Toukojen tiistai turinat

Lallalle ja hänen isälleen kovasti voimia!



Toymamalle onnea pojasta!



Moskuliini: Hymyjä murheeseesi! Ei ole helppoa seurata oman kehonsa suuria muutoksia tyynenä. Olen myös kokenut samoja fiiliksiä: Kaikki muut ovat niin hoikkia ja kauniita ja minä kuin finninen valas. Eikä siihen oikein auta, vaikka mies sanoisi mitä..tai kukaan muukaan. En tunne itseäni seksikkääksi, vaikka kuka sanoisi mitä. Uskon kuitenkin, kun ymmärtää, että hetkellinen ulkomuodon " uhraaminen" on vain keino saavuttaa jotain suurempaa, ahdistus helpottaa. Olet antamassa miehellesi suurimman lahjan maailman päällä. Ja hän hänen rakkautensa sinua kohtaan vain vahvistuu joka lisäsentin myötä, joka masuusi kertyy. Pian saat linjasi takaisin ja lisäksi sinulla on maailman ihanin vauva!



Halauksia ja hyviä vointeja kaikille!



Jansku 31+3

Onnittelut Toymamalle poikauutisista! Niin ne on menneet pieleen aikaisemmatkin ennustukseni :)

Hienoa, että kaikki oli hyvin!!



Sitten lohdutuksen sana Murmelille ja Moskuliinille. Tänään juuri valitin neuvolassa kun tunnen olevani ihan kauhea äiti ja puoliso. On mennyt ihan mahdottomaksi tuo tiuskiminen ja kiukkukohtaukset :( Ihan turhasta sähähdän ja mies sekä välillä poikakin on hätää kärsimässä kanssani. Neuvolantäti lohdutti, että kuuluu loppuraskauteen, haluaisi olla enemmän yksin, masunsa kanssa. Itselläni ainakin meinaa välillä itku päästä, kun tunnen itseni ihan vieraaksi, kamalaksi tiuskijaksi. Kaiken pitäisi olla kunnossa ja hyvin, kun vauvakin on tulossa ihan kohta... Noh, kaippa tämä masennus/yli-iloisuus pian lakkaa, toivottavasti.



Voimia kaikille, minä menen nyt perheeni seuraan, olemaan parempi äiti ja puoliso.



OP, Käpy 32+0 ja " Iivari" 1v6kk ( jonka puheenkehitys on ottanut suuren askeleen, uusia sanoja on tullut viikon sisään tosi monta :) )

kirjoittelen pitkästä aikaa, viime viikko meni itä-suomessa lomaillessa. Hiihtäjäksi ei minusta enää ole, liitoskivut ovat keskittyneet oikeaan lonkkaan ja nilkuttelen hissukseen menemään, myötuntoni on muidenkin kivuista kärsivien puolella.



Jossain aikaisemmissa viesteissä oli puhetta pk-seudun tapaamisesta, itsekin voisin sinne tulla koska tutuissa ei kukaan odota ja vertaistuki olisi mukavaa :-)



Onnea ultrassa käyneelle (toymama) ja tsemppiä Murmelille. Joku pohdiskeli raskausmyrkytystä.... Itselläni on ollut nyt kahdella kerralla proteiinia virtsassa pikatestiliuskassa (1+), viimeksi eilen olin neuvolassa. Edellisen kerran jälkeen sain lähetteen labraan, siellä näyte oli kuitenkin puhdas (helmikuun puolella), outoa kun sitten pikatesti näytti taas eilen 1+. Muita oireita en ole huomannut, tosin ehkä hieman henkeä ahdistaa iltaisin mutta johtuu varmaan isosta mahastani.



Vielä lisää (.) .. sain lähetteen synnytyspelkoryhmään, katsotaan jos siitä olisi apua... Muuten mahassa vaikuttaisi kaikki olevan kunnossa, sf oli 30, tosin viimeksi läääri sai tosi pienen mitan, joka sai välillä jo huolestuneeksi. Välillä on ollut vilkkaampia päiviä masussa ja välillä rauhallisempia, ja perätilassa ollaan yhä.



kevätaurinkoa kaikille masuille!



Sinu

Yksinhuoltajana oleminen ei kyllä ollenkaan sovi meikäläiselle, ainakaan näin raskaanaolevana. Kaksi ja puoli päivää vain, mutta hermot meni ehkä vain miljoona kertaa. Koneellekaan en kerinnyt, yhtenä päivänä yritin vähän kurkata pinoa, mutta poikanen suuttui heti kun rullasin alaspäin näyttöä ja toi oikealla oleva pupu meni piiloon, tuli sitten sellainen kiukkukohtaus, että katsoin parhaaksi poistua koneen ääreltä:)



Jaksuja LALLALLE isäsi tilanteeseen, toivottavasti hänen vointinsa kohenee pian.



Jaksuja myös MURMELILLE lääke- ja lääkäriasioihin.



Kelasta en ole vieläkään saanut äitiysrahapäätöstä. Ja kyllä jurppii koko laitos tai lähinnä siis työnantaja. Ensin työnantaja hautoi hakemusta kokonaista 26 päivää, Kelasta joutuivat sitten laittamaan perään erillisen kyselyn, kun eivät olleet vaivautuneet kirjoittamaan hakemukseen, että eivät maksa mitään äitiysloman ajalta. Nyt hakemus on ollut Kelassakin jo 1 ½ kuukautta ja haluaisin siitä oikeesti jo jonkinlaisen päätöksen, argh.



TOYMAMALLE onnea pojasta!



PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAPAAMISESTA Mulle käy periaatteessa noi molemmat ehdotetut päivät 28.03 ja 04.04, mutta jos saa valita, niin 04.04 on parempi. Meillä on lasten koulussa taas myyjäisiin valmistelut menossa ja tuona viikkona on jo 4 päivää varattuna niihin. Pizza sopii minulle hyvin ja siis syöminen yleensäkin ja toi Virgin Oil kuulostaa hyvältä (vaikkei mulla ole kyllä edes aavistustakaan missä se sijaitsee, miten niin kalkkis?).



HATUISTA Moni on kirjoittanut ostaneensa vauvalle pienen hatun ja ihastelleensa sitä. Minä hankin myös esikoiselle (tytölle) ihanan pienen (50-senttisen) hatun ja sitten ajattelin kakkosen (pojan)tuoda myös laitokselta kotiin samainen hattu päässään. Kakkosella olikin sitten niin paljon isompi pää kuin siskollaan, ettei hattu mahtunut päähän ollenkaan, heh heh.



Me toukomammat tunnutaan olevan jo aikas raihnaista porukkaa, onneksi aikaa ei niin hirveästi ole enää jäljellä. Jotenkin ton keväisen ilman myötä on vihdoin ymmärtänyt, että toukokuu on tosiaan jo ihan kulman takana, hui.



Kolmeplusyks ja 32+6

Onnittelut Toymamalle pojasta. Kiva kuulla, että kaikki oli hyvin.



Lallalle voimia vaikeaan tilanteeseen. Toivottavasti asiat kääntyvät kuitenkin vielä paremmalle tolalle.



( . ) Oma olo oli tänään ihan järkky aamulla. Tuntu, että kaikki vaan pyörii ja ällöttää sen pyörimisen takia. Mietin jo, että saanko vietyä pojan tarhaan asti vai en. Sain kuitenkin, mutta kun pääsin kotiin, niin menin takaisin nukkumaan ja nukuin puoli kahteen asti. Silloinkin olo oli vielä tosi huimaava. Pikkuhiljaa päivän mittaan olo on onneksi helpottanut. Mä en tiedä mikä mua niin pyörrytti. Pää on räkää täynnä, että ehkä se tai sitten verenpaineet oli jotenkin tosi alhaalla tai jotain. Eilen neuvolassa paineet oli 106/62. Alaspäin ne on nyt menneet joka kerta. Ainut kerta muuten kun olen pyörtynyt oli edellisen raskauden aikana. Silloin pökräsin kirjastoon. Oli kiva palata tajuihinsa, kun oli rinki ihmisiä ympärillä :)



Tosta omasta ruumiinkuvasta täällä on ollut juttua. Toisaalta tunnen itseni välillä tosi valaaksi, kun lihoin jo ennen raskautta 8 kiloa viime vuoden aikana ja nyt raskauden aikana painoa on tullut 9 kiloa. Enkä enää vuosiin muutenkaan ole mikään tikku ollut. Joten sillä lailla ei ole kovin hyvä olo oman painon suhteen. Toisaalta taas kun olen aina ollut pienirintainen, niin nämä uudet uhkeat muodot tuntuu jotenkin tosi naiselliselta. Tuntuu, että vihdoin kroppa on edes vähän tasapainossa, kun sitä painoa on muuallakin kun peffassa. Mieskin sanoi eilen, kun seksistä puhuttiin, että jotenkin tää pyöreä kroppa on aika kiva seksiä ajatellen, mutta sitten kun muistaa, että siellä mahassa on se vauva, niin se vähän vie sitä halukkuutta. Nyt ei kyllä paljon seksiä ole näkynyt, kun vuorotellen kaikki täällä sairastellaan ja seksi on kyllä aika viimesenä mielessä :)



Nyt kai pitää taas alkaa miettimään nukkumaan menoa, joten hyvää yötä.



Laru ja masukki rv 28+6