Luokkien koko ei vaikuta kouluissa!
Tätä hokevat päättäjät, ei pidä paikkaansa.
Ihan sama onko pieni luokka, vaikka 5-10 oppilasta, 1-2 häirikköä voi viedä opettajan kaiken ajan ja estää koko pienen luokan oppimisen.
Vastaavasti vaikka oppilaista olisi 100, niin opetus sujuu ongelmitta, jos kaikki vain käyttäytyvät.
Meillä oli aina 33-36 oppilasta 1-9 luokilla, ei ongelmia ja jokainen on pärjännyt elämässäkin hyvin tai todella hyvin, 10 vuoden välein luokkakokous ollut jo 4 kertaa.
T koulussa töissä ja mikä parasta, aikoinaan ihan oppilaana, olitteko itse?
Kommentit (15)
On ihan selvää, että suuremmassa ryhmässä syntyy enemmän häiriötä kuin pienessä. Nykyajan luokkakokoja on turha verrata 30 vuoden takaisiin luokkakokoihin. Lapset ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Kasvatus ja ympäröivä kulttuuri on erilaista kuun ennen.
Myös opetus on erilaista kuin ennen. Nykyään tehdään enemmän töitä parin kanssa yhdessä tai pienessä ryhmässä verrattuna entisaikojen yksinäiseen puurtamiseen. On ihan eri asia työskenteleekö luokassa yhtaikaa 7 paria vai 15 paria, vaikka he juttelisivatkin normaalilla puheäänellä.
On kuitenkin paljon todennäköisempää, että viidestäkymmenestä ihmisestä löytyy useampi häirikkö, kuin vaikkapa kymmenestä ihmisestä. Puhumattakaan siitä, miten paljon enemmän melua ja häiriötä syntyy 50 ihmisestä kuin kymmenestä, vaikka kaikki käyttäyttyisivät hyvin.
En oikein ymmärrä, mikä on ap:n mielipide tuossa aloituksessa.
Kun itse olin koulussa luokat olivat sellaisia 30 oppilaan luokkia ja sinne joukkoon helposti hukkui, kun opettaja ei huomannut kaikkia. Nyt kun lapsien määrä vähenee vähenemistään luokatkin pienenevät ja lopulta pienet koulut lakkaavat kokonaan toimimasta.
Silloin opettajilla oli enemmän valtaa poistaa häiriköt luokasta. Yleensä luokan ulkopuolelle jäähylle, kunnes oppivat olemaan häiriköimättä. Jos jatkui tuli jälki-istuntoa. Joskus jopa erotus määräajaksi koulusta. Osa oppi, osa ei.
Meillä 33 oppilasta kasarilla, ei häiriöitä. Mutta tuo olikin ennen inkluusiota.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt, on tukka...
Isot ryhmät ovat helposti rauhattomia. Jos saisin valita, laitanko lapseni 16 oppilaan luokkaan vai 26 oppilaan luokkaan, niin tietenkin laittaisin pienempään ryhmään. Tiedätte kyllä miksi.
Jotenkin vielä ymmärrän sen, että halutaan pienempiä luokkakokoja, koska nykyään on inkluusio, ja kaikenlaisia erityisoppilaita on luokissa, jotka vievät opettajalta enemmän aikaa ja huomiota. Jos luokka on kovin iso, niin siihen myös tarvitaan enemmän henkilökuntaa, koulunkäynnin ohjaajia vai millä nimikkeellä he nyt ovat, opettajan lisäksi.
Mutta sitä en ymmärrä, että jotkut jaksavat toitottaa pienten koulujen puolesta ja haukkuvat tosi rankastikin välillä isoja kouluja. Isoissa kouluissa on nimittäin oikeasti paljon hyviä puolia, päteviä aineenopettajia, enemmän mahdollisia valinnaisaineita ja erikoispainotteisia luokkia. Iso koulu voi olla oppimisen kannalta todella paljon parempi kuin jokin surkea, rupuinen pikkukoulu.
Vierailija kirjoitti:
On ihan selvää, että suuremmassa ryhmässä syntyy enemmän häiriötä kuin pienessä. Nykyajan luokkakokoja on turha verrata 30 vuoden takaisiin luokkakokoihin. Lapset ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Kasvatus ja ympäröivä kulttuuri on erilaista kuun ennen.
Myös opetus on erilaista kuin ennen. Nykyään tehdään enemmän töitä parin kanssa yhdessä tai pienessä ryhmässä verrattuna entisaikojen yksinäiseen puurtamiseen. On ihan eri asia työskenteleekö luokassa yhtaikaa 7 paria vai 15 paria, vaikka he juttelisivatkin normaalilla puheäänellä.
Lapset ovat erilaisia kuin ennen? Ei ihmisen perusluonne mihinkään ole muuttunut. Kasvatus ja kasvuympäristö kenties.
Tasoryhmiä olivat kokeilleet tuolla Rinkebyssä. Eli ei luokkia ollenkaan, vain ryhmiä eri aineissa. Jokainen sai näin juuri itselleen sopivaa opetusta. Hyviä tuloksia olivat saaneet näin.
Kyllä lapset keskimääräisesti ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Ja kasvatuksesta ja kulttuuristahan se johtuu.
Lapset ovat entiseen verrattuna nykyään ainakin rauhattomampia, itsekeskeisempiä ja äänekkäämpiä. Suurelta osalta puuttuu kyky ponnistella tavoitteellisesti jotain asiaa varten. Suomalainen sisukkuus on historiaa.
Luulenpa, ettei Suomen kannata ottaa mallia Rinkebystä tai Ruotsista muutenkaan.
Vaikuta mihin?
Päädyin lukiossa d-kielen ryhmään, jossa oli alle 10 oppilasta. Arvaa, mikä oli 16-vuotiaan minun ensimmäinen ajatus. Se oli, että voi vee, nyt on pakko tehdä läksyt ja keskittyä tunneilla. Olin tottunut siihen, että kun on 30 paikalla, voin vaan ajatella omiani kaikki tunnit.
Nyt opettajana huomaan ihan konkreettisesti esimerkiksi sen, että isossa ryhmässä en meinaa oppia oppilaiden nimiä. Onko sillä väliä? Vaikuttaako se mihinkään?
Se, että ehdin jutella oppilaiden kanssa, ei toki suoraan välttämättä vaikuta esimerkiksi oppimistuloksiin, jotka ovat monen asian summa. Mutta oppilaat ovat ihmisiä, lapsia, jotka ansaitsevat aikuisen huomiota ja ovat monesti todella sen tarpeessa.
Sadan ihmisen luennot ovat ok aikuisille. Koululla on lapsille muitakin funktioita kuin yhtälöt ymv.
T. Yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vielä ymmärrän sen, että halutaan pienempiä luokkakokoja, koska nykyään on inkluusio, ja kaikenlaisia erityisoppilaita on luokissa, jotka vievät opettajalta enemmän aikaa ja huomiota. Jos luokka on kovin iso, niin siihen myös tarvitaan enemmän henkilökuntaa, koulunkäynnin ohjaajia vai millä nimikkeellä he nyt ovat, opettajan lisäksi.
Mutta sitä en ymmärrä, että jotkut jaksavat toitottaa pienten koulujen puolesta ja haukkuvat tosi rankastikin välillä isoja kouluja. Isoissa kouluissa on nimittäin oikeasti paljon hyviä puolia, päteviä aineenopettajia, enemmän mahdollisia valinnaisaineita ja erikoispainotteisia luokkia. Iso koulu voi olla oppimisen kannalta todella paljon parempi kuin jokin surkea, rupuinen pikkukoulu.
Itse kävin lukion jossa oli yhteensä alle 60 oppilasta. Niin vain meidän luokka (meillä oli vielä luokkia lukiossa) sai yo-kirjoituksissa keskiarvoksi lähes eximian, vaikka historiaa ja saksaa opetti sama henkilö ja pitkän matikan opettaja opetti myös musiikkia. Pienissä kouluissa ja luokissa on paljon hyviä asioita.
Häiritsevästi käyttäytyviä oppilaita on nykyään todella paljon. Ainahan heitä on ollut, mutta ainakaan vielä "ysärillä" heitä ei ollut lähellekään niin paljon kuin nykyään.
Moni lapsi ja nuori vaikuttaa tänä päivänä olevan älyllisesti kehitysvammainen vaikka heillä ei mitään oikeaa vikaa olekaan. Syy ei kuitenkaan ole suoraan heissä vaan siinä mihin pisteeseen yhteiskunta on ajettu. Meno on nykyään sellaista, että alaikäisten ei tarvitse osata mitään eikä heidän tarvitse noudattaa sääntöjä. Jos joku vanhempi yrittää pitää kuria lapselleen (enkä edes tarkoita fyysistä väkivaltaa), niin siinä on herkästi sosiaalitantat kimpussa jos joku tekee asiasta ilmoituksen.
Korjaan, että päättäjät huutavat siis pienten luokkakokojen puolesta, tuli muotoiltua aloitus ja jatko heikosti.