Kenen vika mielestäsi, että kerätyt verovarat eivät riitä, ja sosiaaliturvaa jouduttu maksamaan vähemmän kuin ennen?

Suomessa on liikaa ihmisiä verrattuna työpaikkoihin.

Suomen terveydenhuoltoa ei ole mitoitettu nykyiselle väkiluvulle.

Suomessa on liikaa päättäjiä suhteutettuna työntekijöihin. 

Kärkipoliitikkojen syy. Suomessa todellinen poliittinen valta on käytännössä muutamalla isoimman puolueen johtohahmolla. Kaikki ovat olleet vuorollaan vetovastuussa, kun Suomessa ei ole ollut talouskasvua sitten vuoden 2007.  Naapurimaat ovat porskuttaneet, Suomi ei. Poliitikoilla ja toimitusjohtajilla on vähemmän vastuuta kuin varastomiehellä. 

Joskus voitais julkaista paljonko ulkomaistaustaisille jaetaan kelarahaa, asun Turun varissuolla ja täällä on 10 henkisiä perheitä joista ei kukaan käy töissä

Sosiaaliturvamenojen kasvun lisäksi on muitakin tekijöitä, jotka selittävät rahojen riittämättömyyttä. Suomen kokonaisveroaste oli 2000-luvun taiteessa noin 48 % ja siitä arviolta noin 6 %-yksikköä koostui eläkemaksuista. 2020-luvulla kokonaisveroaste on noin 43 % ja siitä 10 %-yksikköä koostuu eläkemaksuista. Jos eläkemaksujen osuus ei olisi noussut kokonaisveroasteesta lainkaan, niin Suomessa olisi selvästi kevyempi kokonaisveroste nykyään. Eli yhä suurempi osa laskeneesta veroasteesta menee suoraan eläkkeisiin. Vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä tuo esille Kansantaloudellisessa aikakauskissa julkaistussa arikkelissaan Mitä eläkemaksut ovat ja onko niiden käsittely julkisen talouden tunnusluvuissa kohdallaan, työeläkemaksujen tulkitseminen veroiksi on poikkeuksellista kansainvälisesti ja vaikeuttaa veroasteiden vertailua: 

"Edellä jaksossa 2 tarkasteltiin eläkemaksujen veronluonteisuuteen liittyviä tulkinnanvaraisuuksia. Jos omaksuttaisiin näkemys, jonka mukaan kaikki eläkemaksut, työnantajamaksut mukaan lukien, ovatkin säästämistä, jota ei tule lukea veroasteeseen, tällä olisi dramaattinen vaikutus veroasteeseen, joka putoaisi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä"

Toinen tekijä mikä voi selittää vaikutelmaa siitä, että rahat eivät riitä, on laskennalliset muutokset, jotka Tilastokeskus teki vuonna 2022. Kuten Heikki Hiilamo toi eräässä Ylellä julkaistussa koluminssaan Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan esille, velan tilastointitapa nosti yhdessä yössä Suomen velkasuhdetta 7-prosentiyksiköllä

"Vuonna 2022 Tilastokeskus muutti kaikessa hiljaisuudessa julkisen velan tilastointitapaa. Velkaan alettiin laskea mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen takaamat korkotukilainat. Tilastointimuutos kasvatti tuntuvasti EU:n mittaamaa velkasuhdetta ja Suomen riskiä joutua EU:n talousohjaukseen.

Yhdessä yössä Suomen velkasuhde nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä. Ohitimme esimerkiksi Saksan. Vastaavia ja määrältään paljon suurempia lainoja ei muuten oteta huomioon julkisen talouden velassa esimerkiksi Ruotsissa, johon meitä mielellään verrataan."