Digitekniikka kotihoidossa, kokemuksenne hoitajana tai omaisena?
Hoitajan näkökulmasta omalla hyvinvointialueella kova tavoite saada digi/etälaitteiden käyttäjiä. 1/3 käynneistä pitäisi olla etänä.
Lääkeautomaatit toimivia monella, oikeasti hyödyllisiä. Meillä nämä vaan on jo tapissa. Nyt pitäisi yrittää niillekin joista jo tietää, ettei toimi.
Etähoiva toimii heikosti, koska asiakkaat siirtyvät kotihoitoon jo hyvin heikossa kunnossa. Heitä ei saada lämmittämään/syömään ruokia. Löytyy aterioita syömättä pöydiltä. Lääkkeidenottoa ei nähdä kunnolla, löytyy kipoissa ottamatta. Tavoitteiden vuoksi ei saada helposti läsnäkäynneille. Jatketaan etänä, vaikka asiakkaan vointi ei sitä enää sallisi.
Kommentit (82)
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Minusta perusongelma on, että Suomessa asutaan niin harvassa, välimatkat on pitkiä, ja maalla asuu pääasiassa vanhuksia. Perheet on pilkkoutuneet ydinperheiksi, on muutettu töiden perässä kasvukeskuksiin, eikä vanhuksilla ole lähellä turvaverkkoja, lapsia tai lapsenlapsia. Kotihoidollakin menee tolkuttomasti aikaa autossa istumiseen ja matkustamiseen.
Hyvä jos tuota saadaan vähän järkevöitettyä edes niiden vanhusten kohdalla, jotka osaavat käyttää etälaitteita. Kyllähän niitä koko ajan kehitetään entistä helppokäyttöisemmiksi. Ei ne silti kaikille sovi. Mutta jos puolellekin sopisi, niin sehän olisi jo tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Ehkä tässä on eroja hyvinvointialueissa. Omista ei kyllä kukaan käy kävelyllä. Lähes kukaan ei edes poistu kotoa ilman saattajaa. Ainoastaan mielenterveysasiakkaat, lähes kaikilla skitsofrenia.
ap
Tuo syöminen on kyllä ongelma. Minun isä ei halua syödä mitään mikrossa lämmitettyä pöperöä, kuten hän sanoo. Hän haluaa kattilassa keitettyä tai uunissa paistettua kunnon ruokaa. Tekee itse, kun jaksaa, ja syö sitten sitä samaa useita päiviä. Välillä ei jaksa kokata, ja jos tarjolla vain mikroannoksia, niin syö sitten mieluummin vain leipää. Osaa tilata puhelimella myös pizzaa.
Etähoito kuvapuhelimella sopii puhelimen päässä olevien omaisten korvikkeeksi, siis sellaisille joilla ei ole ketään joka soittaisi että onko mummu elossa. Sen sijaan yhtään kukaan ei pääse kotihoidon piiriin jos tarvitsee vain rupatteluseuraa. Etäpalvelut voivat olla käyntien LISÄNÄ, eivät korvata niitä. T. Kotihoidon lähihoitaja
Meillä myös äidillä melkein aina on aterioita syömättä pöydällä. Lämmittää kyllä kun muistutetaan etänä, mutta ei tykkää niistä ruoista niin ei syö. Ei ehkä ole varsinaisesti etähoitoon liittyvä ongelma. Pitäisi varmaan hoitaa jotenkin eri tavalla, vaikka tilata parempaa ruokaa lähikaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Etähoito kuvapuhelimella sopii puhelimen päässä olevien omaisten korvikkeeksi, siis sellaisille joilla ei ole ketään joka soittaisi että onko mummu elossa. Sen sijaan yhtään kukaan ei pääse kotihoidon piiriin jos tarvitsee vain rupatteluseuraa. Etäpalvelut voivat olla käyntien LISÄNÄ, eivät korvata niitä. T. Kotihoidon lähihoitaja
Kyllä meillä etäyhteyden aikana tehdään muutakin kuin rupatellaan. Riippuu vanhuksesta, mutta moni pystyy kertomaan voinnista ja itse mittaamaan verenpaineen. Siinä voi myös käydä orientoivaa keskustelua, että mikä päivä tänään on jne. mikä on hyödyllistä jos on muistisairas. Saattaa sillä yhden käynnin päivässä korvata. Ei tietenkään mitään suihkussa avustamista tms. voi hoitaa etänä.
Tää on sekä ikärakenneongelma että myöskin maantieteellinen ongelma: liian vanhoja ihmisiä asuu liian korvessa. Ihmisellä on vapaa valintamahdollisuus Suomessa siihen, missä asuu. Vapauden lisäksi tulee vastuu: jollei yhteiskunta kykene puuttuvan rahoituksen ja hlökunnan vuoksi saamaan pitkien ajomatkojen taakse muuta kuin etäyhteyttä, robotin lääkejakeluun ja soiton kerran per päivä, sitten se on niin.
Jos haluaa sen lähihoidon, muuttaa kuntakeskuksiin joissa vielä voidaan saada 3-5 käyntiä/vanhus/pv. Ja jollei kykene elämään sen etähoidon kanssa, sitten se on vain muutettava vaikkei tahtoisikaan.
Lääkeautomaatit todella hyviä! Nykyisin näihin saa myös yhtäaikaisen kuvayhteyden jolloin nähdään, että lääkkeet menee suuhun saakka. Kuvapuhelin toimii hyvin niillä, joiden suurin ongelma on yksinäisyys. Harvalle toimii ainoana palveluna. T kotihoidon sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Ehkä tässä on eroja hyvinvointialueissa. Omista ei kyllä kukaan käy kävelyllä. Lähes kukaan ei edes poistu kotoa ilman saattajaa. Ainoastaan mielenterveysasiakkaat, lähes kaikilla skitsofrenia.
ap
Meillä on ehkä suurin murheenaihe ne, jotka poistuu, vaikka ei pitäisi. Sitten niitä etsitään. Jos siis muistisairaista kyse. Heille pitäisi saada joku siru, jolla heidät löytää, kun ei he välttämättä tosiaan ota puhelintakaan mukaan. Mutta eihän kaikilla tietenkään ole muistisairaus, ja voi olla tosi hyväkin asia, että lähtevät välillä ulos kotoa.
Meillä etäisyydet ei ole pitkiä, mutta etähoiva on nyt säästöjä tuova asia. Saadaan lyhytkin ajomatka nipistettyä. Harmi, että toimii niin huonosti omalla alueella oleville asiakkaille.
Evondos Annassa on kuvayhteys, mutta axitaressa ei ole. Osa vaan jää juomalasin kanssa etäälle eikä nähdä kunnolla. Astmalääkkeissä suurinta puutetta. Paunallus ei riittävä ja jää annos toteutumatta laskurin mukaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Ehkä tässä on eroja hyvinvointialueissa. Omista ei kyllä kukaan käy kävelyllä. Lähes kukaan ei edes poistu kotoa ilman saattajaa. Ainoastaan mielenterveysasiakkaat, lähes kaikilla skitsofrenia.
ap
Miten yleensä ja missä saa kotihoitajan käymään jos pystyy ja jaksaa käydä kävelyllä ja on tolkuissaan? Täytyy olla suuria eroja eri paikkakunnilla silloin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä etäisyydet ei ole pitkiä, mutta etähoiva on nyt säästöjä tuova asia. Saadaan lyhytkin ajomatka nipistettyä. Harmi, että toimii niin huonosti omalla alueella oleville asiakkaille.
Evondos Annassa on kuvayhteys, mutta axitaressa ei ole. Osa vaan jää juomalasin kanssa etäälle eikä nähdä kunnolla. Astmalääkkeissä suurinta puutetta. Paunallus ei riittävä ja jää annos toteutumatta laskurin mukaan.
ap
Meillä Axitaresta on onneksi aika lailla luovuttu. Ainoa peruste on ne asiakkaat, jotka ei saa annospusseja auki.
Ei ole. Sen sijaan on kokemuksia ripulin itsehoitomenetelmistä.
Vierailija kirjoitti:
Tää on sekä ikärakenneongelma että myöskin maantieteellinen ongelma: liian vanhoja ihmisiä asuu liian korvessa. Ihmisellä on vapaa valintamahdollisuus Suomessa siihen, missä asuu. Vapauden lisäksi tulee vastuu: jollei yhteiskunta kykene puuttuvan rahoituksen ja hlökunnan vuoksi saamaan pitkien ajomatkojen taakse muuta kuin etäyhteyttä, robotin lääkejakeluun ja soiton kerran per päivä, sitten se on niin.
Jos haluaa sen lähihoidon, muuttaa kuntakeskuksiin joissa vielä voidaan saada 3-5 käyntiä/vanhus/pv. Ja jollei kykene elämään sen etähoidon kanssa, sitten se on vain muutettava vaikkei tahtoisikaan.
Juu, samaa mieltä. Tähän asti se on ollut yleensä niin, että on saanut asua korvessa jos on halunnut, ja jos ei ole pärjännyt, on tullut lähtö ympärivuorokautiseen hoivaan, johon ei paljon kukaan ole itse halunnut, mutta sukulaiset kylläkin, koska ei sille oikein ole ollut järkeviä vaihtoehtoja. Se on usein ollut pakkolähtö. Etähoitojuttujen kanssa pystyy nykyään pärjäämään kotona pitempään siellä korvessakin. Sen jälkeen vaihtoehtona voi olla myös asunto kuntakeskuksessa, johon saa paremmin palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Ehkä tässä on eroja hyvinvointialueissa. Omista ei kyllä kukaan käy kävelyllä. Lähes kukaan ei edes poistu kotoa ilman saattajaa. Ainoastaan mielenterveysasiakkaat, lähes kaikilla skitsofrenia.
ap
Miten yleensä ja missä saa kotihoitajan käymään jos pystyy ja jaksaa käydä kävelyllä ja on tolkuissaan? Täytyy olla suuria eroja eri paikkakunnilla silloin.
Meillä on esim insuliinidiabetikoita, jotka liikkuvat hyvinkin itsenäisesti, mutta turvallinen pistäminen ei jostain syystä onnistu. Heikko näkö on yleisin syy.
Vierailija kirjoitti:
Tuo syöminen on kyllä ongelma. Minun isä ei halua syödä mitään mikrossa lämmitettyä pöperöä, kuten hän sanoo. Hän haluaa kattilassa keitettyä tai uunissa paistettua kunnon ruokaa. Tekee itse, kun jaksaa, ja syö sitten sitä samaa useita päiviä. Välillä ei jaksa kokata, ja jos tarjolla vain mikroannoksia, niin syö sitten mieluummin vain leipää. Osaa tilata puhelimella myös pizzaa.
Isäsi on järkevä mies, mutta sitä ei tämä yhteiskunta halua- 'velliä vaan kaiklle, niin kuihtuvat nopeammin pois eikä järkikään enää juokse. Kyllä lasten pitäisi senverran katsoa perään, että vanhukset saavat ihmisarvoista ravintoa, jos elimistö on vielä niin kunnossa, ettei satunnainen pihvi saa aikaan ongelmia. Mikroaaltouuni tuhoaa kaikki ravintoaineet ruoasta ja eineksissä ei mitään ravinteita edes ole, olivat sitten kylmiä tai kuumia. Vihersmoothieita kun vanhuksille annettaisiin enemmän ja vaikka hienoja raasteita jos hampaat eivät enää kovempaan pysty. Hampaattomana mummelina toivoisin saavani imeskeltävkseni ainakin joskus porkkanaa tai lanttua, raakana kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Mummi hermostuu, kun ei tiedä, koska kotihoito ottaa yhteyttä. Hän haluaisi selkeän ajan itselleen sopivasti, nyt menee koko päivä siihen, että ei uskalla lähteä kävelylle, kun ei tiedä, koska soittavat. Lisäksi häntä suututtaa ihan oikeasti se, että lääkkeet ovat automaatissa, vaikka lääkkeiden ottamisessa ei ole ongelmia. Miksi pitää odottaa, että kone antaa lääkkeen, jonka voisi ottaa nyt eikä vasta sitten, kun palaa kyläilemästä kotiin?
Miten noin hyvinvoiva ihminen on saanut kotihoitajan käynnit, lääkeautomaatin ? Siis oikeesti nyt, tarvitsevat eivät saa apua, virkut ja vipeltävät saavat
Käsittämätöntä. Täältä katsoen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhukset ei ole niin tottuneet etälaitteita käyttämään, osa tarvitsisi enemmän ohjausta, esimerkiksi että kotihoidon soittoon voisi vastata puhelimesta vaikka on kävelyllä.
Jos pystyy käymään yksin kävelyllä, tuskin on oikeutettu kotihoitoon.
Mummi hermostuu, kun ei tiedä, koska kotihoito ottaa yhteyttä. Hän haluaisi selkeän ajan itselleen sopivasti, nyt menee koko päivä siihen, että ei uskalla lähteä kävelylle, kun ei tiedä, koska soittavat. Lisäksi häntä suututtaa ihan oikeasti se, että lääkkeet ovat automaatissa, vaikka lääkkeiden ottamisessa ei ole ongelmia. Miksi pitää odottaa, että kone antaa lääkkeen, jonka voisi ottaa nyt eikä vasta sitten, kun palaa kyläilemästä kotiin?