaa jotta velka voitaisiin unohtaa.

Usalla ei ole mikään tarve sotia kiinaa vastaan, pelkästään oranssilla läskillä näyttää olevan se tarve. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdysvaltalaiset useatkin taloustieteilijät ovat sanoneet jo 1960 luvulla että USA ei koskaan selvinnyt vuoden 1929-luvun lamasta. Siitä lähtien on jouduttu ottamaan velkaa julkiselle puolen. Uskoisin et nyt USAlla on jopa tietty tarve sotia Kiinan kaa jotta velka voitaisiin unohtaa.

Usalla ei ole mikään tarve sotia kiinaa vastaan, pelkästään oranssilla läskillä näyttää olevan se tarve. 

Lyllerrä nyt takaisin sinne apukouluun jo, läskiperse.

Mikä on kultastandardi?

Termi kultastandardi viittaa rahajärjestelmään, jossa maan valuutan arvo on suoraan sidottu kiinteään määrään kultaa. Tässä järjestelmässä haltijat voivat lunastaa valuutan tietylle määrälle kultaa, ja sen tarjontaa rajoitti valtion hallussa olevan kullan määrä.

Kultastandardi nähtiin keinona luoda vakautta ja ehkäistä taloudellista inflaatiota. Sillä oli kuitenkin haittapuolensa, kuten se, että se rajoitti hallituksen kykyä vastata talouskriiseihin ja vaati suuria kultavarantoja järjestelmän ylläpitämiseksi.

Kultaan sidottu valuutta:

Kultakannan aikana valuuttojen arvo oli kiinteästi sidottu kultaan, mikä tarkoitti, että tietty valuuttayksikkö voitiin vaihtaa tiettyyn kultamäärään.

Vakiintunut vaihtokurssi:

Valuuttojen väliset vaihtokurssit perustuivat kullan arvoon, mikä loi vakauden kansainvälisessä kaupassa.

Valtion hallussa oleva kultavaranto:

Valtiot pitivät hallussaan kultavarantoja, jotka tukivat valuutan arvoa ja kykyä vaihtaa sitä kultaan.

Rajoitettu rahantarjonta:

Kultakanta rajoitti valtion mahdollisuutta painaa lisää rahaa ilman, että kultavarannot vähenivät.

Taloudellinen kurinalaisuus:

Järjestelmä pakotti valtiot kurinalaisuuteen taloudellisessa politiikassa, sillä budjetit oli pidettävä tasapainossa, jotta kultavarannot eivät vähenisi.