Lue keskustelun säännöt.
Haluan elää jälleen kuin 80-luvulla
23.03.2025 |
Tietenkin puhelin pois mutta haluan keskustella ensin aiheesta. Jatkossa vain soitan puhelimella. Kaikki muu pois. Haluan turhasta tavarasta ja vaatteista eroon. Haluan alkaa taas tekemään neulepaitani itse. Mitä muita muistoja ja neuvoja olisi antaa ? Jutellaan ja muistellaan rakasta kasaria. Tyhmät ja lihavat älkää vaivautuko. Kuva olis kiva.
Kommentit (118)
Taidan alkaa takaisin elämään 80 luvun elämää näitä kun lukee ja muistelee. Siitä vuosikymmenestä on tultu hurjaa vauhtia vain alaspäin kaikin tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en selviäisi. En osaa suunnistaa minnekään ilman navigaattoria, joten eksyisin. Olen miettinyt, että miten sitä ennen osattiin ajaa minnekään vähänkään outoon paikkaan... tai no itse asiassa ysäriltä muistan, kun isä pänttäsi edellisenä iltana ennen kesälomareissua tiekarttoja ja teki muistilappuja, että miltä tieltä käännytään minnekin.
Ei tulis mitään, minä olisin aina eksyksissä.
Ne laput! Meidän mökkitie on tosi monimutkainen ja piti piirtää sellasia aarrekartan tyyppisiä ratkaisuja vierailijoille. Jos joku meni mönkään ei ketään saanut kiinni eikä voinut ilmoittaa muutoksista. Kauheasti tuli ohareita ja väärinymmärryksiä. Tosin ihmiset pitivät myös sovitusta kiinni. Mutta odottelua oli tooosi paljon. Ja jonotusta, mm pankeissa ja virastoissa kun piti hoitaa asioita.
Matkustelu ja odottelu oli järjettömän tylsää, lapsille varsinkin. Ollaanko jo perillä??! - tuo 80-luvun suuri kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä oli enemmän aikaa. Ei täyteen merkattua kalenteria aikatauluineen. Ei juoksemista ja kiirettä joka paikkaan. Ei puhelimen tai tietokoneen tuijottamista. Työtä riitti jokaiselle ja palkka kohtuullinen. Ei kiirettä töissä. Enemmän ihmisiä työyksikössä töissä. Ei juurikaan toisen kiusaamista. Puhuivat toisilleen. Eivät esittäneet ylpeää tai turhan tärkeää. Ylipäätään ihmiset olivat paljon onnellisempia. Tehtiin myös paljon itse kaikenlaista.
Ihmiset eivät kilpailleet silloin keskenään työpaikoilla. Ei ollut oikein syytäkään kun töitä sai helposti, kenenkään ei tarvinnut varmistella omaa asemaa.
Olihan se. Itse ajoin vuoden kuorma-autoa silloin, erityyppisiä keikkoja milloin mitäkin. Ei ollut puhelimia eikä nettiä. Kun lähdit työkeikalle vaikka Joensuusta Kuopioon, niin koko reissun aikana ei ollut työnantajaan mitään kommunikaatiota, olit täysin omillasi. Jos tuli jokin ongelma, niin oli löydettävä lähin lankapuhelin. Suunnistus puhelinluettelon kartta ratin päällä. Ajelit ja kahvittelit miten parhaaksi näit, kunhan palasit illalla pihaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi lopetat vauvapalstailun. Sitten luovut internetistä ja yrität maksaa sähkölaskusi pankkikonttoreissa, puhelinlaskusi puhelinyhtiössä, sähkölaskusi energialaitoksella jne.
Minkä ikäinen olit 80-luvulla? Ota huomioon ettet enää ole samassa tilanteessa kuin silloin.
Laskut maksettiin ihan pankissa. Ei niitä mihinkään puhelinlaitokselle jne tarvinnut mennä makselemaan.
Kyllä sai maksaa laskut ko. Yhtiössä suoraan. Moni maksoi. Jos maksoi laskua myöhässä se kannatti maksaa suoraan vaikka puhelinyhtiön konttorissa, pankin kautta kun saattoi kestää monta päivää, viikokin jos viikonloppu välissä.
Ihmisiä kuulutettiin kesällä radion kautta jos olivat reissussa vaikka lapissa ja kotona oli sillaika tapahtunut jotain. Nuoriso hävisi kuukaudeksi interrailaamaan, postikortti tuli joskus viikkojen päästä. Ei mitään tietoa missä maassa nuoriso luuraa ja miten menee. Miten ne vanhemmat kesti, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se syöminen ja syömisen kulttuuri oili vähän toisenlaista kasarin alussa kuin nykyään.
Pyöräytä perheelle perunat ja kastike porkkanaraasteella nyt alkuun. Ruokailu joka päivä klo 17 reikä reikä. Jos et ole paikalla, niin olet ilman loppupäivän.
Ei napossuiltu koko aikaa, vaan syötiin yhdessä, lihavia possuja ei ollut niin paljon kuin nykyään.
Alkoikin tehdä mieli perunaa ja lihakastiketta kun näitä luki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle sopisi hyvin ulkoilu ja retkeily ilman puhelinta, mutta en tykkäisi haistella katalysaattorittomien autojen käryjä tai joka puolella leijuvaa tupakinkäryä. Ja olisi paljon nykyistä vaarallisempaa joutua liikenneonnettomuuteen, koska kännykällä ei voisi hälyttää apua, vaan pitäisi ehkä raahautua parikin kilometriä jalka poikki tms. lähimpään taloon, jossa on lankapuhelin.
Puhelinkopit olivat tuolloin ja 80 luvulla ei ollut vielä noita haisevia katalysaattoreita...ps mulla ei ole vielä tullut liikenteessä avun soittamisen tarvetta vaikka jo 54v ikää, että taitaa olla aika harvinaista ja sitten kun jossain käy joku iso rysäys, ei sen ruumisauton saaminen paikalle ole 5 minuutista kiinni.
Autotkin olivat huomattavasti vaarallisempia tuolloin. Liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden määrä on romahtanut 80-lukuun verrattuna.
Olen käyttänyt 90-luvulla puhelinkoppia. Niitä oli taajamissa. Retkeillä sai oikeasti ilman puhelinta.
edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se syöminen ja syömisen kulttuuri oili vähän toisenlaista kasarin alussa kuin nykyään.
Pyöräytä perheelle perunat ja kastike porkkanaraasteella nyt alkuun. Ruokailu joka päivä klo 17 reikä reikä. Jos et ole paikalla, niin olet ilman loppupäivän.
Ei napossuiltu koko aikaa, vaan syötiin yhdessä, lihavia possuja ei ollut niin paljon kuin nykyään.
Aika kultaa nyt muistot! Huono ruoka ja ylipaino oli iso ongelma. 70-80- luvuilla tuli ensimmäiset kansalliset paino-ohjelmat, asiasta puhuttiin julkisuudessa ja opastettiin. Oisko martatkin olleet tässä mukana?
Mun kaverin äiti oli näissä töissä, järjesti ruokaneuvontaa. Perinteinen ruoka oli epäterveellistä: kermaa, voita, rasvaa, alkoholia, lihaa, vähän vihanneksia. Kun sodan jälkeen elintaso nousi niin juuri noiden määrä ruoassa nousi. Ja se näkyi.
Nuo kansanterveysprojektit oli aika suosittuja ja tehokkaita, mm itä-Suomessa saatiin maalaisväestön painoa silloin reippaasti alas.
Muistan kuinka voi vaihdettiin margariiniin koska se oli terveellisempää, raastesalaatteja tuputettiin, maito vaihtui vähärasvaisempaan. Ennen kaikki joi täysrasvaista maitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nurkissa ei ollut turhia tavaroita, krääsää ja vaatetta. Milloin meistä kasarinuorista tuli turhan tavaran haalijoita ja miksi ?
Suomi-rock oli kova sana. Jotkut pojatkin meikkasivat ainakin kajalilla. Ankarat tupeeraukset kaikilla sukupuolilla. Kaikkialla sai polttaa. Jännitettiin tuleeko Vapuksi Alkon lakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjasto oli ahkerasti käytössä, lainasin sieltä ompelukirjoja ja ompelin itse vaatteet. Isot bleiserit ja hervottomat olkatoppaukset, pitkät mekot ja hameet. Tukka oli pystyssä joka suuntaan tai pienillä kiharoille. Spray-hiusvärit shokkiväreissä.
Kirjastossa oli mukava kuuntelu huoneessa kuunnella mielimisiikkia ja lainata levyt ja kasetit kotiin
Vierailija kirjoitti:
Soititteko pyöritettävällä puhelimella sinne johonkin keskustelu-palstalle ? Siellä humalaiset örisivät, joku huuti haloota ja sulki puhelimen. Jos jotkut jutteli niitä kuunneltiin korva tarkkana mutta ei puhuttu mitään.
Linja kun aukesi keskustelijat kyseli... Kuka tuli..... Kuka tuli eikä usein kukaan vastannut vaan kuunteli muiden keskusteluja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupassakäynti ja kaikki pankkiasioiden hoito, virasto yms asiointi vain ma-pe klo 9-16. Ei siis nettipankkia, omakantaa, nettikauppoja jne
Kannatan ajatusta lämpimästi. Olisi inhimillisempää.
Vierailija kirjoitti:
Minä en selviäisi. En osaa suunnistaa minnekään ilman navigaattoria, joten eksyisin. Olen miettinyt, että miten sitä ennen osattiin ajaa minnekään vähänkään outoon paikkaan... tai no itse asiassa ysäriltä muistan, kun isä pänttäsi edellisenä iltana ennen kesälomareissua tiekarttoja ja teki muistilappuja, että miltä tieltä käännytään minnekin.
Ei tulis mitään, minä olisin aina eksyksissä.
Autoilijanriekarttta ja karttakirjat oli aika tarkkoja ja matkalla kylttejä seraamalla mentiin oudompiinkin paikkoihin. Ja tietty ihmisiltä kysymällä jos ajoi harhaan
Vierailija kirjoitti:
Kaupassakäynti ja kaikki pankkiasioiden hoito, virasto yms asiointi vain ma-pe klo 9-16. Ei siis nettipankkia, omakantaa, nettikauppoja jne
Kasarilla tilattiin vaatteita kotiin. Kaupoissa oli niin heikot valikoimat, että pakko oli tilata.
Vierailija kirjoitti:
Nurkissa ei ollut turhia tavaroita, krääsää ja vaatetta. Milloin meistä kasarinuorista tuli turhan tavaran haalijoita ja miksi ?
Kulutustavara oli 80-luvulla kallista. Samoin ruoka oli todella kallista. Ei ollut varaa haalia roinaa. Eikä heittää ruokaa roskiin.
Käytettiin sukulaisten vanhoja huonekaluja, vaatteita, kenkiä, autoja jne. Käytiin käytettyjen tavaroiden kaupassa, värjättiin ja käsiteltiin vanhoja. Oltiin luovia.
Uusia oli varaa ostaa vasta 90-luvulla kun tuli Ikea, H&M yms. Muistan kun ostin ekan uuden huonekalun ja olin ihan että onpa erikoista, ei ole vanha ja käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Oliko niin että kaupat menivät viideltä tai jopa neljältä kiinni lauantaisin ?
Pikkukaupungissa kahdelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi lopetat vauvapalstailun. Sitten luovut internetistä ja yrität maksaa sähkölaskusi pankkikonttoreissa, puhelinlaskusi puhelinyhtiössä, sähkölaskusi energialaitoksella jne.
Minkä ikäinen olit 80-luvulla? Ota huomioon ettet enää ole samassa tilanteessa kuin silloin.
Laskut maksettiin ihan pankissa. Ei niitä mihinkään puhelinlaitokselle jne tarvinnut mennä makselemaan.
Kyllä sai maksaa laskut ko. Yhtiössä suoraan. Moni maksoi. Jos maksoi laskua myöhässä se kannatti maksaa suoraan vaikka puhelinyhtiön konttorissa, pankin kautta kun saattoi kestää monta päivää, viikokin jos viikonloppu välissä.
Kasarilla oli jo automaattinen maksupalvelu. Kun laittoi laskut pankin kirjekuoreen ja vei sen pankkiin, niin ne maksettiin automaattisesti omalta tililtä. Itse piti varmistaa että tilillä on rahaa.
Lenkkimakkaroissa ja Gotlerissa oli kasarilla vielä kunnon lihaakin.