Syötkö aina hyvää ruokaa?
Vai joudutko syömään pahempaakin, kun ei ole varaa tai et osaa laittaa hyvää?
Kommentit (14)
Syön mitä on tarjolla ja ruoka on polttoainetta. Terveydellisyys menee jopa maun edelle.
Herkkuhetket ovat erikseen ja silloin nautitaan makuelämyksistä.
Opettelin ruualaiton jo pentuna, mutsi oli kokki. Ei ole perhe ruuan mausta valittanut. Säästää vielä helkkaristi kun itse tekee.
Jokainen suupala on oltava nautinto!
Teemme vain sellaista ruokaa mikä on hyvää - oli sitten linssikeittoa, stifadoa, shepherd's pieta tai vaikka lihapullia. Ruoka ei ole koskaan pelkkää tankkausta vaan aina herkkua.
Olemme etätöissä ja meillä syödään 2 ateriaa päivässä (aamupalan lisäksi)
Joskus syön vain sitä mitä on jäänyt kaappeihin. Ei se aina ole suurta herkkua, mutta syötävää kuitenkin. Saatan pääruuaksi rouskutella vaikka pelkkiä hapankorppuja, jotka kyllä ovat hyviä nekin. En rahan takia tee näin, mutta saadakseni paketteja pois kaapista.
Vierailija kirjoitti:
Opettelin ruualaiton jo pentuna, mutsi oli kokki. Ei ole perhe ruuan mausta valittanut. Säästää vielä helkkaristi kun itse tekee.
Miksi puhut itsestäsi noin rumasti?
Kyllä, nytkin 70 % tummaa suklaata.
Edullisestikin voi syödä hyvin ja terveellisesti. Useimmiten syön terveellisesti eli hyvistä raaka-aineista valmistettua ruokaa, välillä jotain mättöäkin menee, mutta onneksi tosi harvoin. Kotimaiset juurekset on parasta mitä tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen suupala on oltava nautinto!
Teemme vain sellaista ruokaa mikä on hyvää - oli sitten linssikeittoa, stifadoa, shepherd's pieta tai vaikka lihapullia. Ruoka ei ole koskaan pelkkää tankkausta vaan aina herkkua.
Olemme etätöissä ja meillä syödään 2 ateriaa päivässä (aamupalan lisäksi)
Ootte varmaan ylipainoisiakin sitten kun noin paljon syötte.
1) jSyön täydellisen terveellisesti, jopa yllän uskomattomiin suorituksiin joka ikisellä aterialla. Aamiaisen valmistamiseen menee 1 - 2 1/2 h. Muihin hieman vähemmin.
Mutta siihen se hyvä osuus jääkin. Vaikka vatsa on jo täynnä, niin täydellisen aterian jälkeen syön vielä täydellisemmän jälkiruuan. Ihan ihmetyttää itseänikin, miten hulppeelta näyttää ja maistuu ja on pelkkää ihanne terveellisyyttä, yksilöllisesti räätälöitynä.
2) Sitten alkaa iltaa kohti ahmiminen, ja sitä jatkuu koko hereillä olon ajan. Ahmittavat syömiseni eivät ole mitenkään terveydelle eduksi. (Ei kuitenkaan koskaan valmisruokia) Sen jälkeen alkaa syyllisyys, joka vaatii lisää ahmimista. Vatsalaukku viruu ja ruuansulatus kärsii. Vaikka teen vielä ilta lenkin, niin vatsa on liian täynnä nukkumaan mentäessä.
3) Valistus, tieto, pelottelu, houkuttelu, mitkään konstit eivät ole auttaneet. Liikun riittävästi, mutta nukun huonosti. Nukkumiseenkaan eivät neuvot ja valistus auta. Stressiä elämässäni on liikaa minulle, koska olen kaiketi se erityisherkkä yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen suupala on oltava nautinto!
Teemme vain sellaista ruokaa mikä on hyvää - oli sitten linssikeittoa, stifadoa, shepherd's pieta tai vaikka lihapullia. Ruoka ei ole koskaan pelkkää tankkausta vaan aina herkkua.
Olemme etätöissä ja meillä syödään 2 ateriaa päivässä (aamupalan lisäksi)
Ootte varmaan ylipainoisiakin sitten kun noin paljon syötte.
Normaalipainoisia ja hoikkia ollaan. 2 ruokaa on ihan normaali määrä, annoskoot pieniä kv suomalaiseen verrattuna. Useimmat ihmiset Suomessa syövät 4-5 päivässä.
Tänään syöty kesäkurpitsapihvejä tzazikilla ja illalla syödään canneloneja. Päiväkahvilla oli kakkupala puoliksi viikonlopun kunniaksi
Syön aina hyvää, mutta saatan syödä 4-5 päivänä samaa lämmintä ruokaa, jolloin se alkaa jo kyllästyttää. Teen yleensä niin ison määrän kerrallaan, että riittää pitkään. Tai paistan nopeasti vain pihvin/ kanaa ja kasvikset.
Asun yksin, niin voin elää näin.
Syön hyvää, itsetehtyä ruokaa. Jos ruoka on pahaa, en syö, en myöskään ravintolassa, vaikka olen siitä maksanut. Sama koskee viiniä. Juon hyvää viiniä, en juo sellaista, mikä minulle ei maistu.
Syön pysyäkseni elossa. Juoma puolella herkuttelen.
Usein tulee syötyä sitä mitä on tarjolla. Ei aina ole mitään herkkua.