***MarrasMasut*** (14.3.)

Eli huomenia vaan täältäkin päin!



Tänä aamuna on ollut hieman pahaa oloa, kun pesin hampaina meinasin yökätä kun harja meni liian syvälle (normaalisti en ole silkkikurkku). Väsytti ihan törkeästi kun heräsin, en olisi millään jaksanut raahautua ylös mutta pakko, tienestiä on tehtävä. Ja illalla meni " myöhään" eli pääsin uneen vasta vähän ennen klo 22 kun mies tuli iltavuorosta kotiin puoli kybän jälkeen ja herätti mut makoisasta horroksesta höpinöillään.



Mietin tänään työmatkalla miten kerrotaan ja koska kerrotaan meidän molempien vanhemmille (tai siis mieheni äidille ja minun molemmille). Meillä on ensimmäinen ultra ilmeisesti juuri ennen äitienpäivää ja tietääkseni sieltä ultrasta saa vauvasta kuvan mukaan(?). Ajattelin että annetaan molempien äideille äitienpäiväkortti jossa hyvää äitienpäivää toivottavat minä sekä mieheni ja sitten laitetaan vauvan ultrakuva yhdeksi toivottelijaksi :) Ei varmaan kannata antaa korttia kahvipöydässä ettei mammat vedä kahvia väärään rööriin... :)



Jahas, kait sitä on aloitettava työt... EVVK, tahtoisin vaan haaveilla vauvasta ja ravata kaupoilla katselemassa vaunuja ja vaatteita (vihaan normaalisti shoppailua...)



-Doodels ja matonen 4+6

Ensiksi pahoittelut kaikille km:n saaneille. Se ei ole helppoa aikaa, mutta kyllä siitä yli pääsee kun jaksaa odottaa. Voimia teille!

Tervetuloa kaikille uusille!! Toivotaan, että me muut pysymme täällä itujen kanssa!



Täällä on aamu lähtenyt mukavasti käyntiin. Olen huomannut pienen pientä etovaa oloa kun vatsa on tyhjä, mutta en sen enempää. Töissäkään ei vielä pahemmin ole tullut ongelmia. Oon siis lähihoitajana vanhusten palvelutalossa. Siellä niitä hajuja riittää ;)



Ylihuomenna olis ultraääni...jännittää jo aika tavalla! Km pelko vaan hiipii kokoajan kerran sen kokeneena. Sydämestäni toivon, että siellä nyt tällä kertaa olis kirpulla kaikki hyvin.

Olemme ajatelleet ettei kerrota ennen kuin siellä ultrassa on käyty, vaikka kyllähän sitä mieli tekis kertoo kavereille ja vanhemmille.

Pianhan se kuitenkin jo on niin katotaan sitten mitä lääkäri siellä sanoo.



Alavatsassa oikealla on erikoisia tuntemuksia lähinnä iltaisin. jotenkin nipistelee tai jotain. Sen vuoksi jännittääkin tämän päiväinen iltavuoro, että miten jaksaa siellä illalla. Kaikenlisäksi oon siellä vielä yksin, joten ei paljon huilaamiselle jää sijaa.

Mites te muut oletteko käyneet vesijumpassa? Kuinka paljon siellä uskaltaa rehkiä?

Siirrämpä juttuni tulota aikaisemmasta pinosta tänne kun en huomannut että uusi pino oli jo pysytssä



eli

Just kun pääsin sanomasta että pitäs ruveta neuvolaan soittelemaan, niin eiköhän ruvennu asiat vastustamaan. Kävin vessassa ja paperiin tuli verta. En kyllä saanut selvä, että tuliko se peräaukosta vai emättimestä. Mulla tahtoo nuo peräpukamat aina välillä vaivata ja nekin voi vuotaa, mutta silti hiipii epäilys mieleeni, että jos sittenkin tulee toukka ulos. Oli kyllä ihan kirkasta verta, joten sen puolesta passais peräpukamiin, mutta epäilen kyllä. Oon nyt yrittänyt käydä vessassa tutkailemassa, mutta nyt ei oo jälkeäkään verestä. Paperiin ei jää mitään. Kyllä pelottaa! Vielä ei onneks tunnu kipuja eikä mitään, mutta saa nyt nähdä miten menee. onneks vapaa päivä, ettei tarvii kouluun mennä.

Pidetään sinulle kovasti peukkuja että ne olisi ne pukamat jotka vaivaa!!!



Minulla tekee todellakin vaikeaa välillä töissä nuo ihmisten hajut... Jotkut eivät tiedä mitä suihku ja saippua saati dödö tarkoittaa ja jotkut ovat taas ottaneet aamukylpynsä partavedessä tai parfymissä. Ja sitten kun joudun " sulkeutumaan" pieneen kopperoon niiden kanssa niin paha olo on valmis (työskentelen siis näytteenotossa, laboratoriossa). Eilen huomasin sen että seisoessa ei tule niin paljon pissahätää. Olin eilen EKG:n ottaja ja seisoin oikeastaan koko päivän ja vessassa ravasin VAIN 3 kertaa, jos otan veri- ym. näytteitä ja istun koko päivän niin ravaan vähintään 7 kertaa päivän aikana vessassa (normaalisti käyn kerran työpäivän aikana pissalla). On tää niin kamalaa :)



Voimahaleja kaikille km-pelkojen kanssa painiville ja syvät osanotot km:n kokeneille!



-Doodels ja matonen 4+6

Sanlelle nyt aluksi peukutukset, ettei kyseessä ois se pahempi vaihtoehto, vaan saisit täällä marrasmammoissa jatkaa.



Honey; Ihan samaa mieltä oon, kuin mitä muutkin vastasi, eli aikuisia ihmisiä ootte molemmat, ja osaatte hoitaa omat asianne niinkuin parhaaksi näette. Ei siihen pitäisi olla muilla sanomista, jos suhteenne on kunnossa ja vauvan haluatte.



Tää aamu alkoi niinkuin kaikki muutkin..Väsyttää mutta ei öklötä eikä muuta..Rinnat on kyl kipeet, ei tarvi ku hiapsta niin huuto meinaa tulla. En oikeen saa selvää tuntuuko tuol alamahalla mitään kumpua ees omiin käsiin..Housut kyl puristaa, ja tää oli oireena viime raskaudessakin. Aamulla kyl säikäytti runsas vv, joka oli menkkaoire..ettei vaan nytkin vuotoa ennusta..



Rv 5+jtn, kaiketi

ensimmäinen neuvola takana. meillä on todella mukavan tuntuinen neuvolantäti joka on myös kätilönä toiminut. sain hyvän ja osaavan kuvan hänestä jo heti ensimmäisellä kertaa. ei tunnu sellaiselta nipottaja kyrmyniskalta. huomasi hyvin että on myös kätilö kun puhetapa oli niin rauhoittava ja pehmeä. yksi hassu juttu kylläkin, mulla on sellainen mielikuva että samainen nainen on ultrannut meikäläisen ekassa raskaudessa tai ainakin jossain tekemisissä oon hänen kanssaan jo ollu aiemminkin.



neuvolan kone anto lasketuksiajaksi sittenkin 1.11. mutta ultrassahan se sitten varmaan taas siirtyy johonkin mihin lie. niin ja viikkoja on nyt sitten 6+6. iso kasa lippusia lappusia saatiin mukaan ja huhtikuussa olisi sitten eka lääkärikäyntikin.



lääkärin kanssa kävi myös hyvä säkä. neuvolatäti kysyi haluanko mies vai naislääkärin ja ensin sanoin että jos mahdollista niin nainen. mutta sain niin hyvän myyntipuheen mieslääkäristä että nyt sitä sitten ollaan ensimmäistä kertaa menossa mieslääkärin ronkittavaksi. ja arvatkaas mikä se syy oli. tää mieslääkäri on myös gynekologi ja tekee tuolla terveysasemalla välillä ULTRIA tavallisen tutkimuksen yhteydessä extrana! vähänkö upeeta! tosin mun säkällä se on joku nuori 29vee adonis enkä kehtaa edes housujani avata...



niin... mitäs muta. verenpaineen ja hemoglobiinin mittas ja molemmat oli oikein hyvät (hemoglobiini itseasiassa kai aika korkeakin, 138...). niin ja sitten kyselivät omasta ja miehes terveydestä ja elämäntavoista niinkuin ekassakin synnytyksessä. sitten piti täytellä muutama lappunen sellaiset kaks missä oli samat kysymykset (audit-testi itseasiassa) molemmissa mutta toisessa kysyttiin alkoholinkäytöstä ennen raskautta ja toisessa raskauden aikana (se oli helppo lappu " ei, ei, ei, ei..." ).



lisäks piti valita synnytyssairaala. se oli vaikeeta kun en ollu ehtiny miettiä vielä. no, lopulta päädyin naistenklinikkaan kun nyt siellä edellisenkin ulos puskin ja siinä mitään valittamista ollut.



ai joo! en musita oonko aikasemmin puhunu täällä tosta kun mun veriryhmä on A-. eli siis on tuo miinus rhesus-tekijä. kysyin tuolla että eikös sillon niitä vasta-aineita pitäisi seurata raskauden aikana muutamaan kertaan. olisi pitänyt kuulemma todellakin seurata ja vielä antaa synnytyksen yhteydessä joku dee*mikälie* ruiske. esikoista odottaessa ei seurattu ollenkaan eikä annettu ruisketta myöskään. sellainen pikku kämmi joka olis voinu vaarantaa molempien hengen. oon miettiny että pitäiskö ottaa potilasasiamieheen yhteyttä ja kysyä voiko tuon suhteen tehdä jotain. vai onko se teijän mielestä nipottamista tia turhaa? noh, tässä raskaudessa kuulemma sitten seurataan sitä varmasti.



ja nyt omasta navasta pois *tsup*



hei muuten! tuli mieleen että onkos meissä kuinka monta esikoista odottavia?

Täällä ainakin ihan ensimmäistä lasta odotellaan! Senpä vuoksi jännittäkin kun kaikki on ihan uusia juttuja.

Kyllä varmaan ne miesläääkäritkin ihan hyviä ovat. Jotenkin sitä vaan aina valitsee naisen =) Eipä silti olen mä kerran ollut miesgynegolokilla ja eihän se sen kummempaa ollut.



Tuosta ikäasiasta....sehän on jokaisen oma asia minkäikäisen kumppanin kanssa haluaa olla. Ei siinä muilla ole mitään sanomista.



Dragondream ja kirppu 6+6

Mullakin ois esikoinen tuloillaan ,jos siis sisällä pysyy. Nyt aika epävarmaa, vaikka verta ei olekaan tullut aamuisen jälkeen, eikä kipujakaan ole ilmaantunut.

Tämä on meidän molempien ensimmäinen eli miehelläkään ei ole muksuja aikaisemmista suhteista. Kovasti jo jännittää niin minua kuin miestäkin. Mies jo tuossa viikonloppuna kävelyllä hiljaa totesi että häntä jännittää kovasti synnytys (ja minuako ei? :)). Asutaan sen verran mukvalla paikalla että neuvolaan on matkaa noin 200metriä (päiväkotiin 50metriä) ja synnytyssairaalaan (eli minun työpaikalle) max 400m (yksi mäki vaan ylös), eli turvallisesti ollaan täällä " raskauspalveluiden" keskellä :)



--freya--: Tuosta Rh negatiivisuudesta, onko sinun miehesi mikä rh? Jos hänkin on neg niin silloin teille voi syntyä vain neg lapsia joten sitä synnytysen jälkeistä rokotusta ei tarvitse. Ota nyt selvää ja " pakota" neuvola huolehtimaan teistä paremmin!



-Doodels

Esikoista siis odotellaan, miehelle kylläkin jo toinen. Hänen esikoispoikansa täyttää pian jo 6v, joten ei oo kaikki vauva-jutut ihan lähimuistissa:)



Freya mainitsi tuosta rhesus-tekijästä, mitäs se nyt oikein tarkoittaa, siis näin raskauden kannalta???? Mulla meinaan (tarkistaa verenluovutuskortistaan...) B Rh(D) pos??? Pitäiskö jotenkin seurailla jotain? Mitä muuten tuo D suluissa tarkoittaa? Täällä muistaakseni oli joku laboratorio-työntekijä, joka vois olla viisaampi kuin mä=D



ON:Uutena juttuna huomasin tänään kun nälissäni ja kakoen selvisin töihin asti, että kuinka hiton hyvältä raejuusto maistuu!!! Oli pakko korkata purkki vaikkei tehny mieli, mut jotain ees ettei yrjö tuu...:)



Lääkäristä: Mulle oikeestaan ihan sama onko mies vai nainen kunhan on mukava. Oon tosin harmikseni huomannut, että usein naislääkärit on hieman kylmempiä kuin mies-sellaiset?!? Meidän lapsettomuus-lääkäri oli mies, tosi mukava ja asiallinen:)



katya ja iitu rv 6+3

Meilläkin odotellaan esikoista. Tekisi mieli jo kertoa tulokkaasta vanhemmille, mutta mun vanhemmat asuvat vähän kauempana ja haluan että heille kerrotaan kasvokkain, ei puhelimessa. Eilen äidin kanssa sovimme että menemme käymään heillä 20.4 viikonloppuna. Eli sitten vasta päästään vaavista kertomaan. Ja sen jälkeen kerrotaan varmaan sisaruksille ja miehen äidille, sekä mun parhaalle kaverille.



Nyt taidan mennä syömään, nälkä jo kurnii.

Eli veriryhmäjärjestelmiä on vaikka kuinka paljon, tunnetuimmat ovat juuri tuo ABO-järjestelmä ja sitten Rh-järjestelmä (ja nämä vaikuttavat eniten verensiirron onnistumiseen).



Kaikki nyt varmaa muistavat biologiasta tuon ABO-systeemin eli synnytylsen kannalta sillä ei ole mitään merkitystä vaikka vauvan verta pääsisikin äidin verenkiertoon niin siitä ei ole vaaraa kummallekaan (äiti ei muodosta erikseen vasta-aineita ABO-ryhmää vastaa). Vauvan " väärän merkkiset" punasolut vain tuhoutuvat äidin elimistössä ja kun määrä on niin pieni ei se aiheuta tukkeutumia tai hemolyysiä (=punasolut hajoavat).



Tuohon Rh-järjestelmään kuuluu muitakin kuin vain tuo D (siksi sinun kortissa on suluissa D) mutta D on se joka vaikuttaa kaikkein eniten. Eli ne jos olet positiivinen on sinulla antigeenia jota rh-neg ihmisillä ei veressä ole. Rh-negatiivisella ihmisellä ei veressä ole " valmiina" vasta-aineita tuota antigeenia kohtaan (ABO-järjestelmässähän vasta-aineita on luonnostaan toisia veriryhmiä kohtaan) mutta jos rh-neg ihminen altistuu rh-pos verelle niin tätä vasta-ainetta muodostuu vereen. Ja seuraavan kerran kun neg-ihminen altistuu rh-pos verelle niin silloin vasta-aineet alkavat toimia eli tuhoavat punasoluja. Jos vauva on pos ja äiti neg niin suraavassa raskaudessa (ilman tuota anti-D-immunoglobuliinipistosta heti synnytyksen jälkeen) jos vauva on taas pos, saattaa äiti hylkiä (=raskaus keskeytyä) vauvaa.



Tuliko selitettyä mahdollisimman sekavasti? :)





-Doodels

että kaksi rh-neg ihmistä ei voi saada rh-pos vauvaa, rh-neg ominaisuus on peittyvästi periytyvää. Jos rh-neg nainen saa rh-pos miehen kanssa vauvan on se kaikkien todennäköisyyksien mukaan rh-pos vauva. Eli kaikille rh-neg naisille tärkeintä iskutilanteessa on kysyä miehen rh-positiivisuus/negatiivisuus :)



-Doodels

Vau, kiitos tuosta labrapläjäyksestä! Itse olen rh neg, kahden edellisen synnytyksen jäljiltä olin jo kerinnyt unohdella asioita, oikein hyvää muistinvirkistystä :)



Täällä ollaan juteltu, että milloin ja miten kerrotaan raskaudesta. Mä olen kertonut siskolleni ja kahdelle kaverille täällä Kiinassa. Tänään mun siskolta tuli joku kiertomeili, jonka laitoin kavereille eteenpäin. En sitten tajunnut tarkistaa, että se meidän aiempi keskusteluosuus on poissa meilistä, vaan laitoin menemään. Näin 10 kaveria sai tietää mun raskaudesta! No, onhan mulla kyllä ollu vaikeuksia pitää tietoa itselläni, että ihan helpottavaakin, kun tietävät.



Nyt on onneksi raskausoireet voimistuneet, tulee varmuutta, että olen mä ihan oikeesti raskaana! Eilen illalla tulin kotiin nälissäni ja kuvotuksissa, ja mies oli syöny kaikki ruuat. Mä purskahdin itkemään aivan kauheesti! Mä kyllä tiesin, että tää johtuu hormooneista, mutta en vaan voinu lopettaa. Lapset ihmetteli, että mikä äidille tuli...



kiina76 5+6

Olin ihmeissäni, kun ottavat jo näin aikaisin (huomenna 4+6). Mukavaahan se on heti päästä, kun olin varautunut menemään vasta kuukauden päästä.



Vähän pelkään keskenmenoa, kun täälläkin moni on joutunut pettymään (olen tosi pahoillani puolestanne!). Vaikka raskaus on toinen, niin olen unohtanut alkuajan nippailut ja muut vaivat (ekasta onkin kulunut pian kuusi vuotta).



Sen muistan kyllä, kun silloin pelästyin, kun tuli verta alapäästä. Soitin jopa 112:seen (vähän pöhköä, sillä olisi pitänyt soittaa varmaan äitiysppolille tai neuvolaan). Lopulta selvisi, että se oli peräpukamasta. Sain jotain salvaa ja vaiva helpotti. Sama pukama on vaivannut menneet vuodet silloin tällöin ja nyt, kun tein plussatestin niin a vot - jopa alkoi heti vuotaa verta. Kai tuo paine alapäässä on kova tai en tiedä, mistä johtuu. Toivottavasti tämä helpotti nimimerkkiä (anteeksi, en muista sitä juuri nyt), joka asiaa pohti. Itse en ole asiaan juuri kiinnittänyt huomiota, mutta otan huomenna neuvolassa puheeksi.



Paha olo ei ole vaivannut kuin vähän ja menee ohi, kun mussutan rinkeleitä. Viime yönä kyllä näin unta, että oksensin kaverin olohuoneeseen, joten pitänee välttää heillä kyläilyä ;)



Näissä aatoksissa ekaa neuvolaa ootellen, Rila

Tervehdys kaikille!

Olen tässä jo viikon verran seuraillut teidän Marrasmasujen keskusteluja, mutta en ole vielä halunnut pinoutua kun on ollut niin epävarma olo tämän raskauden suhteen.



Minulla on takana aika tuore kohdunulkoinen raskaus, joten aika sekavissa fiiliksissä tässä mennään päivä kerrallaan tämän raskauden kanssa. Ensiksi en meinannut uskoa tätä raskautta todeksi, piti tehdä useampi kotitesti ja sitten vielä kävin labrassa varmistamassa asian. Koko ajan on kamala keskenmenon pelko päällä eikä tilannetta yhtään helpota se, että nyt on jo kolmas päivä menossa kun pientä verenvuotoa on havaittavissa:( Todella niukkaa se onneksi on (ei juuri huomaa kuin pyyhkiessä) ja neuvolasta vakuuttelivat, että syytä huoleen ei vielä ole vaan kuuluu aika usein alkuraskauden " oireisiin" (en muista prosenttia).



Perjantaina menen ultraan, joten se ehkä tuo vähän selvyyttä tähän tilanteeseen. Vielä kaksi päivää tätä piinaavaa jännitystä...

Jos perjantaina kaikki on ok, niin sitten vasta uskallan pinoutua:)



Huh, vähän helpotti kun sain purkaa näitä ajatuksiaan edes johonkin. Muutama läheinen ystävä kyllä tietää asiasta, mutta en viitsi asiasta koko ajan heille purkautua.



Aurinkoista päivän jatkoa kaikille! Toivon todella että saisin pysyä joukossanne mukana. Mutta perjantaita odotellessa...

Tuosta alku aikojen verenvuodosta ajattelin teitä rauhoitella. Mä ite sain tietää olevani raskaana vasta viikolla 9 ja jotain( no se ei ehkä kuulu asiaan)

Jokatapauksessa mulla oli pientä verenvuotoa joskus viikon 10 tienoilla ja ensimmäistäkun odotan niin hädissäni soitin aamulla neuvolaan ja sain ajan. siellä sitten kuunneltiin ääniä ja kaikki oli kohdallaan. sanoivat että tuo alkuaikojen verenvuoto varsinkin jos tulee aikaan jolloin normaalisti olisi kuukautiset on ihan normaalia alussa ja että toinen syy voi olla että istukka on lähellä kohdunsuuta ja tihkuttaa siksi. Lisäksi syy voi vielä kuulemma olla että kohdunvenyessä pienet pintasuonet katkeilee ja vuotaa joten ottakaa rauhallisesti jos muita oireita ei ole. Tosin aina on hyvä käydä tarkistuttamassa jos epäilee jotain. epävarmuus pelko ja jännittäminenkään eivät tee hyvää tuossa vaiheessa. Mutta tsemppiä kaikille teille Teresa81 ja ötökkä 17+1

Peukut pystyyn, että sulla onnistuu tämä raskaus! Mulla on ollut lasten välissä 2 kohdunulkoista, mä olin siitä toisesta varsinkin aivan hajalla. Mulla myös tuli verta viime viikolla, uä:ssä 5+1 näkyi onneksi kohdussa raskaus. Mutta muutamasta veritipasta mä jo itkin ja kaikki tunteet taas palasi, mitä olin aikaisemmin joutunut kokemaan. Tsemppiä sulle ja kaikille muillekin!!

Nyt tuntuu, ettei tää huono olo helpotu ees syömällä... huoh, koko ajan ellottaa, eikä miehestäkään oo apua. Sanoo vaan, et eiks se kuulu asiaan ja hommat jatkuu samaan malliin. Ei oikein tunnu ymmärtävän, ettei ihan samanlailla kykene touhuamaan kun oksettaa...



Töissäkin on nyt hirveesti porukkaa kipeenä ja pitäis tehdä muittenkin hommat omien lisäksi, saas nähdä kuin kauan jaksaa ennen ku väsähtää lopullisesti:)



Ootteko muut seurannu jotain erityistä ruokavalioo raskauden myötä vai syöttekö mitä mieli tekee?? Mulla kauheesti mielihaluja, mut mies pitää tiukan " kurin" , ettei tuu raskausajan diabetestä tai raskausmyrkytystä...:) Nyt kyllä ostin sipsipussin kun niiiiin teki mieli, enkä ees jaksanu paljoo syödä:)



Huomenna pitäis alkaa hoitaan häihin ruokatarjoilu-juttuja, siinä menee sekin vapaa päivä. Kai sitä joskus saa levättyä, haudassa viimeistään:)



Nyt alko niin väsyttään ettei taas lanttu leikkaa tän pidemmälle:)



katya ja iitu 6+3

ja aurinkoista sellaista! Täällä ainakin paistaa aurinko melkein kirkkaalta taivaalta, mikä on oikein mukavaa. Mukavaa on myös se, että vielä se itunen taitaa sisällä olla kun ei ole uloskaan tullut. Ihmettelen vain siksi kun ei ole paha olo, ei okseta, mitkään hajut tai ruoat ei ällötä, ei väsytä eikä itketä. Voinko siis edes oikeasti olla raskaana? No, kuulemma voin. Vissiin kaikille ei tule erityisiä oireita ollenkaan. Ja vielähän niitä toki ehtii tulla mullekin.



En ole varannut neuvola-aikaa vielä, enkä myöskään aio käydä varhaisultrassa. Täältä juttuja lukiessa on näyttänyt siltä, että suurin osa kyllä käy ultrassa mahdollisimman aikaisin. Olis kai se ihan kiva nähdä, onko siellä jotain, mutta toisaalta ajattelen että näkeehän sen sitten myöhemmin. Yritän kasvattaa itelleni kärsivällisyyttä. :)



Joku tuolla kyseli ketkä odottavat esikoistaan. Meillä tämä on ensimmäinen lapsi ja mulla ensimmäinen raskaus. Uutta ja jännittävää siis. Onneksi on tuttuja ja ystäviä joilla on lapsia, niin voi kysellä kaikenlaista ja jauhaa samoja juttuja eikä ne välttämättä kuitenkaan ihan heti kyllästy. :) Ja tietty on tosi kiva lukea täältä palstoilta teidän kaikkien kuulumisia, kun ollaan samassa tilanteessa. Toivottavasti me kaikki säilytään täällä marrasmasuissa eikä enää kenenkään tarvi tipahtaa pois joukosta!



Olikohan siellä muita kysymyksiä...? Huono muisti mulla kun on ja tapa keskittyä enimmäkseen omaan napaan. Pöh. Viikonloppuna aiotaan kertoa tulevasta vauvelista mun äidille, ja sitten varmaan pikkuhiljaa muillekin läheisille sitä mukaa kun ihmisiä nähdään.



No nyt pitää lähteä koululle vielä illaks. Mukavaa päivänjatkoa kaikille!



-Ama-riia rv 5 tasan