Muisteletko paljon entisiä heilojasi nuoruudestasi?
Minusta on mukavaa muistella kiihkeitä hetkiä silloisten nuorukaisten kanssa. Onneksi silloin tuli koettua monta kumppania. Nyt, kun ne ajat on jo ohi, on mitä muistella.
Kommentit (56)
Ei ollut heiloja kun aina sain pakit. Nuoruuden ihastuksia kyllä muistelen lämmöllä. Joskus facebookista katson minkälainen perhe "Tiinalla" on.
M38
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut heiloja kun aina sain pakit. Nuoruuden ihastuksia kyllä muistelen lämmöllä. Joskus facebookista katson minkälainen perhe "Tiinalla" on.
M38
Sama. Riemu oli rajaton kun bongasin entisen kiusaajani lastensuojelua kritisoivasta FB-ryhmästä.
En mutta joskus tulee mieleen esim täällä, kun lukee jostain samankaltaisesta tapauksesta. Tai näkee jonkun kaksoisolennon jossain. Sitten tajuaa, ettei tiedä, miltä toinen enää edes näyttää, tai näyttäisi. Vanha ukko tuskin enää samalta kuin teinipoika :) ei varmastikaan tunnistaisi kadulla.
Kyllä muutamaa muistelen. Ensimmäistä poikaystävää, jonka kanssa oltiin niin nuoria, että kädestä pitäminen ja pussailukin oli jännää, ja toi perhoset vatsanpohjaan. Ja yhtä toista, jonka kanssa seksi oli jotain uskomatonta. Hän oli minua vanhempi ja kokenut bdsm. Minä nuorempi, ja loppujen lopuksi ujous voitti ja minä jänistin. Se on harmittanut jälkikäteen..nykyisen miehen kanssa on vain sitä vaniljaa. Ja liian harvoin..
En juurikaan. Yhtä, jonka hylkäsin, kadun tapaa jolla sen tein. Toisen kanssa yritin uudelleen ja muistin pian miksi se ei onnistunut. Avioliittoa 1 kadun joka päivä ja avioliittoa 2 ajattelen vain katastrofina joka oli onneksi äkkiä ohi.
Vierailija kirjoitti:
En mutta joskus tulee mieleen esim täällä, kun lukee jostain samankaltaisesta tapauksesta. Tai näkee jonkun kaksoisolennon jossain. Sitten tajuaa, ettei tiedä, miltä toinen enää edes näyttää, tai näyttäisi. Vanha ukko tuskin enää samalta kuin teinipoika :) ei varmastikaan tunnistaisi kadulla.
En siis tiiraile teinipoikia herranjestas. Vaan poika on ollut nuori silloin aikanaan ja joku voi näyttää vähän samalta!
Kyllä välillä muistelen ja näen jopa unia joista tulee hyvä fiilis. Kyllä olisi elämä köyhempi ilman noita muistoja vaikka nytkin asiat ovat ihan kohdillaan.
Juu yleensä silloin kun harrastan seksiä mieheni kanssa. Tää nykyinen ei vaan osaa yhtä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Juu yleensä silloin kun harrastan seksiä mieheni kanssa. Tää nykyinen ei vaan osaa yhtä hyvin.
Mikset kerro hänelle miten hän voi olla parempi?
Valitettavasti pulpahtaa päähän toisinaan. Suurinta osaa ei olisi tarvinnut tapahtua ja sitten on pari ihastusta, jotka jäivät ihastukseksi. Ne on joskus mietityttänyt, että jos olisin ollut rohkeempi tai hän olisi ollut. Vähän sellaista etäältä moikkailua, vaikka oltiinkin jo 16v. Mutta kun kummatkin osapuolet arkoja. OItiin erikouluista ja muutenkin sosiaaliset ympyrät aivan eri tyyppiset jne. Semmoiset vaikutti silloin.
Kävi silleen hassusti tässä hiihtolomalla, että olin lapsuudenmaisemissa viikon verran. Kaupassa tuli vastaan jotenkin tutun oloinen ihan hauskan näköinen mies. Hymyilytti ja vähän silleen nyökkäsinkin, vaikkei käsitystäkään, että kuka tapaus on... tutulta tuntui ja me keski-ikäiset ollaan muututtu viime vuosina paljon.
Tää hymyili takas. Kysäs, että ehitkö kahville tässä ... öö, nyt? Kyllähän mä kerkesin ja siinä sitten vierähti tunti, kun tyypin kanssa vaihdettiin kuulumisia. Eihän me edes tunnettu toisiamme. Hän oli toinen mun teini-ihastukseni. :D Kuinka helposti tuollainen kahvittelut ja juttelu nyt aikuisena sujuu. Nauratti. Kummatkin pitkissä suhteissa. Hän asuu Virossa ja mä Helsingissä , aikuisia lapsiakin on.
Se mikä meitä olisi silloin yhdistänyt oli raskaampi musa. Olimme kummatkin ilmeisen hevareita habitukselta silloin muksuna ja sehän oli aina viehättävää, kun "omaa heimoa" kohtaa. Erilaisia keikkamuistoja käytiin läpi. Oltais tultu juttuun hyvin. Ainakin keikoille olisi ollut seuraa.
No, se elämä meni jo ja jatkettiin tätä nykyistä, kun hyvin se on pitänyt. Ehkä kohdataan toiste, ehkä ei. Keski-ikäiseen tyyliin seuraamme nyt toisiamme FBssa.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti pulpahtaa päähän toisinaan. Suurinta osaa ei olisi tarvinnut tapahtua ja sitten on pari ihastusta, jotka jäivät ihastukseksi. Ne on joskus mietityttänyt, että jos olisin ollut rohkeempi tai hän olisi ollut. Vähän sellaista etäältä moikkailua, vaikka oltiinkin jo 16v. Mutta kun kummatkin osapuolet arkoja. OItiin erikouluista ja muutenkin sosiaaliset ympyrät aivan eri tyyppiset jne. Semmoiset vaikutti silloin.
Kävi silleen hassusti tässä hiihtolomalla, että olin lapsuudenmaisemissa viikon verran. Kaupassa tuli vastaan jotenkin tutun oloinen ihan hauskan näköinen mies. Hymyilytti ja vähän silleen nyökkäsinkin, vaikkei käsitystäkään, että kuka tapaus on... tutulta tuntui ja me keski-ikäiset ollaan muututtu viime vuosina paljon.
Tää hymyili takas. Kysäs, että ehitkö kahville tässä ... öö, nyt? Kyllähän mä kerkesin ja siinä sitten vierähti tunti, kun tyypin kanssa vaihdettiin kuulumisia. Eihän me edes tunnettu
Korkkasiko hän sinut ihan?
Vierailija kirjoitti:
Muistelen usein unissani ensirakkauttani 35 vuoden takaa.
N50
Oliko hänen kanssa yhdyntöjä ja käytittekö kumia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti pulpahtaa päähän toisinaan. Suurinta osaa ei olisi tarvinnut tapahtua ja sitten on pari ihastusta, jotka jäivät ihastukseksi. Ne on joskus mietityttänyt, että jos olisin ollut rohkeempi tai hän olisi ollut. Vähän sellaista etäältä moikkailua, vaikka oltiinkin jo 16v. Mutta kun kummatkin osapuolet arkoja. OItiin erikouluista ja muutenkin sosiaaliset ympyrät aivan eri tyyppiset jne. Semmoiset vaikutti silloin.
Kävi silleen hassusti tässä hiihtolomalla, että olin lapsuudenmaisemissa viikon verran. Kaupassa tuli vastaan jotenkin tutun oloinen ihan hauskan näköinen mies. Hymyilytti ja vähän silleen nyökkäsinkin, vaikkei käsitystäkään, että kuka tapaus on... tutulta tuntui ja me keski-ikäiset ollaan muututtu viime vuosina paljon.
Tää hymyili takas. Kysäs, että ehitkö kahville tässä ... öö, nyt? Kyllähän mä kerkesin ja siinä sitten vierähti tunti, kun tyypin kan
Ei, kun ei ole ollut kontaktia vain ihastus. Vieläkään.
Menneiden muistelu ei tuo iloa, ei edes hyvien muistojen. Siitä tulee vain haikeus, että olisivatpa asiat vieläkin niin. Lisäksi muistot ovat aina vääristyneitä.
Olisi melkein parempi kun ei olisi mitään ja ketään jota muistella ja kaivata.