Miksi niin monia tällä palstalla provosoi se jos naisella on vanhempi mies?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla katkeruutta ja pelkoa omasta kelpaamattomuudesta, pelkää että itselle ei jää miehiä jos jokainen mies ottaakin nuoren naisen 

Aika moni kokenut nainen on parisuhdevaiheen elämässään elänyt, ja elää mieluummin yksin kuin epätasa-arvoisessa suhteessa, jollainen suurten ikäerojen suhde väistämättä on.

Miksi se on mielestäsi väistämätöntä?

Kaikki empiiriset havaintoni tukevat tätä.

Joopa joo. Sehän se todistaa kaiken väittämäsi

Mieheni on 16 vuotta minua vanhempi, ei paljon kiinnosta muiden mielipiteet asiasta.

Omassa lähipiirissä on parisuhde 22v ikäerolla ja toinen 11v ikäerolla, molemmissa mies vanhempi. Kun tunnen molemmat parit, niin ainakin minulle molemmat suhteet näyttäytyvät tasaväkisinä ja rakastavina. Toki jos tietäisin vain parien ikäerot, niin saattaisin asettaa ennakko-oletuksia.

Ja kyllä suhteessa, jossa nainen on vanhempi, saa myös kommentteja. Minulla ja miehellä on ikäeroa "vain" 8 vuotta, mutta alkaessamme seurustelemaan mies oli 21v opiskelijapoika. Oma äitini kysyi, miksi otin lapsen. Nyt miehenkin ollessa turvallisesti kolmekymppinen, ei enää tule ainakaan kasvotusten kommentteja.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on 16 vuotta minua vanhempi, ei paljon kiinnosta muiden mielipiteet asiasta.

Oikein. Asia ei kuulu kenellekään muulle. 

Vierailija kirjoitti:

Minä pystyn helposti kertomaan miksi deittailen nuorempaa naista.

Ulkonäöllisesti todella harva ikäiseni (45+) nainen sytyttää. Ne harvat joilla on vielä tässä iässä ulkonäköä jäljellä, ovat ollet nuorempina todellisia kaunottaria, ja ovat silloin tottuneet kärkitason miehiin. Nämä naiset ovat mieluummin yksin kuin tyytyvät vähempään kuin heidän exänsä.

Keski-ikäisiä naisia harvoin kiinnostaa muu kuin rahalla ostetut mukavuudet. Tarvitaan hotelliyö ja illallinen ravintolassa, jotta olisi romanttista. Puistossa istuminen on teinien touhuja. Romantiikka edellyttää aina valmistelua, säätöä ja lompakon raottamista. Mistä seuraa se, että sitä on vain harvoin.

Säädöstä puheen ollen, sitä riittää muutenkin. Kaiken pitää olla keski-ikäisellä tasolla ja kaikesta pitää sopia kuukausia etukäteen. Jo muutaman kaljan juominen kotona kaverien kanssa on ihan helvetillinen projekti, joka pitää aloittaa kesän osalta kun maas

Ihan keksittyjä juttuja.

No, allekirjoitan tuon, että keski-ikäisenä hyvännäköiset naiset ovat olleet nuorena upeita ja tottuneet tasokkaisiin miehiin.

Mutta riippuu täysin naisesta, että ärsyttääkö häntä puolison kaljanjuonti kavereiden kanssa tai tykkääkö spontaanista ja "yksinkertaisesta" romantiikasta.

Kokenut nainen tuskin on niin ripustautuva ja kontrolloiva, että ei kestäisi miehen kaverimenoja. Nuoret naiset taas saattavat olla kontrolloivia ihan vain silkasta epävarmuudestaan.

Kun nainen on aikuinen ja itsekin varakas, hän ei odota kenenkään tarjoavan itselleen mitään hotelliöitä tai illallisia. Hänestä saattaa olla romanttista, että kumppani muistaa jonkun hyvinkin pienen asian tai mieltymyksen. Vaikkapa leipoo mustikkapiirakan. Tai ottaa kädestä siellä puistossa.

En tiedä, mutta joku siinä Helmi ja Danny suhteessa ällöttää. Samoin kun Danny oli Erikan kanssa. Yök.

MUTTA Sami Yaffa ja Meeri Koutaniemi ei ällötä yhtään. He ovat jotenkin sopuisa pariskunta ja samansorttisia, vaikka ikäeroa on reippaanlaisesti.

Tai siis tiedänhän mikä ensimmäisissä yököttää. Ei näytä tasa-arvoiselta suhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla katkeruutta ja pelkoa omasta kelpaamattomuudesta, pelkää että itselle ei jää miehiä jos jokainen mies ottaakin nuoren naisen 

Aika moni kokenut nainen on parisuhdevaiheen elämässään elänyt, ja elää mieluummin yksin kuin epätasa-arvoisessa suhteessa, jollainen suurten ikäerojen suhde väistämättä on.

Miksi se on mielestäsi väistämätöntä?

Kaikki empiiriset havaintoni tukevat tätä.

Joopa joo. Sehän se todistaa kaiken väittämäsi

Joo, ymmärrän että ei todista, mutta en jaksa alkaa luettelemaan sinulle näitä suhteita ja mikä niissä on epätasa-arvoista. Joten saat uskoa tai olla uskomatta.

Olen 60v mies ja seurustelen 30v naisen kanssa. 40v on naiselle korkein ikä, jonka kelpuutan kumppanilleni.

Mun uudempi kaveri (ollaan me jo 15 vuotta tunnettu) on naimisissa 17 vuotta vanhemman miehen kanssa. Suhde on alisteinen, vaimo ei oikeastaan saa yhtään mitään tehdä kuin lapsia ja mies mennä liituaa pitkin maailmaan duunin takia tai sitten ihan vaan golffaamssa. Kun vaimo haluaa käydä kavereiden kanssa siiderillä, niin mies tulee mukaan yksi siideri ja kotiin.

Kerran se antoi jopa "löysää" sen verran, että mies odotti autossa lasten kanssa. Sieltä sitten kadun toiselta puolelta soitteli, että kuinka kauan voi yhden siiderin juomiseen mennä. Kun tunti vierähti, niin lapsi soitti, että häntä pelottaa (siellä autossa) ja haluaa lähteä kotiin. Äijä pelotteli lapset ja akan, eikun kotiin. Ei ole kuulemma koskaan väkivaltainen ollut, mutta suutuspäissään uhkailee avioerolla ja sillä, että vaimo ja lapset joutuu taivasalle.

Ei näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pystyn helposti kertomaan miksi deittailen nuorempaa naista.

Ulkonäöllisesti todella harva ikäiseni (45+) nainen sytyttää. Ne harvat joilla on vielä tässä iässä ulkonäköä jäljellä, ovat ollet nuorempina todellisia kaunottaria, ja ovat silloin tottuneet kärkitason miehiin. Nämä naiset ovat mieluummin yksin kuin tyytyvät vähempään kuin heidän exänsä.

Keski-ikäisiä naisia harvoin kiinnostaa muu kuin rahalla ostetut mukavuudet. Tarvitaan hotelliyö ja illallinen ravintolassa, jotta olisi romanttista. Puistossa istuminen on teinien touhuja. Romantiikka edellyttää aina valmistelua, säätöä ja lompakon raottamista. Mistä seuraa se, että sitä on vain harvoin.

Säädöstä puheen ollen, sitä riittää muutenkin. Kaiken pitää olla keski-ikäisellä tasolla ja kaikesta pitää sopia kuukausia etukäteen. Jo muutaman kaljan juominen kotona kaverien kanssa on ihan helvetillinen pr

Sullakin on mielenkiintoinen tyyli yrittää kertoa omaa mielipidettäsi totuutena. Naisia on monenlaisia ja heidän suhtautuminen eri asioihin saattaa poiketa toisistaan hyvinkin paljon. 

Tosielämässä ei tietenkään kiinnosta randomien suhteet, mistäpä niistä edes tietäisi. Tällä palstalla inhottaa vanhempien miesten tapa kirjoittaa halveksivasti keski-ikäsistä naisista ja esineellistävästi ja alentuvasti nuorista naisista, aivan kuin nämä eivät tajuaisi tulevansa myös keski-ikäisiksi. Olen onnellisessa liitossa, nuoren naisen äiti.

Vierailija kirjoitti:

Mun uudempi kaveri (ollaan me jo 15 vuotta tunnettu) on naimisissa 17 vuotta vanhemman miehen kanssa. Suhde on alisteinen, vaimo ei oikeastaan saa yhtään mitään tehdä kuin lapsia ja mies mennä liituaa pitkin maailmaan duunin takia tai sitten ihan vaan golffaamssa. Kun vaimo haluaa käydä kavereiden kanssa siiderillä, niin mies tulee mukaan yksi siideri ja kotiin.

Kerran se antoi jopa "löysää" sen verran, että mies odotti autossa lasten kanssa. Sieltä sitten kadun toiselta puolelta soitteli, että kuinka kauan voi yhden siiderin juomiseen mennä. Kun tunti vierähti, niin lapsi soitti, että häntä pelottaa (siellä autossa) ja haluaa lähteä kotiin. Äijä pelotteli lapset ja akan, eikun kotiin. Ei ole kuulemma koskaan väkivaltainen ollut, mutta suutuspäissään uhkailee avioerolla ja sillä, että vaimo ja lapset joutuu taivasalle.

Ei näin.

Näin voi käydä oli mies ihan minkä ikäinen hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se voi olla katkeruutta ja pelkoa omasta kelpaamattomuudesta, pelkää että itselle ei jää miehiä jos jokainen mies ottaakin nuoren naisen 

Aika moni kokenut nainen on parisuhdevaiheen elämässään elänyt, ja elää mieluummin yksin kuin epätasa-arvoisessa suhteessa, jollainen suurten ikäerojen suhde väistämättä on.

Miksi se on mielestäsi väistämätöntä?

Kaikki empiiriset havaintoni tukevat tätä.

Joopa joo. Sehän se todistaa kaiken väittämäsi

Joo, ymmärrän että ei todista, mutta en jaksa alkaa luettelemaan sinulle näitä suhteita ja mikä niissä on epätasa-arvoista. Jote

Minä uskon, että sinä uskot asian olevan näin. En yhtään enempää, mutta en myöskään vähempää.

Jokainen saa ottaa niin vanhan miehen kuin haluaa. Itse en huolisi vanhempaa miestä, mutta en heitä haukukaan (kuten usein vanhemmat miehet haukkuvat omanikäiset ja vanhemmat naiset paetakseen omaa vanhenemistaan). Minäkin voin valita, enkä valitse vanhempaa miestä. Ei siitä kannata vetää herneitä nenään. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 22v vanhempi mies, jonka kanssa olen parisuhteessa. En välitä mitä muut tästä ovat mieltä, sillä kyseessä on minun elämä eikä heidän. N22

Kymmen vuoden päästä sua harmittaa ja lujaa. Haaskasit nuoruutesi vanhaan äijään. 

Olen miehenä tapaillut itseäni aika paljon nuorempia naisia useinkin eikä ketään ole kiinnostanut. Toisaalta en ole hengannut hirveästi täti-ihmisten kanssa, jotka asiasta saattaisivat pahastua.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 22v vanhempi mies, jonka kanssa olen parisuhteessa. En välitä mitä muut tästä ovat mieltä, sillä kyseessä on minun elämä eikä heidän. N22

Kymmen vuoden päästä sua harmittaa ja lujaa. Haaskasit nuoruutesi vanhaan äijään. 

Avaisitko tätä logiikkaa vähän? Nainen siis tajuaa vasta tulevaisuudessa "haaskanneensa" nuoruutensa vanhan äijän kanssa, mutta ei tajua sitä juuri NYT ollessaan nuori. Häh? 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 22v vanhempi mies, jonka kanssa olen parisuhteessa. En välitä mitä muut tästä ovat mieltä, sillä kyseessä on minun elämä eikä heidän. N22

Huh. Olen miehesi ikäinen ja itsekin mies. En kyllä pystyisi tuohon. Mun silmissä ikäisesi ovat aivan lapsia ja elämässä kovin kokemattomia. En koe että olisi mitään yhteistä.

Kolmekymppisenä miehenä vain tulen parhaiten juttuun noin 18-25 v naisten kanssa. Tuntuu luonnolliselta minusta ja saan tosi paljon huomiota myös tuon ikäisiltä, joten miksi ei. Asiaan vaikuttaa varmaan, että näytän ikäistäni paljon nuoremmalta ja olen muutenkin aina ollut myöhäiskypsä monessa suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan yksinäiset tädit ovat kovia kertomaan kuinka nuorten naisten tulisi elää.

Vanhat tädit on olleet nuoria. Itse olen tehnyt sen virheen että otin nuorena vanhan miehen. Tuo suhde vaikutti koko mun loppuelämään negatiivisesti. Jälkikäteen sen tajuaa miten se on tavallaan luonnotonta elää yhdessä kahta eri elämänvaihetta ihmisen kanssa joka voisi olla sun vanhempi.

En jaksa enää tuota puida, mutta kyllä olen joskus neuvonut täällä jotakuta samaan tilanteeseen päätymässä olevaa nuorta miettimään. Samoin toivon että joku olisi aikanaan neuvonut minua.

Yksinäinen sen sijaan en ole. Tuo suhde onneksi päättyi ja löysin ikäiseni miehen. 

Kannattaa kuitenkin ainakin yrittää ymmärtää, että kokemasi suhde ei ole yhtä suuri kuin muiden mahdollinen suhde jonkun toisen vanhem

Tietenkin. Mutta jos esim täällä kysytään kokemuksia, niin minulla on oikeus kertoa omani. On muuten jännä, miten tuttua tekstiä oIen saanut vastaavaa kokeneilta. Olen usean kerran täälläkin jutellut tuntemattoman naisen kanssa, joka on käyttänyt nuoruutensa vanhan miehen kanssa, ja ne tunteet ja ajatukset asiasta jälkikäteen on olleet ihan hämmentävän samanlaisia. Tunne nuoruuden hukkaamisesta, inho omaa menneisyyttä kohtaan ym ovat hyvin tavallisia kokemuksia. Kuten sanoin, itse toivon että joku olisi puhunut tuollaisista kokemuksista minulle aikanaan. Siksi puhun niistä kokemuksista itse nyt. Ja jos joku kokee etteivät ne kosketa häntä niin ne voi ohittaa täysin! Minä en ole suoraan sanottuna tavannut aidosti onnellisia ison ikäeron pareja, mutta se ei tarkoita etteikö heitä voisi olla olemassa! Ja tässä siis puhun pareista joissa toinen on parikymppinen. Silloin voi ajatella olevansa tyytyväinen, niin minäkin ajattelin, mutta asia iski aika kovaa myöhemmin. Vanhempia pareja isolla ikäerolla olen tavannut tasapainoisiakin, niissä ongelmat ovat toki muut, mutta kun kumpikin on olleet selkeästi aikuisia suhteeseen lähtiessään niin ne ovat olleet tiedossa ja hyväksytty etukäteen. 

Jätän aiheen osaltani tähän, nämä ovat muistoja joihin on usein kipeä palata.