Hesarin Kuukausiliitteessä juttu "3.-4. polven karjalaisista". Mitä ajattelet?
Onko tämä taas yksi juttu jolla nuoret haluaa erottua ja olla osa jotain "sorrettua vähemmistöä"? Vai ihan vaan omien juurien tutkiskelua ja kunnioittamista?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Itselläni mummo on karjalalainen ja haluan oppia kieltä siksi, että aikoinaan hänen piti luopua kielestään sodan jälkeen ettei ryssitelty.
Juuri liityin Karjalan liitto RY.n jäseneksikin tämän vuoksi
Minua myös kiinnostaisi, minulla oli isovanhemmat Suojärveltä (isän puolelta, äidin puolelta ei ole tarkkaa tietoa). Harmittaa kun mummo ei pahemmin kieltä puhunut, sanoja sieltä täältä livautteli lauseiden sekaan mutta muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on vähän erikoista identieettipolitiikkaa. Larppaavat alkuperäiskansaa ilman vastaavaa uhripotentiaalia.
Minustakin on outoa, että joku identifioituu karjalaiseksi ja puhuu Karjalan murretta, vaikkei ole koskaan siellä edes käynyt, eivätkä isä ja äitikään ole. Tunsin kerran sellaisen henkilön. Ihmettelin, miksei hän identifioidu sen alueen kautta, jossa oli asunut koko ikänsä samoin kuin vanhempansa. Luulisi puolen vuosisadan asumisen riittävän.
Minusta on mukavaa että karjalaisporukka ottaa myös tällaiset ihmiset vastaan, eikä karjalaisuus ole kiinni geeniperimästä kuten saamelaisuus. Tärkeintä on kulttuurin ylläpito ja kielen pitäminen elävä, se onnistuu sitä paremmin mitä useampi ihminen siitä kiinnostuu ja harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika surullisia kommentteja on täälläkin. Olen kolmannen polven karjalainen. Isääni kiusattiin koko kouluaika haukkumalla venäläiseksi vaikka hän oli syntynyt länsirannikolla. Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään taakseen kaiken ja lähtemään tuntemattomaan. Miksi karjalaisten omien juurien tunnustaminen olisi yhtään sen huonompaa kuin muualla asuvien?
Minua myös kiusattiin, tasan sukunimeni vuoksi ja se oli tarpeeksi alkaa haukkua r*ssäksi, r*ssäh*oraksi, venäläish*oraksi... Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta sukujuuret tulevat rajan takaa, tekeekö se minut jotenkin huonommaksi ihmiseksi? Ei.
Eli siis. On olemassa Karjala, jossa puhutaan karjalaa ja joka ei ole kuulunut Suomeen? Sitten on Suomeen kuuluneita alueita, joissa on puhuttu suomea karjalan murteella? Ja pääosa Suomeen tulleista evakoista on siis näiltä jälkimmäisiltä alueilta lähtöisin olevia? Karjasta ei varmaan ole lähdetty evakkoon Suomeen, Karjalahan oli Karjala sodasta riippumatta? (Toki NL sorti, kuten kaikkia vähemmistöjä.) Mitä porukkaa nämä nyt karjalaa opettelevar nuoret ovat, ei Suomeen kuuluneen Karjalan asukkien jälkeläisiä vai alun perin suomalaisten, karjalan murretta puhuvien jälkeläisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika surullisia kommentteja on täälläkin. Olen kolmannen polven karjalainen. Isääni kiusattiin koko kouluaika haukkumalla venäläiseksi vaikka hän oli syntynyt länsirannikolla. Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään taakseen kaiken ja lähtemään tuntemattomaan. Miksi karjalaisten omien juurien tunnustaminen olisi yhtään sen huonompaa kuin muualla asuvien?
Minua myös kiusattiin, tasan sukunimeni vuoksi ja se oli tarpeeksi alkaa haukkua r*ssäksi, r*ssäh*oraksi, venäläish*oraksi... Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta sukujuuret tulevat rajan takaa, tekeekö se minut jotenkin huonommaksi ihmiseksi? Ei.
Jos yhtään lohduttaa, niin itse ihailin muutaman koulukaverin venäläisperäistä sukunimeä kun niissä vaan oli jotain mystistä ja kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika surullisia kommentteja on täälläkin. Olen kolmannen polven karjalainen. Isääni kiusattiin koko kouluaika haukkumalla venäläiseksi vaikka hän oli syntynyt länsirannikolla. Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään taakseen kaiken ja lähtemään tuntemattomaan. Miksi karjalaisten omien juurien tunnustaminen olisi yhtään sen huonompaa kuin muualla asuvien?
Minua myös kiusattiin, tasan sukunimeni vuoksi ja se oli tarpeeksi alkaa haukkua r*ssäksi, r*ssäh*oraksi, venäläish*oraksi... Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta sukujuuret tulevat rajan takaa, tekeekö se minut jotenkin huonommaksi ihmiseksi? Ei.
Jos yhtään lohduttaa, niin itse ihailin muutaman koulukaverin venäläisperäistä sukunimeä kun niissä vaan oli jotain mystistä ja kaunista.
Kiitos, ja ne ovat kauniita, itsekin esim. kun käyn paikallisella (tai viereisten kylien) ortodoksihaudalla, katselen näitä sukunimiä, niissä on vain sitä jotain. Itselläni on Karjalasta kulkeutunut sukunimi koska isovanhemmat olivat evakkoja. En ole varma miten Karjalaiseksi se minut tekee mutta silloin kun olivat elossa ja etenkin mummo viimeisinä vuosinaan opetti meille miten tehdään karjalanpiirakoita ja muutenkin erilaiset tavat ovat jääneet meille kun elimme ja kasvoimme niiden parissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisia ole olemassakaan. Minä synnyin Varsinais-Suomessa, mutta lapseni ovat Espoolaisia eli uusmaalaisia. Ei ne mitään toisen polven Varsinais-Suomalaisia ole.
Sama juttu kaikilla Suomen sisällä muuttaneilla.
Mun suku on Sallan itäpuolelta menetetystä Sallasta ja asui siellä satojen vuosien ajan. Ei mulla silti ole sinne mitään sidettä. Varmaan aivan kaikilla on sukua ties mistä.
Oli suuri virhe otta ne suomeen. He orjuuttavat suomalaisia kuten aikanaan aatu juutalaisia. Nykyinen hallitus on osa tätä. He saivat korvaukset suomen valtiolta ja käyttivät ne yritysten luomisen ja palkkasivat omiaan. Heillä on vieläkin omia tiedotuslehtisiään ja tarkoitus on "uhrata" suomisiat sotaan venäjää vastaan eli kiitos heille pelastuksesta. +RKP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on vähän erikoista identieettipolitiikkaa. Larppaavat alkuperäiskansaa ilman vastaavaa uhripotentiaalia.
Minustakin on outoa, että joku identifioituu karjalaiseksi ja puhuu Karjalan murretta, vaikkei ole koskaan siellä edes käynyt, eivätkä isä ja äitikään ole. Tunsin kerran sellaisen henkilön. Ihmettelin, miksei hän identifioidu sen alueen kautta, jossa oli asunut koko ikänsä samoin kuin vanhempansa. Luulisi puolen vuosisadan asumisen riittävän.
Ei riitä ei. Veri on vettä sakeampaa. Itse kasvoin hitaassa hämäläisessä pitäjässä. Meidän karjalainen suku ja perhe oli kuin sirkuskulkue siinä pysähtyneisyydessä. Karjalaisen sukuseuran kokouksessa olimmekin sieltä rauhallisemmasta päästä. :) Muutin heti pois tuolta kylästä kun pääsin, en vieläkään ole muuttunut "tavan suomalaiseksi", vaikka olen jo 42v. Jopa karjalainen kansanmusiikki saa minut valloilleen, siinä on jotain sieluani ihan omalla tavalla sykähdyttävää. Karjalaisuus ei peseydy minusta pois.
Vain houkat ja hullut kuvittelee ettei satojen vuosien suvun jäljet näy yksilöissä. Ette te ole umpiossa itsenne kanssa, vaan vain pieni palanen on omaa, muu perittyä.
Olemme karjalainen suku (Suistamolta), ja jossain vaiheessa huomasin, että kaikki parhaat ystäväni ovat myös karjalaistaustaisista perheistä. Sattumaako.. Pidän heistä kun ovat aikaansaavia ja jotenkin reippaita ihmisiä. Itsekin olen rivakka tekijä ja en oikein jaksa hidastelua.
Meillä vaalittiin aina kotona karjalaista kulttuuria laulun, tanssin, ruuan, tapojen, uskonnon ja luontosuhteen kautta. Käytämme edelleen yrttejä, saunatapoja jne arjessa.
Nytkö minun pitäisi tämä kieltää osaltani?
Vierailija kirjoitti:
Olen muuten törmännyt muuallakkin näihin rytsäläisiin "vähemmistökansalaisiin" jotka nillittävät jostain syystä suomalaisille mutta eivät venäläisille jotka ovat se oikea alistaja lol. Meillä ei ole mitään tekemistä noiden kanssa edes historiallisesti ja venäjä tunkee niitä meidän riesaksemme, tämä on sitä "vaikuttamista"
Jännä miten rytsän karjalaiset eivät koskaan hyväksy pohjois-karjalaisia vaikka ovat oikeasti samaa perhettä jaetuilla perinteillä, ainostaan kieli on eri. Muutenkin etnisten suomalaisten jättäminen ulkopuolelle ugri-perheistä ja tapahtumista on erittäin rassistista ja syrjivää, olemmehan euroopan vanhimpia alkuperäisväestöjä omalla perimä-ryhmällä toisin kuin nämä larppaavat ei-ugrit.
Siihen karjalaisten ryhmään ei varmaan huolita oikeita karjalaisten jälkeläisiä? Niitä jotka joutuivat evakkoina jättämään kotinsa
Vierailija kirjoitti:
Appiukko oli Karjalasta, evakkona tänne lapsena tuli, hänen lapset ovat pohjois-pohjanmaalaisia kun ovat täällä syntyneet, hänen sisarusten lapsista osa taas on pirkanmaalaisia. Olet sitä missä olet syntynyt et sitä missä vanhempasi tai isovanhemmat on syntyneet
Koskeeko tämä myös somaleja ja Lähi-idässä syntyneitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika surullisia kommentteja on täälläkin. Olen kolmannen polven karjalainen. Isääni kiusattiin koko kouluaika haukkumalla venäläiseksi vaikka hän oli syntynyt länsirannikolla. Yli 400 000 suomalaista joutui jättämään taakseen kaiken ja lähtemään tuntemattomaan. Miksi karjalaisten omien juurien tunnustaminen olisi yhtään sen huonompaa kuin muualla asuvien?
Minua myös kiusattiin, tasan sukunimeni vuoksi ja se oli tarpeeksi alkaa haukkua r*ssäksi, r*ssäh*oraksi, venäläish*oraksi... Olen syntynyt ja kasvanut Suomessa, mutta sukujuuret tulevat rajan takaa, tekeekö se minut jotenkin huonommaksi ihmiseksi? Ei.
Ennen sotia Laatokan rannalla asuneet karjalaiset, varsinaiskarjalaa ja aunuksenkarjalaa puhuneet ortodoksit olivat Suomen kansalaisia! Heillä ei ollut Neuvostoliiton kanssa mitään tekemistä! Sodan jälkeen moni sai kohdata erittäin syrjivää käytöstä. Työpaikkaa ei ryssänuskoiselle annettu. Omaa kieltä ei voinut puhua julkisesti. Kyseessä oli siis jonkinasteinen henkinen kansanmurha. Itse olen opiskellut livviä eli aunuksenkarjalaa, koska kuulin sitä lapsena naapurissa. Sopii hyvin tällaiselle monen polven hämäläiselle! Meissä kaikissa asuu pieni karjalainen!
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua Karjala-leikeille.
HV
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lönnrotin patsaaseen töherrettiin teksti
KOLONIALISTI! Joku karjala-aktivistien ryhmä oli tekijöinä.
Elias Lönnrot -patsaan töhri Helsingissä karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi, uutisoi Helsingin Sanomat torstaina. Ryhmän nimi viittaa Karjalan väreihin: punaiseen ja mustaan.
-Iltasanomat 15.08.2024
Antifasismi taas viittaa Neuvostoliittoon ja nykyiseen Venäjään, vaikka Venäjä onkin fasistinen valtio.
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaalittiin aina kotona karjalaista kulttuuria laulun, tanssin, ruuan, tapojen, uskonnon ja luontosuhteen kautta. Käytämme edelleen yrttejä, saunatapoja jne arjessa.
Nytkö minun pitäisi tämä kieltää osaltani?
Meilläkin vaalitaan. Teemme mm. Karjalanpaistia jouluisin.
Anoppini on evakko, joten omat, alakouluikäiset lapseni ovat 3. polven karjalaisia. Taustansa on jokaisen hyvä tietää, vaikka ei tuo perimä mitenkään näkyisi tai mitenkään arkeen vaikuttaisi.