Tiedätkö heti, pidätkö jostain miehestä?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Huomasin, että en. Nykyinen mieheni ei viehättänyt minua aluksi lainkaan. Jatkoimme yhteydenpitoa ja tapailimme, mutta ei vain sytyttänyt, monesti mielessäni ajattelin, että "ei, ei, ei". Hän oli aivan ihastunut minuun jo ensi tapaamisesta lähtien eikä antanut asian olla. Pikkuhiljaa lämpenin lopulta hänelle, kun tutustuin häneen syvällisemmin ja huomasin millainen herrasmies hän on. Hän sai minussa aikaan turvallisuuden tunteen. Opin, että jaamme samat arvot ja haaveet. Sitten huomasin olevani ihastunut ja nyt en halua koskaan luopua hänestä. Rakastan häntä valtavasti ja silmissäni hän on ihanin ja komein mies.
Miehesi on siis kuvauksesi perusteella ilmeisen ruma.
No tiedän siinä mitassa mitä nyt sillä kokemuksella voi tietää. Joskus se vaikutelma voi toki myöhemmin muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Komeista kaikki pitävät ensisilmäyksellä ja yleensä tämän jälkeenkin vaikka vähän kömpelösti itseään edustaakin. Pätee vain normimiehiin nämä muut vaatimukset.
Haaveilet siis siitä, että olisit niin komea, ettei tarvitsisi olla mitään muuta?
Vierailija kirjoitti:
En usko ensivaikutelmaan. Toki joistain tulee parempi vaikutelma kuin toisista mutta tämä voi kääntyä hyvin nopeasti joten en anna sen enää vaikuttaa ajatuksiini. Sama pätee myös naisiin. Kaksi naista joita inhoan elämässäni eniten, ovat molemmat sellaisia joista ensivaikutelman perusteella ajattelin, että meistä varmaan tulee tosi hyviä ystäviä. Muutama tapaaminen lisää ja huomasin että ollaan täysin eri planeetoilta enkä pysty arvostamaan kummankaan toimintatapoja yhtään.
Miksi inhoat jotain ihmisiä?
Tiedän. Mutta pitämisen tasoja on monia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Komeista kaikki pitävät ensisilmäyksellä ja yleensä tämän jälkeenkin vaikka vähän kömpelösti itseään edustaakin. Pätee vain normimiehiin nämä muut vaatimukset.
Haaveilet siis siitä, että olisit niin komea, ettei tarvitsisi olla mitään muuta?
Olen jo komea, mutta aina voisi olla komeampikin. Kyllähän se elämää helpottaa monessa suhteessa. Olen kyllä muutenkin mukava tyyppi, joten ei tarpeen.
Jos ei kiinnosta, niin se ei myöhemmin ajalla tai tutustumisella miksikään muutu. Jos kiinnostaa, niin voi lakata kiinnostamasta, jos tulee jokin äklö asia ilmi (esim ilkeys).
Puolisoni oli eka treffien jälkeen mielessäni vahva ehkä ja heti toisten jälkeen ja aina siitä eteenpäin selvä kyllä. Mutta vei lähes vuoden, ennenkuin olin 100% varma. Toiset on varmaan nopeampia ja luottavaisempia.
Tavallaan joo, mutta toki pitää huomioida se etten koskaan tapaa miestä ennen kuin olen perusteellisesti googlannut ja kahlannut läpi kaiken mitä netistä löytyy. Eli faktat pitää olla tiedossa ennen tapaamista että kuka on kyseessä, tapaaminen sitten paljastaa onko kemiaa ja vetoa. Ja todellakin kannattaa tavata, vaikka kuvan perusteella näyttäisi siltä ettei ole unelmatyyppi, keskustelu ja kosketus kertoo kaiken tarpeellisen.
En ole koskaan alkanut seurustella ns kylmiltään kenenkään kanssa niin että olisi vaan tavattu jossain ja sitten alettu selvittää taustoja myöhemmin.
Komeista kaikki pitävät ensisilmäyksellä ja yleensä tämän jälkeenkin vaikka vähän kömpelösti itseään edustaakin. Pätee vain normimiehiin nämä muut vaatimukset.