Lue keskustelun säännöt.
Mihin tukeutua, kun elämässä ei ole yhtään ns. turvallista ihmistä?
22.03.2025 |
Olen vastoinkäymisten ja vaikeuksien kautta joutunut havahtumaan siihen, ettei elämässäni ole yhtään turvallista ja luotettavaa ihmistä. Kaikkea muuta onkin vuosien varrella ollut senkin edestä. Lukuisia juoruilijoita, selkäänpuukottajia, naljailijoita, ihmisiä, jotka painaa sinua jatkuvasti alaspäin, jotka muka vahingossa unohtaa asioita, jotta joudut vaikeuksiin ja heistä se on vain hauskaa, kun sinulle käy huonosti. Kerta toisensa jälkeen olen karvaalla tavalla joutunut pettymään, joskus asiat ovat jopa menneet sellaiseen pisteeseen saakka, että olen ihan suorastaan ollut shokissa järkytyksestä, kun matto on vedetty jalkojen alta.
Omat lähisukulaiset ovat tätä samaa porukkaa. Mitään empatiaa, tai hyvää tahtoa, ilman puskista tulevaa piikkiä, on sieltä turha odottaa. Itselläni ei ole ketään eikä mitään.
Kommentit (43)
Poista toksiset ihmiset elämästäsi, et tarvitse heitä. Elämäsi tärkein ja luotettavin henkilö löytyy katsomalla peiliin. Pärjäät kyllä. Luo ihmissuhteita, jotka ovat terveitä. Tee itsellesi hyviä asioita, arvosta itseäsi. Älä anna kenenkään kohdella itseäsi kaltoin. Hyviäkin ihmisiä on, mutta he ovat harvassa.
Itse olen jättänyt myrkylliset ihmiset pois elämästäni (erosin ja vaihdoin työpaikkaa ym. ei ollut ihan helppoa) ja elämänlaatu parani noin 100 %. Suosittelen myös tekemään töitä itsesi kanssa: kun olet tasapainossa sisimmässäsi ja ympäröivän maailman kanssa, saat voimaa ja itsevarmuutta, resilienssiä. Löydät sen mitä etsit itsestäsi. Kaikkea hyvää elämääsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse koen surulliseksi sen, että nyt aikuisiällä kun olen niitä tasapainoisia, normaaleja, ihania ihmisiä löytänyt elämääni, niin heillä on jo ne omat ihmiset elämiinsä löydettynä. Ja paljon myös perittynä. Tuntuu ettei mulle oo enää mitään oikeaa paikkaa jäljellä, saan nauttia rippeistä mitä mulle jää, ja nekin on parempia kuin ei mitään. Mut niin kiitollinen kuin niistä pienistä hyvistä paloista elämää olenkin, ne tekevät mut samalla tosi surulliseksi. Että mulle ne on aina vaan tollasia ohikiitäviä hetkiä.
Yks eri
Opettele tunnistamaan merkit vaarallisesta ja ikävästä käytöksestä. Perheestä saadun mallin takia hakeudut turvattomaan seuraan. Turvallisessa ympäristössä kasvanut osaa kavahtaa ikäviä ihmisiä, sinä et osaa. Ja ikäviä ihmisiä valitettavasti on todella paljon, mutta kaikki eivät onneksi ole sellaisia. Esim. tuo Dr. Ramani on hyvä tsekata.