Jos sinulla olisi vaikeavammainen lapsi ja haluaisit lisää perhettä

Harrastamalla seksiä ovulaation aikoihin? Vai mitä tarkoitit.

" lapsia, joista yksi vaikeavammainen" .



Seuloilla nyt ei vielä paljoa tee, lähinnä ne ovat sellaista väärää turvaa luovia testejä.

Eli siköseulat eivät tuo turvaa onko lapsi terve. Puhun ihan omakohtaisesta kokemuksesta. Minulla oli raskausmyrkytys ja raskauden aikanen diabetes ja näiden vuoksi kävin 12 kertaa ultraäänessä raskauden aikana. Lapsi syntyi ja syntymämitat olivat 3690g ja 50cm eli keskikoinen lapsi diabeteksesta huolimatta. Agar 9-9-9. Normaali kehitys vuoden ikään asti. Käveli esim. ennen yhden vuoden ikää.



Nyt kuitenkin lapsi joka kastotaan neurologien mukaan vaikeavammaiseksi puhumattomuuden, vaarantajun puuttumisen jne. vuoksi.



Eli ne sikiöseulat tuskin rauhoittavat vaikeavammaisen lapsen vanhempia, kun suunnittelevat perheen lisäystä!

Vierailija:

Eli ne sikiöseulat tuskin rauhoittavat vaikeavammaisen lapsen vanhempia, kun suunnittelevat perheen lisäystä!

Eikä se seula auta miettimään sitä, että miten järjestää elämänsä, että jaksaa hoitaa yhtä vaikeavammaista ja 1-2 tavislasta. Niin ettei sisarusten elämä ole vain " vammaisperheen" elämää (ts. " ei kun meidän Kaapolla on terapiat, ja sitten jumpat ja pumpit ja sairaalakäynnit, niin emme me nyt voi xxx).

Tottakai siis vaikeavammaisia on monen tasoisia, mutta usein se vamma jollain lailla työllistää lisää, halusi tai ei. Ja vaikka halua olisi, niin miten pitkälle sitä jaksaa venyä niin, etteivät kaikki lapset kärsi?

Mietiskelen...

sori nyt vaan mutta ajattelitko mahdollisuutta että toinenkin lapsi on vammainen?

tiedän perheen jossa 2lasta 2v:n ikäero, molemmat vaikeasti vammaisia. Kolmatta eivät enää uskaltaneet yrittää.. :(

oma jaksaminen arveluttaa.



Hirveästi myös riippuu siitä, minkälainen vammaisuus on kyseessä. Syvästi kehitysammaista on erilaista hoitaa kuin esim. vammaista, joka on älyllisesti täysin normaali. Toiset sairaudet/vammat vaativat esim. jatkuvaa heräilyä öisin vuosikausia, pitkiä osastojaksoja, operaatioita yms. mikä on ihan erilainen lähtötilanne seuraavien lasten hankintaan.



Kysymyksen asettelu vaikuttaa siltä, että sinulla on riski saada vaikeavammainen lapsi? Vai onko sinulla jo? Vaikea vastata tämän yksityiskohtaisemmin tietämättä sen tarkemmin.

Ja tämä äiti/isä haluaisi lisää lapsia, muttei tiedä miten selviää vauvan (olettaen tämän nyt vaikkaolevan terve) ja vaikeavammaisen kanssa. Eli todennäköisesti suora kysymys olisi ollut, että laittaisitteko vaikeavammaisen laitokseen vaiko ette?

Vierailija:

sori nyt vaan mutta ajattelitko mahdollisuutta että toinenkin lapsi on vammainen?

tiedän perheen jossa 2lasta 2v:n ikäero, molemmat vaikeasti vammaisia. Kolmatta eivät enää uskaltaneet yrittää.. :(

Vierailija:

Vierailija:

sori nyt vaan mutta ajattelitko mahdollisuutta että toinenkin lapsi on vammainen?

tiedän perheen jossa 2lasta 2v:n ikäero, molemmat vaikeasti vammaisia. Kolmatta eivät enää uskaltaneet yrittää.. :(

Vierailija:

Kysymyksen asettelu vaikuttaa siltä, että sinulla on riski saada vaikeavammainen lapsi? Vai onko sinulla jo? Vaikea vastata tämän yksityiskohtaisemmin tietämättä sen tarkemmin.

en nyt jaksaisi alkaa tilittää meidän nimenomaisesta tilanteestamme. Ja sikiöseulonnoista en kaipaa enempää tietoa, kiitos vain!

ap

Vierailija:

suora kysymys olisi ollut, että laittaisitteko vaikeavammaisen laitokseen vaiko ette?

Mikä tässä oli epäselvää, kun keskustelu meni sikiöseulantaan ja seuraavien lasten vammaisuuteen...



EI ap

Hehän saavat kuntoutuksellisista syistä päiväkotipaikan halutessaan. Silloin vanhemmille jäisi hetki aikaa hengähtää ja aikaa keskittyä myös vauvan hoitoon. Koska usein jos perheessä on erityislapsia he vievät aika pitkästi vanhempien huomion ja tarvitsevat paljon enemmän tukea. Tietystikkään en nyt tiedä millaisesta lapsesta ap sinulla on kyse. Joten vaikea mennä sanomaan kovin tarkkoja ohjeita juuri teidän tilanteeseen.

Myös tukiperhettä esim. että lapsi olisi vaikka yhden viikonlopun kuukaudessa siellä voi miettiä, että olisiko se teidän perheelle hyväksi.



Tämä saattaa kuulostaa normaalin lapsen vanhemmista karulta, mutta minulla itselläni on 2 erityislasta ja tiedän, että se arjen pyörittäminen on välillä todella rankkaa. Ja tarkoitus nyt ei ole saada sitä kehitysvammaistalasta pois jaloista vaan löytää keinoja perheen jaksamiseen.



Mikäli esikoisen hoitaminen tuntuu vaativalta niin hiukan pidempää ikäeroa lapsille kannattanee miettiä.



Näistä asioista kannattaa jutella oman sosialityöntekijän kanssa. Hän varmasti osaa kertoa tukimahdollisuuksista joita on tarjolla.

kokeile erityislapset osasto tai ihan muita tasokkaampia erityislasten vanhemmille tarkoitettuja sivustoja

Terveisin: viestin nro 6 ja 26 kirjoittanut

" kevyemmästä" vammasta. Eli meidän esikoisella on downin syndrooma ja päätimme sitten miehen kanssa että halusimme toisen lapsen lyhyellä ikäerolla, lopulta meidän lapsille tuota ikäeroa päätyi 1v3kk. Nyt kuopus on 9kk ja esikoinen täyttää juuri 2v, eli kovin pitkää kokemusta ei löydy tältäkään saralta.



Mutta siis meillä vauva on kulkenut mukana isoveljensä kuntoutuksissa, lääkäreissä ym silloin kun se ollaan katsottu parhaaksi (=ainoaksi) vaihtoehdoksi, mieluiten silloin niin että mies on mukana ja toinen voi tarvittaessa siirtyä vauvan kanssa sivummalle. Laiskana äitinä kuitenkin jätän mielelläni kuopuksen isin hoiviin niin että pääsen itse rauhassa esikoisen kanssa hänen asioilleen. Kuopuskin saa siinä samalla sitä omaa aikaa isin kanssa...



Pärjäilty on, aina jotenkin. Apua ollaan otettu vastaan myös sitä tarjoavilta ja näin saatu omaa aikaa molemmille lapsille sekä välillä ihan parisuhteellekin. Meille helpotusta toi esikoisen päivähoidon aloitus tuossa helmikuun alussa. Lapsi on hoidossa 3h/päivä ja saan näin vähän omaa vapaa-aikaa vauvan kanssa. Syksyllä hoitoajat pitenevät mikä lisää vapauttamme arjen suunnittelussa. Täällä tästä tuppaa saamaan kakkia niskaan, mutta uskaltanen silti sanoa että nuo aamupäivien tunnit ovat olleet meille kullan arvoisia! Lepoa itselle ja samalla saa nähdä kuinka lapsi todella hyötyy hoidosta.



En tiedä mitä ap kysymyksellään haki, mutta tällaisia tuli mieleen. Voimia ja kaikkea hyvää ap:n perheelle, toivottavasti saatte asiat järjestymään parhaalla mahdollisella tavalla!

poikamme on keskiv. kehitysvammainen. ikää 5v. toinen poika täyttää 3v. tämä terve lapsi vie ajastamme suurimman osan ja tälle keharille jää sitten jäljellä oleva aika. paras asia mitä vammainen lapsi voi saada, niin on sisarus. meillä pojat ovat yhdessä paljon. nuorempi saa terveen lapsen mallin tarhasta. ihana katsoa poikia yhdessä. kyllä se on luonne kysymys kuka sen perheen huomion vaatii. meillä esikoinen on rauhallinen ja ei osaa puhua. saa vaikevammasten palvelut, vaikka aste keskiv. lisäksi pojalla vaikea dysfasia. vammaisen lapsen takia ei kannata olla tekemättä muita lapsia. moni kehitysvamma tai autismi ei näy ultrassa.

Kyllä ne terveet sisarukset sopeutuvat vammaiseen sisarukseen! Olen ehdottomasti samaa mieltä edellisen kanssa siitä, että parasta mitä vammainen lapsi voi saada on sisko tai veli! Ei se sosiaalinen elämä niin vilkasta heillä muutenkaan välttämättä ole. Mun äidillä oli kaksi älyllisesti kehitysvammaista vanhempaa sisarusta. Mun äidillä ei ollut mitään negatiivisia kokemuksia heihin liittyen, ei kokenut mitenkään jäävän vaille huomiota yms. Olihan perheen kotiäidillä vammaisissa lapsissa ylimääräistä työtä. He olivat ikuisia " pikkulapsia" vaikka vanhenivat.

vaikeavammaisen vanhemmalta.



Olen työn kautta törmännyt moniin perheisiin, jossa sekä vammatomia että vaikeavammaisia lapsia. Rohkaisevia kokemuksia kaikki! Paljon riippuu perheenne voimavaroista, tukiverkostoista, lasten ikäerosta jne.

jos ei sukulaisista, niin sitten tukiperheiden tai lapsen muualle sijoittamisen muodossa. Kun perheessä on kehitysvammanen lapsi, niin hänen asioissaan on aina apua saatavilla, perhe ei jää yksin.