Oliko Talvisodan ajan teineillä murrosikä?
Vai onko se keksitty vasta myöhemmin?
Vaikea kuvitella, että siihen aikaan olisi saanut tuittuilla aikuisille ja olla tottelematon.
Kommentit (42)
Tämä oli aiheena eilen historian yo-kirjoituksissa.
Katsokaa vaikka Suomisen perhe -elokuvia. Niihin on taltioitunut aika hyvin Lasse Pöystin murrosikä, vaikka se tietysti ajoittuukin koko sota-aikaan eikä pelkästää Talvisotaan.
Sota-aikana kaikilta vaadittiin enemmän ja jokaisen piti tehdä parhaansa.
Nykyään missään ei vaadita mitään ja kenenkään ei tarvitse tehdä läksyjä/työtä jos ei huvita.
Vierailija kirjoitti:
Ei ennen ollut olemassa mitään murrosikää.
Tää on aina yhtä ihmeselitys että ei ollut kun ei tiedetty. Ei ollut allergioita ei ollut nepsyjuttuja, ei ollut....Kyllä oli oireisia ja erikoisia ihmisiä ja niitä ns. hulluja jne...
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa vaikka Suomisen perhe -elokuvia. Niihin on taltioitunut aika hyvin Lasse Pöystin murrosikä, vaikka se tietysti ajoittuukin koko sota-aikaan eikä pelkästää Talvisotaan.
"Suomisen Olli" ei yhdessäkään elokuvassa haistatellut opettajilleen eikä vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikä keksittiin 1910-luvulla, mutta vasta 1940 luvulla se käsitteenä alkoi yleistyä.
Sitä ennen mitään murrosikäisiä tai teini-ikäisiä ei ollut olemassa.
Lapset vain tulivat naimaikään.
Kyllä biologia on aina ollut olemassa ja vaikuttanut ihmisissä. Toinen asia on se että niistä ei tiedetty ja lasten piti vaan olla kuten käskettiin.
Ei, ei kai, ihanko tosi, oikein biologiakin ollut aina olemassa, kaikenlaisia järjen jättiläisiä täälläkin pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ollut myöskään mitään Adhd xyz diagnooseja. Piti totella ja käyttäytyä.
Kyllä Adhd:ta on varmaan ollut kautta aikojen jossain muodossa. Mutta ennen ihmisillä ei ollut löysää aikaa näin paljoa kuin nykyään vaan jokaisella oli omat hommansa ja päivät aika tarkasti rytmitetty, niin ei sen erityisemmin korostunut ne piirteet.
:O kuinka ollakaan, tarkoittaako tämä nyt sitä, että isossa kuvassa ADHD-ongelmaa saisi lievennettyä ihan vanhempien riittävällä ohjauksella ja kasvatuksella ja sillä, että päivärytmistä huolehditaan tarkasti.
Vinkki, kyllä tarkoittaa. Iso osa nykyajan ongelmista johtuu kädettömistä vanhemmista.
Sehän se yleensä on nykyään ensimmäinen asia, mitä pitäisi selvittää lapsen kohdalla jolla epäillään ADHD:ta eli ne arjen rutiinit ja muut. Jotka on siis monella perseellään.
Minulla on kummilapsi, jossa on havaittavissa poikkeuksellista ylivilkkautta, mutta koska perheessä on aina ollut tiukat rutiinit, ruutuaikaa nyt kouluikäisenä 30min, riittävästi ulkoilua j touhuamista, niin ei lapsella ainakaan vielä ole mitään haasteita.
Isäni veli oli tunnettu kylähullu jo teininä ja isäkin sai säännöllisesti selkään kun perseili.
Olen sitä mieltä että nykyään isä saisi adhd diagnoosin ja veljensä kehitysvamma/jälkeenjäänyt diagnoosin.
Sisko oli ns normaali ja koetti aina paimentaa veljiään minkä kerkesi kotitöiltä. Mummo oli usein migreenin takia pois pelistä.
Ihmisen biologia ei ole muuttunut, mutta ennen vanhaan lasten kuului näkyä ei kuulua ja silloin hakattiin lapset remmillä kuuliaiseksi eikä sylitelty tai suukoteltu. Vanhempiakin teititeltiin.
Kyllä pojilla ääni muuttui kimitykseksi,muna seisoi joka aamu ja naama kukki vaikka henkisesti pitikin olla aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Olen hoitanut muutamaa miesoletettua, joka on ensimmäistä ikäluokkaa, joita ei kutsuttu edes jatkosodan loppukahinoihin. Heissä on ollut tietty hiljaisuus sota-ajasta puhumisesta, asia sivutetaan kun samanikäiset naiset kertovat töistä ja evakoista ja pommituksista, peloista jne.
Heistä suurin osa on ollut työvelvollisina näkemässä mahdollisesti hyvinkin raskaita asioita, esimerkiksi sotilaspoikina väestönsuojelussa. Luulen, ettet itsekään hirveästi puhuisi jos olisit vaikka joutunut raivaamaan Elisenvaaran asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen biologia ei ole muuttunut, mutta ennen vanhaan lasten kuului näkyä ei kuulua ja silloin hakattiin lapset remmillä kuuliaiseksi eikä sylitelty tai suukoteltu. Vanhempiakin teititeltiin.
Eikö lapsia saa hiljenemään ja tottelemaan muuten kuin väkivallalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa vaikka Suomisen perhe -elokuvia. Niihin on taltioitunut aika hyvin Lasse Pöystin murrosikä, vaikka se tietysti ajoittuukin koko sota-aikaan eikä pelkästää Talvisotaan.
"Suomisen Olli" ei yhdessäkään elokuvassa haistatellut opettajilleen eikä vanhemmilleen.
Suomisen Ollin aikaan aikuisilla oli auktoriteettia ja lapset sitä kunnioitti. Varmasti tuohonkin aikaan niillä murrosikäisillä oli tunneryöppyjä ja teki mieli kapinoida, mutta huono käytös oli sen verran nolo asia että sitä opittiin hillitsemään itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa vaikka Suomisen perhe -elokuvia. Niihin on taltioitunut aika hyvin Lasse Pöystin murrosikä, vaikka se tietysti ajoittuukin koko sota-aikaan eikä pelkästää Talvisotaan.
"Suomisen Olli" ei yhdessäkään elokuvassa haistatellut opettajilleen eikä vanhemmilleen.
Paitsi - kevyesti - viimeisessä, missä hän palasi rintamalta koulun penkille. Murrosikä tarkoittaa ensisijaisesti kehon muutoksia, pituuskasvua, äänenmurrosta jne. Ne ovat olleet olemassa aina, ei niitä keksitty 50-luvun Amerikassa.
Sosiaalinen teini-ikä oli siihen aikaan lievempi kuin viime vuosikymmeninä. Yksi keskeinen selitys lienee yhteisöllinen kulttuuri (vs. viime vuosikymmenten yltiöindividualismi). Murrosikä on vaihe, jolloin ihminen on (ehkä biologisista syistäkin?) erityisen taipuvainen itsekeskeisyyteen. Talvisodan aikainen tai sitäkään aikaisempi ilmapiiri ei erityisemmin rohkaissut ihmisiä oman navan kaiveluun ja oman itsensä jatkuvaan analysointiin ja märehtimiseen. Viime vuosikymmenten aikainen ilmapiiri sen sijaan on päinvastainen, ja murrosiässä oleva nuori on tuollaisille vaikutuksille erityisen altis. Jos talvisodanaikainen nuori oli masentunut, se johtui hirveistä vastoinkäymisistä, eikä siitä, ettei löytänyt ulospääsyä oman navan ympärille kehittyneestä vellovasta ahdistuskuplasta. Suurin osa nykyteinien ongelmista on pohjimmiltaan seurausta liiasta itsekeskeisyydestä (johon heillä on toki biologisestikin taipumusta). Huomion siirtäminen sieltä omasta sisäisestä maailmasta ulkomaailmaan on lähes jokaisen mielenterveydelle hyväksi, ja nuoria pitäisi pikemminkin auttaa pois kuplistaan kuin lietsoa sellaisten syntymistä.
Tuohon aikaan oli tehokas keino uhma ja murrosiän hoitoon. Remmillä perse punaiseksi ja töihin. Ei siinä jäähyjä ja kotiarestia ehtiny miettiä
Vierailija kirjoitti:
Oliko tuohon aikaan edes oikein lapsuutta. Taaperot laitettiin töihin. Niin itsekästä, että piti lisääntyä holtittomasti, ei ollut varaa ruokkia lapsia ja sitten tehtiin lisää lapsia TYÖVOIMAKSI ja kaikki tämä kun miesten pakko panna.
Nykyään vahvat ja itsenäiset naiset voivat panettaa itseään verovaroin ja saada vaikka minkälaisen äpärävärisuoran. Toistan: Kaikki tämä verovaroin.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon aikaan oli tehokas keino uhma ja murrosiän hoitoon. Remmillä perse punaiseksi ja töihin. Ei siinä jäähyjä ja kotiarestia ehtiny miettiä
Ennen oli paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai taaperoilla uhmaikä. Kkukuteltiin, kun piti pukea?
Ei tainnut olla edes suuremmin mitä pukea. Ja kuritus koski jo pientä lasta.
No kyllä oli. Eivät kaikki olleet rutiköyhiä huutolaisia. Maalla asuttiin ihan kunnollisissa taloissa. Perheillä oli mahdollisuus vaatettaa lapsensa, kaupungeissa samoin. Ei Suomessa nyt 30-40-luvulla tuollaista laajaa rutiköyhyyttä ollut!
:O kuinka ollakaan, tarkoittaako tämä nyt sitä, että isossa kuvassa ADHD-ongelmaa saisi lievennettyä ihan vanhempien riittävällä ohjauksella ja kasvatuksella ja sillä, että päivärytmistä huolehditaan tarkasti.
Vinkki, kyllä tarkoittaa. Iso osa nykyajan ongelmista johtuu kädettömistä vanhemmista.