Tuloerot kasvoi Juha Sipilän aikana
Rikkain kymmenys vaurastui entisestään Sipilän hallituksen aikana.
Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista selviää, että nettovarallisuuserot repesivät Sipilän hallituskauden aikana.
https://voima.fi/artikkeli/2021/yhdeksan-kymmenesta-suomalaisesta-koyht….
Kommentit (63)
Miksi tuloerot eivät kaventuneet likka-hallituksen aikana? 🤔
Orpo-pojun aikana tuloerot kasvaa vielä enemmän. Miksei poju tee mitään ettei näin kävisi?
Sipilän hallitus sai budjetin tasapainoon, sitten pääsivät demarit valtaan..
Sipilän hallituksen toimia ei jostain syystä saa täällä vauva-palstalla kritisoida, sensuroidaan. Jännä, että Marinia ja Orpoa saa arvostella aika paljonkin nykyään. Onko Sipilä jossain erityissuojelussa?
Juha uskossa olevana ei välittänyt läheisistään tuli tunne.Kesälomarahat vei kuntakaupunki työläisiltä.Rikkauden asialla.Samoin Orpo.Mutta sehän kostautuu.Kaikki tarvitsee palveluita.Ostovoimaa eikä sitä ole.Taantuma syvenee.. puheet paremmasta ei vuosiin Seuraavatkin hallitukset säästää..siitä seur.oli puikoissa kuka tahaan.En luota kauniisiin puheisiin paremmasta.
Sanna Marinin hallitus paransi merkittävästi pienituloisten tilannetta eri uudistuksilla. Uudistukset kohdistuivat esimerkiksi etuuksien korottamiseen ja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.
Ero Sipilän hallitukseen oli merkittävä, sillä kyseinen hallitus leikkasi valtavasti hyvinvointivaltiosta ja pienituloisilta.
Peräti 9/10 ihmistä köyhtyikin Sipilän oikeistohallituksen aikana.
Juha Sipilän hallituksen aikana eri etuuksiin tehtiin "indeksijarrut", eli käytännössä niitä leikattiin.
Marinin hallituksen aikana etuudet kasvoivat vastaamaan kasvaneita kustannuksia. Se olikin järkevää, sillä etuudet menevät yleensä suoraan kulutukseen ja hyödyttävät valtion taloutta. Toki etuuksien tasoa olisi voinut nostaa entisestään, sillä Euroopan neuvoston mukaan Suomen etuustaso oli liian matala. Kokoomuksen ajatukset tulevan kauden leikkauksista olivatkin pelottavia.
Etuuksista eläkkeiden ohella muun muassa toimeentulotuki, työttömyysetuudet ja asumisen tuet sekä sairausajan etuudet kasvoivat, hyödyttäen valtaosaa suomalaisia ja mahdollistaen heille inhimillisemmän elämisen.
Juha Sipilän hallituksen kaikkein kylmin toimi oli ehdottomasti ns. "kilpailukykysopimus" eli kiky.
Sen piti lisätä Suomen vientiä siten, että leikataan osa siivoojan palkasta. Moni suomalainen kärsi kikystä kovasti ja etenkin naisvaltaisilla aloilla leikkaukset osuivat kovaa. Vientiä nämä leikkaukset eivät lisänneet, vaan kyseessä oli tulonsiirto työntekijältä suoraan työnantajalle.
SannaMarinin hallituksen saavutuksiin kuuluu ehdottomasti kikyn peruuttaminen.
Marinin hallitus perui Sipilän ns. "aktiivimallin", jossa jokaisella työntekijällä oli velvollisuus hakea työpaikkoja ja jos ei tehnyt tiettyä määrää työtunteja, niin työttömyysetuus leikkautui automaattisesti. Käytännössä mahdoton tilanne niille, joiden alueella ei ollut töitä.
Aktiivimalli haudattiin 1.1.2020 ja sen jälkeen työttömyysetuuden saaminen riippui työnhakuvelvoitteen noudattamisesta. Työpaikkoja pitää hakea 0-4 kappaletta kuussa ja tässä otettiin huomioon yksilölliset olosuhteet.
Samalla hallitus lyhensi kohtuuttoman pitkien karenssien aikaa, jolloin pienituloinen ei joutunut olemaan kuukausia rahatta, jos velvoite jäi kerran tekemättä. Ei jää aktiivimallia ikävä!
Ps. Paikallinen sopiminen saattaa jatkossa lisätä työttömyyttä ja laskea tuloja. Pahimmillaan saat karenssia, jos et suostu jatkamaan työssä 1/2 palkalla.
Marinin hallitus tuki merkittävästi osatyökykyisiä ja pyrki parantamaan heidän työllisyyttään. Se oli myös yhteiskunnan etu, sillä oikeanlaiset palvelut tilanteesta riippumatta olivat parempia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
Sanna Marinin hallituksen saavutukset -listaan voidaan lisätä myös palkkatuen enimmäismäärän nosto 70 %:iin, mikä auttoi pitkäaikaistyöttömien työllistämitä.
Marinin hallitus toteutti uudistuksen, joita oikeistohallitus ei edes ajatellut tai halunnut toteuttaa.
Jatkossa maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden päästä siitä, kun viimeinenkin velka on maksettu. Aiemmin merkintä seurasi mukana pitkään ja aiheutti kohtuuttomia tilanteita. Maksuhäiriömerkintöjen poistuminen helpottaa ihmisten asunnon saamista ja elämää muutenkin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki astui voimaan 1.7.2021. Uuden lain myötä pienituloisille aukesi mahdollisuus hakea vapautusta asiakasmaksuista. Uudistus oli huomattavan merkittävä, sillä se mahdollisti kaikkein pienituloisimpien hakeutumisen terveydenhuoltoon, ennen kuin ongelmat paisuvat laajoiksi ja kalliiksi.
Kela-korvauksien poisto taas oli järkevä tapa tukea julkista puolta, sillä hyvätuloiselle ei ole väliä, maksaako hoito 104 e vai 120 e. Pienituloinen ei sinne mene.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki astui voimaan 1.7.2021. Uuden lain myötä pienituloisille aukesi mahdollisuus hakea vapautusta asiakasmaksuista. Uudistus oli huomattavan merkittävä, sillä se mahdollisti kaikkein pienituloisimpien hakeutumisen terveydenhuoltoon, ennen kuin ongelmat paisuvat laajoiksi ja kalliiksi.
Kela-korvauksien poisto taas oli järkevä tapa tukea julkista puolta, sillä hyvätuloiselle ei ole väliä, maksaako hoito 104 e vai 120 e. Pienituloinen ei sinne mene.
Onneksi orpopoju muutti tämän rikkaille epäoikeudenmukaisen kelatuen. Nyt minäkin saan 50 euron alennuksen kun menen yksityiselle pörriäiselle.
Niin lapsiköyhyys kuin tuloerot kasvavat nykysenlaisen mahaan muuton takia. Sipilän jälkeen koko kansa on köyhtynyt.
Juha Sipilän hallitus leikkasi kovalla kädellä lupaustensa vastaisesti koulutuksesta. Koulutus on kärsinyt kovasti vuosien leikkauksista ja Pisa-tulokset ovat laskeneet. Marinin hallitus teki merkittäviä panostuksia koulutukseen, mitkä hyödyttävät etenkin pienituloisimpia suomalaisia.
Mutta Nyt orpo jatkaa koulutuksen leikkauksia.
Se oli herra Sipilän tarkoitus ja tehtävä. Tuloerojen kasvattaminen.
Sipilän ainoa saavutus oli vapauttaa kiljun tekeminen. Nyt ei tarvitse laittaa edes sitä yhtä rusinaa pönttöön.
Ihan hatusta vedettyjä nuo varallisuustilastoluvut. Ei tilastotieteilijöillä ole pääsyä kenenkään pankkitietoihin yksilöllisesti. Saavat tietoonsa pankkien talletusten yhteismäärän, mutta ei sitä miten talletukset ovat jakautuneet ja paljonko kullakin tallettajalla on muuta omaisuutta ja velkaa.
GINI-indeksin mukaan Suomessa ovat tuloerot pysyneet vakiona vuosikymmeniä. Indeksi on Suomessa eräs maailman alhaisimmista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa GINI-kerroin on noussut maltillisesti ja on nyt Suomen indeksiä suurempi.
Tulojakoa ei ole tarkoitus pitää mahdollisimman tasaisena, vaan niin että työnteko kannattaa ja sosiaalisturva on tarpeeksi hyvä. Ruotsissa on annettu tuloerojen maltillisesti kasvaa, eikä siellä ole julkistalous kriisiytynyt.
Suomessa kauhistellaan Ruotsin ja Pohjoismaiden kehitystä, mutta tosiaan mahdollisimman tasainen tulonjako ei ole rationaalinen tavoite. Kuten ei myöskään korkea GINI-indeksi, joita löytyy Euroopastakin (Italiassa köyhä etelä ja rikas pohjoisosa)
Raportin mukaan vauraimman kymmenyksen nettovarallisuus kasvoi 2016-2019 keskimäärin 70 458 eurolla per kotitalous.
Lopun yhdeksän tulokymmenyksen nettovarallisuus puolestaan laski keskimäärin 5 346 eurolla kotitaloutta kohden.