Kun lomat ja lähestyvä kesä ahdistaa
Olen tahtomattani perheetön 35v nainen jolla tuore erokin takana. Suhde ei ollut kovin pitkä, mutta tunteet ja toiveet ehtivät kehittyä syviksi ja lomille oli jo suunniteltu mukavaa yhteistä tekemistä. Nyt vain pelottaa ja ahdistaa tulevat loma-ajat, kun tavalliset viikonloputkin masentavat. Kavereita ei ole monia ja he elävät omaa perhe-elämäänsä. Tunnen itseni ulkopuoliseksi. Olen jo vuosia kipuillut yksinäisyyttä juhlapyhinä ja loma-aikoina jolloin muut viettävät aikaa lastensa ja puolisonsa kanssa. Itse en toiveistani huolimatta ole perhettä saanut. En osaa enää nauttia vapaudesta ja omasta ajasta kun sitä on saanut jo liikaakin. Itkettää ja ahdistaa.
Kommentit (3)
Tai sitten vain suunnittelet kesäsi jonkun harrastuksen kautta. Onhan tuolla ulkomailla näitä parin viikon kursseja, pääset irti kotimaan ympyröistä ja tutustut uusiin ihmisiin.
Olen kanssasi melkein saman ikäinen ja itse en ole koskaan saanut muodostettua parisuhdetta lapsuusajan traumojen takia vaikka olen yrittänyt. Enää en edes uskalla haaveilla kumppanuudesta tai perheestä... Nyt tilannetta pahentaa masennus ja se että olen burnoutin partaalla, en yksinkertaisesti kykene töihini enää ja tiedän että pelkkä sairasloma ei auta. Olisi etsittävä kokonaan uusi työ, mutta pelkään etten jaksa sitäkään. Haaveilen opiskelusta että saisin breikin, mutta en tiedä uskallanko jättäytyä säästöjen varaan kun ei niitä ole tarpeeksi koko opiskelujen ajaksi. Tunnen olevani umpikujassa.
Olisiko alueellasi mahdollista aloittaa jokin uusi harrastus? Ehkä jotain mitä tehdään ryhmässä niin voisit tutustua uusiin ihmisiin? Ehkä voisit tehdä jonkin pienen irtioton? Kokeilla jotain erilaista ja jännää joka saisi sinut tuntemaan että elämä voi sittenkin olla ihanaa?