Lue keskustelun säännöt.
Miksei kukaan halua seurustella yh-miehen kanssa?
20.03.2025 |
Yh-miehiä kyllä ylistetään julkisessa keskustelussa, mutta kukaan ei halua kumppanikseen yh-miestä. Yh-naisia parjataan palstoilla ja pidetään moraalisesti arveluttavina, mutta he löytävät kumppanin helposti. Voisiko joku selittää tämän?
t. yh-mies
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Heitä ylistetaan lainsäädännössä ja viranomaiskoneistossa, koska ovat osa järjestäytynyttä lapsikaappausketjua, jonka tärkein osa on rikkoa äidin ja lapsen välinen luontainen kiintymys ja suhde. Miehet ovat globaalisti herkempiä myymään lapsia, laiminlyömään heidän hyvinvointiaan, ym. Joka on monelle kaupalliselle organisaatiolle erittäin tuottoisaa.
Lapsen kaappaus ja lapsilauppa ovat kuitenkin biologian ja jumalan tahdon vastaisia, ja siviilinaiset, joille ei makseta tuhansia euroja kuukaudessa tuon pahuuden toteuttamisesta, aistivat tämän ja kavahtavat sitä luonnostaan, ihan kuten kuuluukin.
Hieno kommentti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska siihen symbioosiin ei mahdu naista, jos nainen toivoo saavansa itsekin huomiota mieheltä.
Huomio menee ensisijaisesti ja ainoastaan lapsille. Nainen saa tilaa kuviossa maksimissaan isä-lapsi/lapset-kombon palvelijana.
Yhdessä Tommy Hellstenin parisuhdekirjassa mainittiin tapaus, että nainen meni naimisiin yh-isän kanssa. Heti vihkimisen jälkeen mies lähti ulos pyöräilemaan poikansa kanssa. Uusi vaimo jäi yksin kotiin. Voin vain kuvitella miltä naisesta tuntui sillä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa voisin seurustella yh-miehen kanssa, jos tyyppi olisi kaikilla muilla tavoin täysin unelma. MUTTA koska en rehellisesti sanottuna pidä lapsista, voisi ainakin miehen lasten ollessa pieniä olla oikeasti vaikeaa löytää aikaa koko seurustelulle. Sillä nimenomaan en haluaisi tulla edes esitellyksi lapsille, joten voisimme tavata vain niinä harvoina miehelle siunaantuvina lapsivapaina hetkinä.
Mies voi olla leskimies, jolloin ei ole näköpiirissä mitään lapsivapaita viikkoja eikä viikonloppuja.
Etsivät vain elättäjää äpäröilleen. Ja sotkujen siivoojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on yh, sen exä on lähes satavarmasti joko vakavasti mielenterveysongelmainen, rikollinen, alkoholisti tai nisti tai näitä kaikkia. Yh-naisen exä on tavallisesti vain itsekäs ja laiska.
Yh-mies tarjoaa siis exänsä vuoksi "jännäelämää".
Tai sitten itsenäinen nainen.
Niin. Jos me erottaisiin miehen kanssa niin epäilen lähivanhemmuuden menevän hänelle, koska hänellä on parempi elatuskyky. Muissa asioissa ollaan aika tasoissa.
Minusta tulisi etä-äiti, enkä ole alkoholisti, nisti, rikollinen enkä mt-ongelmainen. Ihan tavallinen töissä käyvä nainen.
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan päinvastoin. Olen huomannut että naiset saattavat joskus hyväksyä miehen lapset - tai ainakin esittää hyväksyvänsä. Miehet eivät edes esitä hyväksyvänsä, koskaan.
Se on kylläkin päinvastoin.
Kautta historian naisten on ollut vaikeampi hyväksyä miehen ex suhteen lapsia kuin päinvastoin. Siitä on paha äitipuoli- satujakin.
Syyksi arvellaan biologiaa. Nainen tietää aina 100% varmasti, kuka lapsi on hänen oma lapsensa. Muut lapset ovat silloin oman lapsen kilpailijoita ruuasta ja resursseista. Mies taas ei voi koskaan tietää, mikä lapsi on hänen, siksi miesten kannattaa suhtautua ainakin jollain tavalla positiivisesti kaikkiin yhteisön lapsiin.
T. Ex uusperheen äiti, en lopulta enää halunnut asua miehen lasten kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne lapset koskaan ole mikään menestymisen avain pariutumismarkkinoilla. Siinä on niin paljon asioita käsiteltäväksi, pitää tutustua lapsiin ja myös heidän toiseen vanhempaan ja hänen vanhempiin ja koko sen puolen sukuun. Koska he ovat väistämättä osa lasten elämää, joten he ovat sitten osa sinunkin elämääsi.
Siinä tulee niin valtaisa paketti mukana, ettei sitä kaikkea osaa välttämättä etukäteen edes aavistaa. Hyvä kun edes oppii muistamaan kaikkien nimet (koska ei oikeastaan kiinnosta).
Itse olen uusperheessä kasvanut ja vaikka kaikki menikin niin hyvin kuin sellaisessa voi ylipäätään mennä, en silti suosittele sitä kenellekään.
Veri on vettä sakeampaa ja se tulee uusperheessä eläneillä lapsilla lukemattomilla tavoilla harvinaisen selväksi. Olisi ollut parempi niin, että molemmat vanhempani olisivat vain asuneet eron jälkeen yksin. Mutta eihän lapset voi sellaista vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan päinvastoin. Olen huomannut että naiset saattavat joskus hyväksyä miehen lapset - tai ainakin esittää hyväksyvänsä. Miehet eivät edes esitä hyväksyvänsä, koskaan.
Se on kylläkin päinvastoin.
Kautta historian naisten on ollut vaikeampi hyväksyä miehen ex suhteen lapsia kuin päinvastoin. Siitä on paha äitipuoli- satujakin.
Syyksi arvellaan biologiaa. Nainen tietää aina 100% varmasti, kuka lapsi on hänen oma lapsensa. Muut lapset ovat silloin oman lapsen kilpailijoita ruuasta ja resursseista. Mies taas ei voi koskaan tietää, mikä lapsi on hänen, siksi miesten kannattaa suhtautua ainakin jollain tavalla positiivisesti kaikkiin yhteisön lapsiin.
T. Ex uusperheen äiti, en lopulta enää halunnut asua miehen lasten kanssa
Tämänpä vuoksi sanoinkin että saattavat ESITTÄÄ hyväksyvänsä.
Harva nainen OIKEASTI hyväksyy. Mutta moni nainen on valmis ESITTÄMÄÄN hyväksyvänsä miehen lapset, lähinnä toki jos mies on rikas.
Sama ei oikein päde toisinpäin: mies harvoin hyväksyy naisen lapsia vaikka nainen olisi nuori ja kaunis. Se yksinkertaisesti ottaa liikaa itsetunnon päälle kasvattaa toisen siittämiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai eikö kukaan? Minä ainakin tunnen usean yh-isän jolla on uusi kumppani.
Ja vielä lisäyksenä äitipuolisatuihin... Sadut todistavat siitä että naiset OVAT lähteneet äitipuoliksi, vaikka eivät oikeasti ole lapsista pitäneetkään. Satuja isäpuolista ei ole, ei hyvistä ei pahoista. Mistäköhän se kertoo? Ehkä siitä että miehet eivät yksinkertaisesti ala isäpuoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa voisin seurustella yh-miehen kanssa, jos tyyppi olisi kaikilla muilla tavoin täysin unelma. MUTTA koska en rehellisesti sanottuna pidä lapsista, voisi ainakin miehen lasten ollessa pieniä olla oikeasti vaikeaa löytää aikaa koko seurustelulle. Sillä nimenomaan en haluaisi tulla edes esitellyksi lapsille, joten voisimme tavata vain niinä harvoina miehelle siunaantuvina lapsivapaina hetkinä.
Mies voi olla leskimies, jolloin ei ole näköpiirissä mitään lapsivapaita viikkoja eikä viikonloppuja.
Jep. Toki palstalla usein puhutaan yh:ista, vaikka oikea järjestely olisikin jonkinlainen yhteishuoltajuus (kunhan vain tuo nk. "yh" on lasten pääasiallinen huoltaja). Mutta kaipa niillä lapsilla sentään isovanhemmat on? Varsinkin jos olisi leskimiehestä kyse, luulisi isovanhempien siinä tapauksessa taipuvan auttamaan vielä tavallista enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on muutamakin yh-isä
Miten tuo on edes mahdollista? Miten voi olla monta yksinhuoltajaa? Luopuiko edellinen aina huoltajuudestasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska siihen symbioosiin ei mahdu naista, jos nainen toivoo saavansa itsekin huomiota mieheltä.
Huomio menee ensisijaisesti ja ainoastaan lapsille. Nainen saa tilaa kuviossa maksimissaan isä-lapsi/lapset-kombon palvelijana.
Yhdessä Tommy Hellstenin parisuhdekirjassa mainittiin tapaus, että nainen meni naimisiin yh-isän kanssa. Heti vihkimisen jälkeen mies lähti ulos pyöräilemaan poikansa kanssa. Uusi vaimo jäi yksin kotiin. Voin vain kuvitella miltä naisesta tuntui sillä hetkellä.
Kakkosvaimo on piika ja pano. Mutta ei se mies sitä ykköstäkään kunnioittanut, muuten ei olisi tullut eroa. Tuo on miesten helmasynti, mennäänaina sen persikkaperseisemmän perässä, oli se sitten vaimo, tyttöystävä, tai vaikka lapsi.
Todella harva nainen suostuisi alkaa kasvattamaan toisen naisen lapsia.
Periaatteessa voisin seurustella yh-miehen kanssa, jos tyyppi olisi kaikilla muilla tavoin täysin unelma. MUTTA koska en rehellisesti sanottuna pidä lapsista, voisi ainakin miehen lasten ollessa pieniä olla oikeasti vaikeaa löytää aikaa koko seurustelulle. Sillä nimenomaan en haluaisi tulla edes esitellyksi lapsille, joten voisimme tavata vain niinä harvoina miehelle siunaantuvina lapsivapaina hetkinä.