Onko pakkko hoitaa äitiä?
Ollaan viisikymppinen pariskunta, aikuiset lapsemme asuvat kauempana. Miehen äiti, joka asuu 30 km päässä, sai kesällä aivoverenvuodon ja sen seuraksena halvaantui ja tuli afasia. Pitkän sairaalajakson jälkeen anoppi kotiutettiin. Hän ei pääse itse vessaan eikä sänkyyn eikä sängystä pois. Hoitajat käyvät hänen luonaan 3-4 kertaa päivässä, muuta apua fysioterapeutin käyntien lisäksi hän ei saa.
Tämän itsenäisen asumisen mahdollistaa nyt töissä käyvä mieheni. Hän käy kolme kertaa viikossa tekemässä äitinsä taloustyöt, koska ne eivät kuulu hoitajille. Tällä viikollakin hän tuli yksi päivä kotiin vasta klo 20, kun äitinsä oli ripuloinut housuun. Piti pestä pyykkiä ja höyrypesurilla patjaa yms.
Minuun anoppi on katkaissut välit jo vuosia sitten, kun ohjeistin häntä koiranpidossa. Ei ole pitänyt minusta muutenkaan koskaan. Muita lapsia kuin mieheni hänellä ei ole, saati terveitä sukulaisia.
Sanoin miehelleni, että hoitokotijonoon tuollainen. Mieheni totesi, että äitinsä on täysin oikeustoimikelpoinen eikä hän halua laitokseen. Itse olen erittäin huolissani ylikiltin mieheni jaksamisesta. Mielestäni tilanne ei voi jatkua näin. En ymmärrä, miksi noin huonokuntoinen ihminen on kotiutettu ja jätetty ainoan sukulaisen hoidettavaksi. Onko muita samassa tilanteessa olevia? Entä jos mieheni sanoisi, ettei enää auta äitiään? Mitä sitten? (Sitä hän ei tosin tee...)
Kommentit (47)
Tuo on hankala tilanne kun vanhus ei halua ulkopuolista apua. Tiedän kun oma muistisairas äitini oli samanlainen. Se itse auttaminen ei ollut yhtään niin raskasta kuin joka asiasta vääntäminen.
Miksi sinä et tee ruokia kun on aikaa? Mies tuo tarvikkeet ja sinä kokkaat valmiiksi pakkasrasioihin. Ymmärrät sitten kun olet samassa tilassa, vanhana ja vaivaisena. Käyttäydy.
Ei nykyään ketään voi laittaa mihinkään hoitokotijonoon ilman kyseisen ihmisen omaa halua ja suostumusta.
Kuulostaa siltä että mies HALUAA hoitaa äitiään. Sille ei apkaan mitään voi🤷
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään ketään voi laittaa mihinkään hoitokotijonoon ilman kyseisen ihmisen omaa halua ja suostumusta.
Ei tietenkään voi, mutta ketään ei myöskään voi pakottaa/velvoittaa hoitamaan vastoin tahtoaan. Jos valitsee maata paskoissaan kotona, niin valinta se on sekin - siitä ei ole sitten varaa valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä et tee ruokia kun on aikaa? Mies tuo tarvikkeet ja sinä kokkaat valmiiksi pakkasrasioihin. Ymmärrät sitten kun olet samassa tilassa, vanhana ja vaivaisena. Käyttäydy.
Ei ole ap:n tehtävä hoivata inhottavaa vanhusta. Mies voisi kasvattaa selkärangan ja sanoa äidilleen että jos hän ei halua mennä houtokotiin niin se on sitten äidin maksettava houto kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä anoppisi saa ruuan ja miten hän syö, jos ei itse pysty liikkumaan?
Tuossa tilanteessa voi ostaa ulkopuolista siivousapua, mutta oma kokemukseni on että lähinnä imuroivat ja pyyhkivät pölyt.
Jos anoppisi on järjissään ja haluaa olla kotona niin eipä häntä sieltä kukaan tule hoitokotiin viemään.
Tuo mikä ratkaisu teillä on nyt on se edullisin. Jos sinä et tykkää tilanteesta ja haluat maksaa anoppisi hoivakotiin niin se on 3000 eurosta ylöspäin per kuukausi.
No ei ole ap:n tehtävä maksaa yhtään mitään. Ilmoittaa vaan kotihoitoon että ei hoida maatuskaa enää kukaan ja huoli-ilmoitus perään. Kyllä se houtopaikka kummasti irtoaa ku sänky on muutaman päivän lillunu kusi-paskoista
Kannattaa ainakin hakea omaishoitotukea. Tai sitten hänen äitinsä maksaa jollekin muulle kotipalvelusta,
Voit myös tehdä miehestäsi huoli-ilmoituksen. Jos ensimmäinen ei tuota tulosta niin teet aina uuden kunnes vanhus pääsee laitoshoitoon.
Ole iloinen, että miehesi hoitaa, eikä sinun tarvitse. Monesti anopin hoito lankeaa miniälle, jos anopilla ei ole tyttöjä.
Mun tytär ei varmasti tule minua hoitamaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Hän ei muutenkaan esim. kestä yhtään kuunnella jos mulla on jotain vaikka terveyshuolia. Mulle se soitteli ennen aina ja kertoi kaikki murheet kun tiesi että minä tuen ja tsemppaan. Nyt on katkaissut välit minuun kokonaan, koska en elä hänen vaatimustensa mukaan. Eli teen mitä haluan enkä kysele häneltä lupia. Oli hyvin kylmäkiskoinen pitkän aikaa, moitti ihan kaikesta jne. Joten olkoon. Varmasti jätän hänet rauhaan, tai siis jätin.
Ymmärrän turhautumisen, jossa varmaan on mukana kaikenlaista (anoppi on ollut sinulle inhottava, joten et välitä tippaakaan miten hän nyt voi, toisaalta joudut viettämään aikaa enemmän yksin ja huolehdit miehesi jaksamisesta). Kuitenkin, niin kauan kun miehesi ei vaadi sinun aikaasi, vaivaasi tai rahaasi, hän on itsenäinen ja sinusta erillinen ihminen ja saa käyttää vapaa-aikaansa äitinsä hoivaan halutessaan. Hän voisi jopa sanoa, että kumppanilta voisi odottaa tukea ja myötätuntoa tässä tilanteessa. Hänen täytyy itse vetää omat rajansa ja tehdä niin kuin hänestä on oikein, ja sinä voit sen tehdä hänelle joko helpommaksi tai vaikeammaksi. Voit toki kertoa hänelle omista toiveistasi ja tarpeitasi yhteisen ajan suhteen. Mieti myös, miten itse suhtautuisit siihen, että miehesi arvostelisi tavalla tai toisella sitä, että sinä käyt hoitamassa sinulle rakasta vanhusta, josta hän ei pidä. Eli neuvoni on: auta ja tue häntä löytämään sopivat rajat tässä vaiheessa ja käsittele oma ärtymyksesi epämiellyttävää anoppia kohtaan muiden ihmisten kanssa, miehesi on siitä varmasti tietoinen eikö se tee hänen elämästään juuri nyt yhtään helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Sä olet tässä asiassa ongelma. Tuo miehen juttu sujuu hyvin, ei ole mitään ongelmaa ja sinne saa muunkin sukulaisen avuksi ehkä. Tai lisäapua kun maksaa. Kunnioita heidän päätöksiä. Ei tilanne kestä ikuisesti. Koti on paras paikka jossa saa olla rauhassa ja levätäkin sairauden jälkeen. On myös apua neurologiaan ja kenties sähköpyörätuoli joku päivä. Suojalakanoita. Et voi alkaa puuttumaan muiden asioihin ja laittaa ihmisiä laitokseen oman mielenvaihtelujen / sun tunteiden mukaan. Kunnan laitokset ikäviä ja laitoksissa määräillään miten sattuu, ei ole enää omaa määräysvaltaa. Ellei ole tullut muutoksia. -Joskus tietysti voi olla joku huolehtiva paikka, pienempi.
Ei voi puuttua muiden asioihin? Eikö tässä vanhus puutu muiden ajankäyttöön? Sekö.on ok?
Vierailija kirjoitti:
Niin, arvasin, että minä olen se ongelma... Minun puolesta mies saa käydä missä haluaa, mutta hänen jaksamisestaan pidemmän päälle olen huolissani. Täältä on kyllä tullut hyviä vinkkejä, kiitos niistä!
Sinä itse sanoit että et saa huomiota tarpeeksi mieheltä
Lapsi hoitaa äitinsä mikä on oikein. Äitikin on hoitanut lapsensa. Sairaudet, vaikeudet, kuolema koskettaa kaikkia. Yksinäisyys, pelot.
Kohta anoppisi on poissa. Saatko rauhan tuolla toiminnalla?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ainakin hakea omaishoitotukea. Tai sitten hänen äitinsä maksaa jollekin muulle kotipalvelusta,
Jos omaishoitajaksi virallisesti ryhtyy, niin siitä ei sitten irti pääse millään.🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ainakin hakea omaishoitotukea. Tai sitten hänen äitinsä maksaa jollekin muulle kotipalvelusta,
Jos omaishoitajaksi virallisesti ryhtyy, niin siitä ei sitten irti pääse millään.🤯
Samaa mieltä tästä. Auttaa kannatta aina, mutta mieluiten ns. epävirallisesti. Sanoisin, että kolme kertaa viikossa ei ole kovin paha. Meillä isovanhemmat kun sairastuivat niin muutimme koko perhe viereiseen taloon, mikä olikin hyvä koska loppuvuosina heidän luonaan käytiin säännöllisesti 5 kertaa päivässä.
Mistä anoppisi saa ruuan ja miten hän syö, jos ei itse pysty liikkumaan?
Tuossa tilanteessa voi ostaa ulkopuolista siivousapua, mutta oma kokemukseni on että lähinnä imuroivat ja pyyhkivät pölyt.
Jos anoppisi on järjissään ja haluaa olla kotona niin eipä häntä sieltä kukaan tule hoitokotiin viemään.
Tuo mikä ratkaisu teillä on nyt on se edullisin. Jos sinä et tykkää tilanteesta ja haluat maksaa anoppisi hoivakotiin niin se on 3000 eurosta ylöspäin per kuukausi.