Muita jotka on tehneet tosi tyhmiä juttuja nuorena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En häpeä mitään, koska hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, vaikka olisin välillä liian tunteellinen.

kyllä henkisesti saa kasvaa ja vähän pitäski

Kyllä minä tiedostan virheeni ja opinkin niistä, mutta häpeän tunne on täysin turha.

Häpeä on erittäin tärkeä ja olennainen tunne, osa kehitysprosessia ja täysin aliarvostettu - tietenkin, koska häpeään kykenemättömät narskut ja muut luonnevikaiset eivät pysty kehittymään.

Heille nuoruuden virheet ovat jotain, jonka he 'tiedostavat' ja 'oppivat' (toimimaan niin, ettei jää kiinni esim), mutta aito ja rehellinen häpeä on heille täysi kauhistus (eiväthän he kerta kaikkiaan voi aidosti nöyrtyä ja hävetä itseään, koska se pirstoisi heidän minänsä) ja sen myötä heille ei mahdollistu irtisanoutuminen entisestä minästä, empatia mahdollisia uhreja kohtaan jne.

Myin itseäni yläaste ikäisenä saadakseni rahaa viinaan ja kaljaan. Häpeän edelleen. Nyt työttömänä harkitsen samaa saadakseni rahaa elämiseen. Avaan myös OF-tilin mutta en ole vielä tehnyt sisältöä sinne.

Vierailija kirjoitti:

En ole tehnyt juuri mitään juttuja ja minun on vaikea elää senkin kanssa. Keski-ikäinen, joka ei ole elänyt. Ole iloinen kokemuksistasi.

Minun pahimmat sekoilut on keski-iän kriisistä.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän häpeän muiden ihmisten epäkypsää ja pahantahtoista käytöstä, ilkeyttä ja ihan suoranaista tyhmyyttä kuin niitä omia mokiani. En ollut tyhmä, olin tahallisen pahuuden ja kiusaamisen uhri, näin paremman sanan puutteessa. Halusin ja tarvitsin hyvää meininkiä ja rakkautta mutta sain kaikkea muuta petollista paskaa.

Häpeän omaa yliymmärtämistä ja yliempaattisuutta millä manipuloin itseni antamaan ihmisille toiset, kolmannet, neljännet, viidennet...mahdollisuudet  vaikka merkit suhteen, välittämisen ja kunnioituksen yksipuolisuudesta oli kirkkaan selvät. Häpeän sitä miten projisoin omia hyviä piirteitäni lapsellisiin ja itsekkäisiin paskiaisiin. Häpeän miten kauan aikaa ja valtavan määrän kärsivällisyyttä tuhlasin itseni selittämiseen ihmisille joilta puuttuu sekä äly, ymmärrys, empatiakyky että kiinnostus minuun erillisenä itsenäisenä yksilönä, ehkä potentiaalisena uutena ystävänä. Mutta ei, piirtävät musta jonkun kummallisen vinksahtaneen karikatyyrin jonka kanssa yrittävät pelata jonkun oman käsikirjoituksen mukaista kieroa peliä. Sitten ihmetellään mikä meni pieleen ja vikahan on tietenkin aina minussa, minulla ei ole lainkaan tapoja!! Hävettää miten yliempaattiseksi mut saatiin syyllistettyä ja manipuloitua, aivan perkeleen liian joustavaksi ja ymmärtäväiseksi kaikkien muiden hyödyksi ja iloksi kuin minun - mutta mitäpä karikatyyrillä olisi väliä! =)

Matoja.

Tällaisia julkisia aloituksia pitäisi nostaa paljon enemmän, tietty anonyymisti ettei tulisi kivitetyksi, mutta että tämän ajan puhtoisuudesta kilpailevat hyveposeeraajat ja cancellaamisen väkivaltaan yllyttäjät alkaisivat näyttää entistä typerämmiltä kiihkossaan kun enemmän ihmisiä tajuaisi että niin tosiaan, me eletään ja opitaan. Ei ole maailmanloppu että nuorena on egoistinen ja sanoo tai tekee jotain typerää. Kukaan ei ole täydellinen. 

Olen tehnyt. Olen käyttänyt kiellettyjä aineita, seurustellut rikollisen kanssa,  ja mikä pahinta, aiheuttanut tällä todella paljon tuskaa vanhemmilleni, jotka ovat olleet aina minulle sellaiset vanhemmat joiden luo voi tulla vaikeissa paikoissakin.

Häpeän niitä, mutta teen nyt työtä, jonka avulla voin auttaa ehkä joitan kulkemasta samoja teitä kuin itse kuljin.

Kestän häpeäni muistamalla, etteivät olosuhteeni olleet kovin hyvät. Muistan myös että tein jo silloin paljon hyviäkin juttuja ja että nyt olen kypsynyt. Jos jotakuta silloin loukkasin, pyytäisin nyt anteeksi ja yrittäisin korvata jos se on mahdollista. Parasta oppia virheistään. 

Häpeän nuoruusvuosinani tekemiäni hölmöilyjä yhä, vaikka oon jo 44-vuotias. Taannoin luin nuoruudenaikaisia päiväkirjoja ja oikeastaan se meno oli jopa pahempaa, kuin muistinkaan. Poltin päiväkirjat takassa samantien, mutta koin ihan fyysistä pahaa oloa monta päivää sen päiväkirjan lukemisen jälkeen. Käytin paljon päihteitä, harrastin seksiä ties missä ja kenen kanssa. Nykyään olen kunnollinen perheenäiti ja minulla on teini-ikäiset lapset. He ovat paljon fiksumpia, mitä itse olin ikinä heidän iässään. 

 

Lohduttavaa lukea, että on muitakin, joita hävettää omat hölmöilyt. En halua edes muistella enää nuoruusaikoja. 

Vierailija kirjoitti:

Enemmän häpeän muiden ihmisten epäkypsää ja pahantahtoista käytöstä, ilkeyttä ja ihan suoranaista tyhmyyttä kuin niitä omia mokiani. En ollut tyhmä, olin tahallisen pahuuden ja kiusaamisen uhri, näin paremman sanan puutteessa. Halusin ja tarvitsin hyvää meininkiä ja rakkautta mutta sain kaikkea muuta petollista paskaa.

Sinulla on vielä pitkä matka kuljettavana.

Minulle tulee häpeän tunteita minulle tapahtuneista asioista, vaikka järki sanoo, ettei niissä ole hävettävää.

Ei seks.häirintää, vaan yleensä tilanteita, joissa olen menettänyt kontrollin ja olen näyttnyt rikkinäisyyteni vieraille ihmisille. 

Voisin olla sun Liisa, mutta vegaaniksi ei sentään tarvitse ryhtyä!

n > m

Vierailija kirjoitti:

Häpeän nuoruusvuosinani tekemiäni hölmöilyjä yhä, vaikka oon jo 44-vuotias. Taannoin luin nuoruudenaikaisia päiväkirjoja ja oikeastaan se meno oli jopa pahempaa, kuin muistinkaan. Poltin päiväkirjat takassa samantien, mutta koin ihan fyysistä pahaa oloa monta päivää sen päiväkirjan lukemisen jälkeen. Käytin paljon päihteitä, harrastin seksiä ties missä ja kenen kanssa. Nykyään olen kunnollinen perheenäiti ja minulla on teini-ikäiset lapset. He ovat paljon fiksumpia, mitä itse olin ikinä heidän iässään. 

 

Lohduttavaa lukea, että on muitakin, joita hävettää omat hölmöilyt. En halua edes muistella enää nuoruusaikoja. 

Tää voisi olla mun kirjoittama, ollaan saman ikäisiäkin. Tsemppiä :)

Ap

Just tänään muistelin miten oksensin taksiin ja karkasin, taksin pysähtyessä risteykseen, metsään. Hirveän noloa. 

Kaikenlaista sekoilua on ollut. Pahimpia ehkä kun yritin panna kavereisen poikakavereita ja välillä onnistuin. Anteex. 

Jonkun verran häpeä puskee päälle PMS:ään liittyen. Muuten en juurikaan mieti noita tai muistelen ihan huumorilla. 

En tehnyt mitään erityisen ikävää kenellekään, mutta olin jotenkin sosiaalisesti vähän kömpelö ja hölmö tai naiivi. Sellainen nolojen tilanteiden nainen. Ja olen varmasti vieläkin, mutta jotain oppinutkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän häpeän muiden ihmisten epäkypsää ja pahantahtoista käytöstä, ilkeyttä ja ihan suoranaista tyhmyyttä kuin niitä omia mokiani. En ollut tyhmä, olin tahallisen pahuuden ja kiusaamisen uhri, näin paremman sanan puutteessa. Halusin ja tarvitsin hyvää meininkiä ja rakkautta mutta sain kaikkea muuta petollista paskaa.

Sinulla on vielä pitkä matka kuljettavana.

Viholliset pitää turpansa kiinni, olkaa niin hyvä.

Niin pitkä matka helvettiin on kun teidät sinne vien

Vähän hävettää autovarkaus josta ei jääty kiinni. 

Twin flamen huåran liekki sammuu

Paska väki nukkuuun

Pää kiii ja nukkuun!

Sitten kun sun matka tyssää tiedät kuka on sen takana. ;) what goes around, comes around.

Todella tyhmiä tekoja tuli tehtyä. Kerran esim. hukutin yhden kissamme pennuista lapsuuskodin pihalla sadevesisiliöön ja en kertonut mitään perheelleni. He ihmettelivät, että missä se pentu oli, kun se vain hävisi.