Jopa siivous ja postinjako olivat hyviä hommia?

Laivasiivoojat olivat vielä 90 luvun alussa Siljan tai Vikingin palveluksessa, heillä oli kuukausipalkka, ei mitään urakkaa ja kaikki lukemattomat henkilökuntaedut ja he olivat täysin sitä samaa porukkaa kuin kaikki muutkin siellä.

Siivoojatkin siis viettivät aikaa elokuvahuoneissa ja saunatiloissa ja istuivat iltaisin katsomassa bändejä, ihan kuten koko muukin henkilökunta.

Tämä oli ihmisarvoista elämää ja työtä, nyt olot ovat tosiaan sitä luokkaa, että itsekin istuisin mielummin sohvalla, kuin lähtisin noihin hommiin.

Mä olen sekä maksanut asuntolainan että elättänyt perheen siivoamalla, täällä Tampereella, 2000-luvulla. Naurattaa kun kuulostaa ihan valehtelulla omissakin korvissa, mutta kaupungilla oli hyvä olla töissä, eikä tämä pahoinvointialuekaan huono ole, kun nyt alkuvuodesta on taas rahaa ja sekoilu hetkeksi loppunut.

Äitini oli koulussa siivoojana 80-90-luvulla, kunnan palkkalistoilla. Heitä oli kaksi siivoojaa siivoamassa neliluokkaista koulua. Siellä oli oma taukotila ja kaikki. Äitini sitten ihmettelee kun ei työt nykyisin maistu, kun hänelläkin oli niin rankkaa. Itse siivosin 90-luvulla siivousfirmassa, eikä olisi tullut mieleenkään, että olisi taukoja pidetty ja kieli vyön alla sai tehdä, että pääsee tavoiteaikaan. Sitten toisaalla puhutaan kuinka työ on nykyisin kevyttä, henkistä painetta voi olla. Luulisin, että tuo siivoustyö on vain pahentunut. Poikani taas teki muutama vuosi sitten kuorma-autokuskin työtä, päivät 15-tuntisia. Kyllähän moneen hommaan tulijoita olisi, jos niitä voisi tehdä niin, ettei terveys ja henki mene.