Lue keskustelun säännöt.
Maailmasta loppuu MULTA!
06.04.2025 |
"Philip Lymberyn kirja 60 satoa jäljellä varoittaa koko maailmaa siitä, että maaperän ruokamultaa ei 60 vuoden päästä enää ole, jos ruoantuotannossa ei tehdä mittavia muutoksia. Kyseessä on sekä ihmisten että lemmikki- ja tuotantoeläinten ruokaturva."
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4220343-01c7-492f-9774-8fa69fffc1f2
Kyllä ihmiskunta on tyhmimmistä tyhmin.
Multa tuli, ja kohta myös meni.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä homma, loppuu sekin tahraava mössö.
Sama. Mäkään en tarvitse multaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pihalla on vielä multaa jäljellä, tuu hakeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen luultavasti jo kuollut 60 vuoden kuluttua. Perillisiäkään ei ole. Miksi huolehtisin? Maailma on aina jatkanut kulkuaan isompienkin ongelmien jälkeen. Olihan kerran tämän planeetan pintakin sulaa kivimassaa. Siitä se lähti liikkeelle.
Tämä asenne kuvaa hyvin ihmiskunnan ongelmien juurisyytä, minä, minä ja minä. Olen kanssasi samassa tilanteessa, mutta itse olen huolissani ja surullinen tulevaisuudesta.
Eipä se sinun huolesi ja murheesi asiaan auta:)
Naulan kantaan. Jatka samaan malliin. Jatka oivaltavia kiteytyksiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen luultavasti jo kuollut 60 vuoden kuluttua. Perillisiäkään ei ole. Miksi huolehtisin? Maailma on aina jatkanut kulkuaan isompienkin ongelmien jälkeen. Olihan kerran tämän planeetan pintakin sulaa kivimassaa. Siitä se lähti liikkeelle.
Tämä asenne kuvaa hyvin ihmiskunnan ongelmien juurisyytä, minä, minä ja minä. Olen kanssasi samassa tilanteessa, mutta itse olen huolissani ja surullinen tulevaisuudesta.
Tulevaisuus ei tarvitse ihmistä. Maapallon kannalta sen parempi mitä nopeammin se pahin loinen, ihminen, kuolee sukupuuttoon. -eri
Tulevaisuudessa pitäisi syödä vain naudanlihaa. Nauta pärjää pelkällä nurmella eikä nurmipeltoja tarvitse oikeastaan kyntää koskaan. Multaa syntyisi koko ajan lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on jossain etelänmaissa ja sitten täällä ulistaan kompostoinnista tms.
Multa voi ihan hyvin loppua maissa jossa ei ole jätehuoltoakaan mutta täällä ei ole mitään huolta, päinvastoin pellot taidetaan pistää kasvamaan koivua ja kuusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni mullan, veden a öljyn loppuminen on tiedossa. Mutta yksilöä ei kiinnosta. Kunhan saan sen pihvin itselleni ja kolmelle koiralleni. Ja nyt joku on takajaloillaan. Myönnän että.kärjistin, mutta periaate on noin joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Hiekassa voi kasvattaa.
Hiekasta ja turpeesta saa kelvollista multaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös öljyn piti loppua
Hiekasta puhumattakaan. Ökyrikkaat arabit tuhoavat merenpohjaa kaivamalla sieltä betonihiekan järjettömiin megarakennelmiinsa vaikka koko maa on hiekan peitossa.
Bokashi lla saa vanhasta mullasta uutta, helppo ja siisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoiset syövät enemmän kuin normaalipainoiset, ehkä läskivero ei olisi niin kaukaa haettu.
Johan enemmän syövät maksavatkin enemmän veroja ruuan alvissa.
Ruoan hinnasta yli 40 prosenttia on jo nyt erilaisia veroja. Kiristyvä verotus haittaa kotimaisten ruokaketjun toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, investointeja ja viennin edellytyksiä. Arvonlisäveron lisäksi valmisteverot painavat kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Ne aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia ja lisäävät hallinnollista taakkaa.
Ruoan hintatason lähdettyä nousuun kuluttajien mahdollisuus tehdä valintoja muun kuin hinnan perusteella heikkenee. Esimerkiksi mahdollisuudet suosia terveellisiä vaihtoehtoja tai kotimaisia tuotteita vähenevät.
Haittaveron ja terveysvaikutteisen verotuksen tulonjakovaikutukset kohdistuvat kipeimmin pienituloisiin, kun kyseessä on tasavero.
Mihin multaa edes tarvitaan? Kodinkin viherkasvit menestyvät erinomaisesti vaikapa kevytsorassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi multa loppuisi, jos siinä kasvatetaan jotain?
Yksipuolinen viljely kasveilla, jotka jättävät eloperäistä massaa maahan vähän, kuluttaa maaperää.
Suuret peltoaukeat, joita tuuli kuluttaa, ovat alttiita eroosiolle.
Sinänsä tehoviljely ei välttämättä kuluta maata, esim. voimaperäisessä viljanviljelyssä maahan jää tuhansia kiloja/ha olkea ja juurimassa päälle edellyttäen, että olkea ei polteta tai kerätä pois.
Pienehköt tilat, puurivit rajapattereissa, karja mukana tuotannossa, jolloin on nurmea viljelykierrossa, olisi maaperän suhteen ideaalista, mutta nykyisten tehokkuusvaatimusten ja tuottajahintojenntason kanssa mennyttä aikaa, johon on vaikea nähdä palaavansa
t: nimim. Assburger
Lihansyönnin väheneminen ja lihan rahtaaninen halvempien tuotantokustannusten maista(Uusiseelanti, Argentiina) tekevät euroopassa karjan pidosta yhä harvinaisempaa ja nurmelle on yhä vähemmän käyttöä.
Tukipolitiikka sallii tällä hetkellä viherkesannot ja nurmen, vaikka nurmelle ei hyötykäyttöä olisikaan, mutta jo nyt osoittaa sormi tukia, jotka eivät kohdistu ruoan tuotantoon. Tukiperusteet tulevat epäilemättä tiukentumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiekassa voi kasvattaa.
Hiekasta ja turpeesta saa kelvollista multaa.
Rahahtaapa tätä seosta sitten vaikka puolen metrin kerros 100hs maatilalle!
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on jossain etelänmaissa ja sitten täällä ulistaan kompostoinnista tms.
Multa voi ihan hyvin loppua maissa jossa ei ole jätehuoltoakaan mutta täällä ei ole mitään huolta, päinvastoin pellot taidetaan pistää kasvamaan koivua ja kuusta.
Mullan tuottaminen jätteistä kompostoimalla ei mitenkään ole kytköksissä peltomaiden eroosioon.
Et voi ajaa pellolle multaa kuluvan tilalle, mittakaavaero kompostimullan ja valtavien peltoaukeiden välillä on valtava.
Peltojen eroosio johtuu kahdesta tekijästä:
1. yksipuolinen viljely valtavilla aukeilla
2. viljelysten perustaminen eroosioherkille ja usein valmiiksi vähämultaisille maille esim. hakattuihin sademetsiin
Vierailija kirjoitti:
Mihin multaa edes tarvitaan? Kodinkin viherkasvit menestyvät erinomaisesti vaikapa kevytsorassa.
Jotkut kasvit menestyvät, jotkut eivät.
Toiseksi, hiekalla on veden ja ravinteidenpidätysky huono. Multavassa maassa esim. peruna kasvaa Suomessa ilman kastelua ja hyvin niukalla typpilannoituituksella.
Hiekassa ei vesi pysy, sitä on annettava keinotekoisesti, samoin kaikki ravinteet. Ravinneylimäärä myös huuhtoutuu hiekasta välittömästi.
Hiekka lähtee tuulen mukaan.
Jo yli sata vuotta sitten tehtiin tutkimuksia, joissa todettiin mullan olevan ravintoköyhää. Tämä on sittemmin vain pahentunut kemiallisten lannoitteiden käytön myötä. Kasvit näyttävät samalta mutta niissä on vähemmän ravinteita kuin ennen. Vastaus ongelmaan on permakulttuuri. Jos menet pellolle lapion kanssa etkä löydä matoja, on se multa kuollutta. Elävässä mullassa mikrobit ja madot mylläävät.
Hyvä homma, loppuu sekin tahraava mössö.