Aiotko jäädä asumaan kotiisi puolisosi kanssa, kun lapset on muuttaneet asunnosta pois? Vai hankitteko uuden kodin?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamme, kun joku lapsista tarvitsee perheelleen hyvän kodin, jolloin saavat tulla tähän. Siihen asti pidämme huolta heidän rakkaasta lapsuudenkodistaan.
Mutta haluavatko muuttaa lapsuudenkotiinsa vai tehdä ihan oman talonsa?
Miksi eivät haluaisi? Heillä on ollut täällä hyvä lapsuus ja talossa on paljon muistoja.
Vierailija kirjoitti:
Se on vielä harkinnassa. Talo on vähän iso kahdelle, mutta toivottavasti saamme vielä lapsenlapsia, jotka tulevat käymään. Lapsia on neljä, joten voi olla välillä enemmänkin porukkaa tulevaisuudessa. Olisi ankeaa muuttaa johonkin pieneen loukkoon.
Miksi sellaiseen ankeaan loukkoon pitäisi muuttaa? Me myydään talo pois ja muutetaan merenrannalle 90 neliöiseen pikkutaloon, ei oo ankeeta.
Ensin lapset muutti pois kotoa, sitten me vanhemmat. Muutettiin pysyvästi mökille asumaan ja hankittiin asuntoauto jolla reissataan ympäriinsä.
Muutimme puolta pienmpään uuteen taloon kun kuopus oli lukiossa, nyt tämä 120m2 on juuri sopiva kahdelle.
Välirahalla ostettiin lomakoti ulkomailta koko perheen iloksi
Jätän kesäpaikaksi. Muutan ulkomaille. Käyn, jos jaksan.
Meillä on 4 lasta ja talo mitoitettu sen mukaan. Sitten kun yksi lapsi on enää kotona aletaan etsimään ns.loppuelämän asuntoa joka on kolmio. Tarvittaessa nuorin voi vielä muuttaa sinne mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamme, kun joku lapsista tarvitsee perheelleen hyvän kodin, jolloin saavat tulla tähän. Siihen asti pidämme huolta heidän rakkaasta lapsuudenkodistaan.
Mutta haluavatko muuttaa lapsuudenkotiinsa vai tehdä ihan oman talonsa?
Miksi eivät haluaisi? Heillä on ollut täällä hyvä lapsuus ja talossa on paljon muistoja.
Oletteko kysyneet? Vaikka lapsenne haluaisikin, asiaan liittyy vielä lapsen mahdollinen kumppani. Asioita ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä.
Me muutimme. Kun kuopus muutti syyskuun alussa, meillä oli uusi ostettuna joulukuussa ja vanha lähti myyntiin tammikuussa. Neliöt lähes puolittuivat ja kulut (mm.lämmitys) pienenivät huimasti. Remppaa ei tarvitse tehdä lähivuosina ja samalla tuli käytyä läpi, mitä oikeasti tarvitsee.
Mietinnässä meillä. Kiva talo nytkin ja mukavaa, että on tilaa. Lapset opiskelevat vielä ja käyvät usein lomilla ja myös vkl:na kotosalla.
Ollaan työelämässä vielä, mutta harkinnassa on myös meillä asunto etelä-Euroopasta jostain talvikodiksi. Jos siihen päädytåän, niin eiköhän myydä tämä talo ja osteta pienempi asunto Suomesta.
Ei muuteta kokonaan pois, mutta varmasti vietämme pohjoisessa mökillä enemmän aikaa talvisin sen jälkeen, kun lapset muuttavat pois. Kesästä voi sitten nauttia täällä lähellä rannikkoa. Mikään tarve ei ole myydä asuntoa pois, kun asuimme tämän kokoisessa jo ennen lapsiakin.
Kun kaikki kolme lasta olivat muuttaneet omilleen, muutimme puolta pienempään omakotitaloon kaupungin keskustassa. Kuten aikaisemmin joku kertoi, meilläkin uusi talo maksoi enemmän kuin vanha. Vanha kotimme oli moderni tiilitalo ja muutimme yli sata vuotta vanhaan taloon, joten uusimme myös huonekalut.
Uudessa talossa on yksi huone, jonka voi muuttaa helposti vierashuoneeksi omalla kylpyhuoneella. Kun kukaan ei ole meillä yötä, käytämme tilaa itse.
Tämä oli meille hyvä ratkaisu.
Aion jäädä. Iso asunto mutta eipä se haittaa, pari huonetta ja yksi kylppäri kiinni niin on vähemmän siivottavaa. En halua muuttaa enää koskaan, liian rasittavaa.
Voi olla että joku lapsista haluaa muuttaa sitten tähän jos jää paikkakunnalle; mutta jos ei niin on helppo myydä, kaupungissa, hyvä alue ja uusi talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutamme, kun joku lapsista tarvitsee perheelleen hyvän kodin, jolloin saavat tulla tähän. Siihen asti pidämme huolta heidän rakkaasta lapsuudenkodistaan.
Mutta haluavatko muuttaa lapsuudenkotiinsa vai tehdä ihan oman talonsa?
Miksi eivät haluaisi? Heillä on ollut täällä hyvä lapsuus ja talossa on paljon muistoja.
Mun ystäväni ajattelee myös näin. Ja toiselle mummolan talo 60-luvulta
Lasensa ovat nyt opiskelemassa kaukana kotoa eikä kumpikaan todellakaan halua noita taloja. Eri elämä, eri tyyli, ehkä jopa ura ulkomailla.
Vanhemmalle kova pala hyväksyä - muistoista huolimatta
Mä muuttaisin jo nyt. Äijä kuulemma lähtee vasta arkussa.