Miehen vaativa ruokamaku
Mieheni haluaa aina, että ruoka olisi hintavista raaka-aineista valmistettua, laadukasta ja hyvää. Itse suosisin välillä jotain ns. "jämistä tehtyä ruokaa", eli eilisen perunat voi paistaa ja laittaa siihen lohesta jäänyt pala lisukkeeksi, tehdä joku salaatti lisukkeeksi tai jotain simppeliä ja nopeaa, hän ostaa aina kalaa, kalleinta lihaa, laadukasta ja hyvää mutta tarvitaanko joka päivä jotain luksusruokaa kun edellispäivän rippeistäkin saa ihan kelpo ruokaa eikä kannata heittää roskikseen, hän ei suostu muuttamaan tätä käytäntöä enkä minä viitsisi valmistaa aina jotain tasokasta.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle muutama piste, ole hyvä: ..........
Järkky tekstipötkö.
No se on selkeää AV:tai eli aivovuotoa, jota alatyylisemmin voisi kutsua aivoripuliksi. Ethän odota klassikkokirjallisuustason kirjoituksia tällä palstalla.
Miksi kirjoitat aivoripulia, jäikö kansakoulu käymättä ja kiersit tahkoa ?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma kai se tämäkin, kumppani syö liian terveellisesti...apua!
Kumppani syö terveellisesti VAIN jos toinen laittaa sen valmiiksi, muuten snagarityyppi.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naisetkaan ei ymmärrä jämäruokien päälle. Yhdessä faceryhmässä yks perheenäiti kyseli miten saisi vähennettyä ruokahävikkiä. Kuulema aina jää ruokaa eikä niitä kukaan sitten syö myöhemmin vaan suoraan roskiin menee. Ei sitten ole jo lapsesta oppinut (kuten minä 😉), et välillä lämmitetään vanhoja ruokia eikä aina tarvi tehdä uutta jota taas jää vähän jne. ikuinen kierre. Meillä saattaa välillä kaikki syödä vähän eri ruokia samalla aterialla; esim jos jäljellä on kanakeittoa yksi annos ja kiusausta 2 annosta, niin osa perheestä syö ne pois ja loput keksii muuta, vaikka sitä purkkihernekeittoa. Tuleepahan syötyä pois ja sit voi taas tehdä uutta. Ja aina viikonloppuna lämmitän lapsille aamuruuan jämiä iltaruuaksi, jos on jääny. Tai seuraavana päivänä. Jotkuthan ottaa töihinkin edellisenä päivänä tehhdyn ruoan "jämät" evääksi..tarkoituksella tekee enemmän et jää seuraavalle päivälle evääksi.
Eihän jämäruokien käyttäminen tarkoita pelkästään sitä että lämmitetään vanhoja. Meillä useimmiten jalostetaan edellisen päivän jämistä jotain ihan muuta, ei tule hävikkiä eikä tarvitse silti syödä samaa montaa päivää. Perunamuusista voi tehdä rieskoja, keitetyistä pyttipannua, porkkanaraasteen jämät lykätä sämpylöihin, riisin jämistä tehdä paistettua riisiä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naisetkaan ei ymmärrä jämäruokien päälle. Yhdessä faceryhmässä yks perheenäiti kyseli miten saisi vähennettyä ruokahävikkiä. Kuulema aina jää ruokaa eikä niitä kukaan sitten syö myöhemmin vaan suoraan roskiin menee. Ei sitten ole jo lapsesta oppinut (kuten minä 😉), et välillä lämmitetään vanhoja ruokia eikä aina tarvi tehdä uutta jota taas jää vähän jne. ikuinen kierre. Meillä saattaa välillä kaikki syödä vähän eri ruokia samalla aterialla; esim jos jäljellä on kanakeittoa yksi annos ja kiusausta 2 annosta, niin osa perheestä syö ne pois ja loput keksii muuta, vaikka sitä purkkihernekeittoa. Tuleepahan syötyä pois ja sit voi taas tehdä uutta. Ja aina viikonloppuna lämmitän lapsille aamuruuan jämiä iltaruuaksi, jos on jääny. Tai seuraavana päivänä. Jotkuthan ottaa töihinkin edellisenä päivänä tehhdyn ruoan "jämät" evääksi..tarkoituksella tekee ene
No et sitten lukenut pidemmälle? Juurikaan kirjoitin et syödään eri ruokia koko perhe. Yks syö toissapäiväistå kanakeittoa, toinen edellispäiväistä kiusausta ja 2 lämmittää vaikka purkkihernekeittoa.
Yleensä koulussa ja töissä kuitenkin syöty ruoka niin iltaruuaksi voi lämmittää välillä jämiä.
Meillä esim tänään iltaruokana luvassa kanakeittoa ja kiusausta, itse ajattelin puuroa ja kananmunaa ja mies syö mitä haluaa. On kuitenkin töissä ravintolassa syönyt yhden hyvän aterian niin ei tarvi toista ns. lämmintä ruokaa.
Viikonloppuna tehdään taas ruuat ja syödään samaa koko perheellä paitsi jämiä voi lämmittää lapset toisena ruokana jo viikonloppuna tai alkuviikosta
Vierailija kirjoitti:
En taaskaan ymmärrä ongelmaa. Parisuhteessakin ihmiset ovat ihan itsenäisiä ja kokonaisia ihmisiä. AP voi syödä ja kokata mitä haluaa, ja samoin miehensä. Ei tarvitse tekemällä tehdä ongelmia erilaisista preferensseistä.
Olipas helvetin typerä neuvo, asutko yksin. Mitä tarkoittaa se, että keittiö on aina varattu jomman kumman kokkailun merkeissä, olis varmaan jotain muutakin tekemistä kuin vuoron perään kokata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En taaskaan ymmärrä ongelmaa. Parisuhteessakin ihmiset ovat ihan itsenäisiä ja kokonaisia ihmisiä. AP voi syödä ja kokata mitä haluaa, ja samoin miehensä. Ei tarvitse tekemällä tehdä ongelmia erilaisista preferensseistä.
Aika ankea parisuhde jos molemmat syö yksin omiaan. Kyllä se yhdessä syöminen ja ruoasta nauttiminen vaan on tärkeää.
Samaa mieltä täällä, ruokapöytä"neuvottelut" on ainakin minulle elintärkeitä, siinä "palaveeratessa" hoidetaan kuulumiset, asiat, läpikäydään yhteisiä asioita eikä kumpikin häärää ja kokkaa tahollaan, ei toimi pidemmän päälle, jatkuvasti keittiössä on joku menossa, meillä on muitakin huoneita kuin keittiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naisetkaan ei ymmärrä jämäruokien päälle. Yhdessä faceryhmässä yks perheenäiti kyseli miten saisi vähennettyä ruokahävikkiä. Kuulema aina jää ruokaa eikä niitä kukaan sitten syö myöhemmin vaan suoraan roskiin menee. Ei sitten ole jo lapsesta oppinut (kuten minä 😉), et välillä lämmitetään vanhoja ruokia eikä aina tarvi tehdä uutta jota taas jää vähän jne. ikuinen kierre. Meillä saattaa välillä kaikki syödä vähän eri ruokia samalla aterialla; esim jos jäljellä on kanakeittoa yksi annos ja kiusausta 2 annosta, niin osa perheestä syö ne pois ja loput keksii muuta, vaikka sitä purkkihernekeittoa. Tuleepahan syötyä pois ja sit voi taas tehdä uutta. Ja aina viikonloppuna lämmitän lapsille aamuruuan jämiä iltaruuaksi, jos on jääny. Tai seuraavana päivänä. Jotkuthan ottaa töihinkin edellisenä päivänä tehhdyn ruoan "jämät" evääksi..tarkoituksella tekee ene
Ei tarkoittaakaan mut ei meillä koskaan tehdä jotain porkkanaraastettua niin paljon et jöis sämpylöihin. Usein en jaksa edes raastaa vaan lyön kaikille porkkanat käteen. Tulee syötyä, eikä jää yli. Sama salaatti; en tee salaattia kulhoon kun sitä jää ja nuhjaantuu helposti. Otan neljä lautasta ja jokaiseen laitan kurkkua, salaatti, tomaattia ja porkkanan. Jokainen syö ne eikä jää salaattia yli.
Itse yleensä vaan lämmitin uudestaan. Jos vklna on ollu lohta ja perunamuusia ja muussia jää, niin kyllä sen lämmitä itselle tai jollekin/joillekin lapsista vaikka seuraavana päivänä nakkien/lihapullien kanssa. Ei ole niin hyvää mut en oo sihtikurkku enkä ole lapsiakaan siihen opettanut. Jos jää perunaa, ne paistsn pannulla.
Anna miehen kokata mitä haluaa ja pidä varmuuden vuoksi oma talous ja keittiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En taaskaan ymmärrä ongelmaa. Parisuhteessakin ihmiset ovat ihan itsenäisiä ja kokonaisia ihmisiä. AP voi syödä ja kokata mitä haluaa, ja samoin miehensä. Ei tarvitse tekemällä tehdä ongelmia erilaisista preferensseistä.
Aika ankea parisuhde jos molemmat syö yksin omiaan. Kyllä se yhdessä syöminen ja ruoasta nauttiminen vaan on tärkeää.
Niin sinulla on tuollainen preferenssi sen osalta, millaisia asioita haluat parisuhteelta, ja siksi valitsetkin kumppanin, jolla on samanlaisia mielihaluja. Ei sinun tarvitsisi silti sanoa muiden ihmisten parisuhteita ankeiksi, jos heillä on erilaiset mieltymykset ja erilaiset tavat nauttia toistensa seurasta.
Jokainen saa ankeilla ihan miten haluaa. Varmaan kaltaisesi runkkaavatkin omissa nurkissaan :D
Kyllä mielestäni on ihan kohteliasta runkata omissa nurkissani eikä esimerkiksi sinun nurkissasi. Mutta jokainen tietysti tyylillään.
Meilläkin on vaativa mies. Mutta taisi olla yksi vääristynyt huhut, että se vaativuus olisi ollut sillä naisell, hänellä kun vähän oudompaa historiaa syömiseen suhteen ja karkkia ja leivoksia syö kun lapsi.
Kummatkin vaativia omalla tavallasn, mutta ehkä naisen vaativuus reilumpaa, sillä ei pyydä tai oleta toisen järjestävän juuri niin herkullista kun haluaa joka päivä tai aina juuri toivottuja ruokalajeja. Esim. tavalliset ruokalajit tyyliin makaronilaatikko eivät käyneet hänelle. Ei kai vasn huhu ollut toisinpäin ja tomppelit uskoi? Naisesta kun oli törkeitä valheita liikkeellä muutenkin. Nyt olemme saaneet makaronilaatikon myös listalle.
Ymmärrän itse nirsoutta, mutta liika on aina liikaa.
Jos mies polttaa kana-aterian tai ei ole tehnyt niin herkullista, annan vaan rauhallisen kommentin että ei niin maistuvaa jq sanon mikä vikana.
Jos omassa tekemästäni ruuassa on jotain huomautettavaa ilman, että ruoka olisi selvästi jotenkin pilalla, huonosti maustettu, palanut eli ei vaan ihan niin herkullista sillä kertaa, saattaa tulla kritiikkiä semiaggressiiviseen sävyyn. Riippuu kai päivästä.
Mä olen nainen ja tuollainen kuin ap:n mies, eli en voi sietää uudelleenlämmitettyä jämäruokaa. Mutta meillä se ei ole ongelma, koska minä ruoat ostan ja teen, ja tienaankin perheessä merkittävästi enemmän, joten eipä siinä ole toisella mitään valittamista.
Ap:n tapauksessa, jos hän ei kerran halua laittaa aina uusia ruokia, niin eiköhän sille miehelle voi vaan sanoa, että en minä viitsi, laita itse jos haluat että tehdään jotain kokonaan alusta, minä tekisin helpommin jotain jämistä. Jos mies ei viitsi laittaa, eikä syö sellaista mihin on käytetty tähteitä edelliseltä ruoalta, niin olkoot sitten nälässä tai woltatkoot ruokaa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää viikonloppuisin noin ja arkiruoaksi jotain makaronilaatikkoa, josta riittää moneksi päiväksi, niin ei tarvitse joka päivä kokkailla. Viikonlopun ruoistakin jää usein jotain jämiä jäljelle, joita voi lämmittää. Meillä on tehty näin vuosikaudet.
Tehkää ja tehkää näin, jos luit Ap:n teksin ajatuksella, niin MIES on tätä vastaan, niin miten voit ohjeistaa että tehkää ja tehkää...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehkää viikonloppuisin noin ja arkiruoaksi jotain makaronilaatikkoa, josta riittää moneksi päiväksi, niin ei tarvitse joka päivä kokkailla. Viikonlopun ruoistakin jää usein jotain jämiä jäljelle, joita voi lämmittää. Meillä on tehty näin vuosikaudet.
Tehkää ja tehkää näin, jos luit Ap:n teksin ajatuksella, niin MIES on tätä vastaan, niin miten voit ohjeistaa että tehkää ja tehkää...?
Aina voi ehdottaa. Jos mikään ei sovi, niin voi myös todeta, että tästä lähtien tehdään niin kuin ehdotin. Jos haluat muuta, niin laita itse.
Nirso tarvitseekin fiksun vaimon.
Mieshän voisi lukea vaikka sanomalehteä olohuoneessa kun kokkaat. (jos siis tykkäät kokata)
Hänenhän ei kannata liikaa tietää. Sehän sitä tuskaa lisää.
Muistuu mieleeni mun isä, joka sanoi että vain suolaa ja pippuria saa käyttää maustamiseen.
Äidillä oli muut mausteet piilossa. Hyvällä halulla syötiin aina mitä saatiin ja isäkin muisti kehua kokkia.
Tosin Isä kokkaili itsekin välillä. Vakiruo'at joilla onnistui aina.
Anna miehesi valmistaa niin tasokasta ruokaa kuin tahtoo. Ei ole sinun ongelmasi.
Sinä teet sitä ruokaa mitä teet ja sillä selvä. Jos ei kelpaa miehelle, ks. ensimmäinen lause. Huomaa se, että te olette samanarvoisia kansalaisia ja kummallakin on yhtä suuri päätösvalta OMISTA ruuistaan.
17:lle tiedoksi, että kallis ruoka ei ole aina terveellistä, eikä edullinen epäterveellistä. Tässä oli kyse a) hinnasta ja b) ruuan valmistuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naisetkaan ei ymmärrä jämäruokien päälle. Yhdessä faceryhmässä yks perheenäiti kyseli miten saisi vähennettyä ruokahävikkiä. Kuulema aina jää ruokaa eikä niitä kukaan sitten syö myöhemmin vaan suoraan roskiin menee. Ei sitten ole jo lapsesta oppinut (kuten minä 😉), et välillä lämmitetään vanhoja ruokia eikä aina tarvi tehdä uutta jota taas jää vähän jne. ikuinen kierre. Meillä saattaa välillä kaikki syödä vähän eri ruokia samalla aterialla; esim jos jäljellä on kanakeittoa yksi annos ja kiusausta 2 annosta, niin osa perheestä syö ne pois ja loput keksii muuta, vaikka sitä purkkihernekeittoa. Tuleepahan syötyä pois ja sit voi taas tehdä uutta. Ja aina viikonloppuna lämmitän lapsille aamuruuan jämiä iltaruuaksi, jos on jääny. Tai seuraavana päivänä. Jotkuthan ottaa töihinkin edellisenä päivänä tehhdyn ruoan "jämät" evääksi..tarkoituksella tekee ene
Joitakin ruokia ja lisäkkeitä teen ylisuuria annoksia juuri siksi, että niistä tulee toisena päivänä eri ruokaa. Esimerkiksi kuorineen keitetyistä perunoista pyttipannua tai paistettuja perunoita, muusista noita edellä mainittuja, jauhelihakastiketta pizzaan tai johonkin muuhun ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En taaskaan ymmärrä ongelmaa. Parisuhteessakin ihmiset ovat ihan itsenäisiä ja kokonaisia ihmisiä. AP voi syödä ja kokata mitä haluaa, ja samoin miehensä. Ei tarvitse tekemällä tehdä ongelmia erilaisista preferensseistä.
Olipas helvetin typerä neuvo, asutko yksin. Mitä tarkoittaa se, että keittiö on aina varattu jomman kumman kokkailun merkeissä, olis varmaan jotain muutakin tekemistä kuin vuoron perään kokata.
Herra kokkaa parillisina ja rouva parittomina päivinä. Onhan se keittiö varattu silloinkin, kun siellä kokkaa yhtenään rouva yksin. Miten tilanne muuttuisi, jos vuoropäivinä ei rouva kokkaisi ollenkaan vaan herra valmistaisi ruuan molemmille? Niin kai rouvakin tekee eikä valmista vain yhden ihmisen aterioita niin kuin ravintolakeittiössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En taaskaan ymmärrä ongelmaa. Parisuhteessakin ihmiset ovat ihan itsenäisiä ja kokonaisia ihmisiä. AP voi syödä ja kokata mitä haluaa, ja samoin miehensä. Ei tarvitse tekemällä tehdä ongelmia erilaisista preferensseistä.
Aika ankea parisuhde jos molemmat syö yksin omiaan. Kyllä se yhdessä syöminen ja ruoasta nauttiminen vaan on tärkeää.
Samaa mieltä täällä, ruokapöytä"neuvottelut" on ainakin minulle elintärkeitä, siinä "palaveeratessa" hoidetaan kuulumiset, asiat, läpikäydään yhteisiä asioita eikä kumpikin häärää ja kokkaa tahollaan, ei toimi pidemmän päälle, jatkuvasti keittiössä on joku menossa, meillä on muitakin huoneita kuin keittiö.
Kyllä sen ruuan voi valmistaa myös mies molemmille. Kumpikin valmistaa itse mieleistään ruokaa niin, että riittää kummallekin. Jos toiselle ei kelpaa, hän on syömättä tai laittaa jotain itselleen. Tämä pätee myös lapsiin. Ja kyllä, lapseni ovat oppineet tekemään ruokaa niin että tekevät sitä teidänkin lapsillenne.
Tehkää viikonloppuisin noin ja arkiruoaksi jotain makaronilaatikkoa, josta riittää moneksi päiväksi, niin ei tarvitse joka päivä kokkailla. Viikonlopun ruoistakin jää usein jotain jämiä jäljelle, joita voi lämmittää. Meillä on tehty näin vuosikaudet.