Miten ja missä olette menneet kihloihin?

kirkon portailla (omalla paikkakunnallaan). Tämä kuulosti niin viehättävältä, että mekin menimme samalla tavalla kihloihin. Keskellä aurinkoista talvipäivää vaihdoimme sormukset kotikirkon portailla.

Rovaniemellä Ounasvaaran päällä 30.7-04 illalla noin 21-22 aikaan. Oli ihana sää aurinkolaski ja komiat maisemat oli. Mieheni oli silloin aina viikot toisella paikkakunnalla töissä ja kihloista oli puhuttu sen verran että olin sanonut että mies kosii kun haluaa. Olin viimeisilläni raskaana ja suku koko ajan kyseli että milloin mennään kihloihin ja naimisiin. Ukkinikin oli äitilleni sanonut että pitääkö niille rahaa antaa että sormukset saavat ostaa. Pikku hiljaa sitten omassa päässäni ajatus kypsyi ja päätin silloisena päivänä ottaa asiat omiin käsiin. Se tuli kuin salaman isku että nyt tänään mennään kihloihin tai ei koskaan. Soitin parhaalle ystävälleni ja sanoin että nyt mä olen tälläisen asian sit keksinyt ja hän lähti mun kanssa sormuksia metsästämään. Ja ei sekään helppoa ollut. Minulla ei ollut pahemmin rahaa ja loppujen lopuksi tavalliset kultaiset kihlasormukset maksaa aika paljon.

Mutta onneksi löysin liikkeen joka antoi kunnon sormukset puoleen hintaan. Sielläkin pohdittiin ja mietitiin ja sanoin etten voi ostaa 140 eurolla sormuksia ja että se on nyt tai ei koskaan että myöhemmin en tuu. Halusi vissiin kaupat tehdä tai oli sen verran romanttinen mies että suostui 80 e myymään. Ja kun kysyi kaiverretaanko niin sanoin että en jos se ei suostukkaan, Vaikka olimme olleet jo kauan yhdessä ja lapsi tulossa niin silti pelkäsin ja jännitin ihan kamalasti jos mies ei suostukkaan. Mistä sen koskaan tietää. No kumminkin. Mieheni tuli illalla Rovaniemelle ´ja kerroin että olen järjestänyt jotain kivaa illaksi. Ja ajelimme aikamme pitkin kaupunkia ja ja sit ehdotin että menemme Ounasvaaralle katselemaan maisemia. Sinne ajoimme ja kävelimme erääseen puu hökkeliin en oikein ole varma mikä tarkoitus sillä on siellä mutta kumminkin menimme sinne istuskelemaan ja katselemaan niitä " maisemia" .

Minä olin ihan hermona ja en meinannut saada asiaani sanottuakaan. Sitten hitaasti kangerrellen aloin kertomaan että on tänne tulollakin jokin tarkoitus ja jotain höpisin ja sit sain sanottua että menetkö sä mun kans kihloihin? Hän suostui mutta sitten en meinannut antaa sormuksia ku mulla alkoi ujostuttamaan. On se niin jännä kun tuttu ihminen saa kumminkin niin hämilleen ja ujoksi mutta minusta se on hyvä asia. Vaihdoimme sormukset ja istuimme vielä vähän aikaa ja sitten lähdimme. Sanoin sit miehelleni etten jaksanut odotaa ja että sit kun aijotaan mennä naimisiin niin hänen täytyy minulta sitten sitä asiaa kysyä että minä olen häntä pyytänyt kihloihin ja hän saa sit sen ihan viraallisen kosinnan tehdä ja silloin sovitaan hääpäivä. 5vuotta kohta ollaan oltu yhdessä ja niistä kihloissa melkein kolme. vielä ei ole kosittu mutta en vielä sitä haluaisikaan. Näin on hyvä =)

Jäitä pitkin sinne käveltiin ja kuohuviini oli mukana - sormukset vaihdettiin kallion laella.



Joskus ollaan saaressa lasten kanssa käyt myös, tosin kesällä.

Olimme olleet useamman päivän pyöräretkellä siellä, ja

ostimme kihlasormukset päästyämme perille. Menimme

juomaan kuohuviiniä ja pujotimme sormukset toistemme

sormiiin. Oli ihana ja romanttinen reissu!