Mistä taaperoikäiset 3-4 v tietävät pelätä mörköjä

Mörköjä on olemassa. Lapsen mieili ei vaan vielä ymmärrä, että ne möröt näyttävät ihan samanlaisilta kuin äiskä ja iskä ja sisarukset ja kaikki muut. Ihmisiltä. Koska ihmiset ovat mörköjä.

Taustalla on pimeän pelko ja se on primitiivireaktio. Lapsen mieli käsittää sen möröksi. Pelkää pimeää = mörkö.

Tuon ikäisenä en pelännyt mörköjä tai hirviöitä. Pelkäsin noitia ja hissejä. Ja niistä näin myös painajaisia. Hissipelon syytä en tiedä. Noitapelko tuli varmaan saduista.

Ihminen ei näe pimeässä ja alkaa kuvitella sinne ties mitä.  Lapsi ei vielä hillitse mielikuvitustaan ja komerossa oleva vaatemytty muuttuu hirviöksi.  

Muistan noitapainajaisen niinkuin olisin nähnyt sen eilen. Olin 3v ja nyt olen 56v. Siinä noita oli oven takana ja unessa olin ihan paniikissa. Noita tuli postiluukusta luikerrellen sisään. Pääsin olohuoneeseen jossa noita sai minut kiinni ja alkoi kiskoa minua ovea kohti. Äiti istui sellaisen ison puisen kapioarkun päällä ja neuloi sukkaa eikä kuullut vaikka huusin ja itkin ja anoin apua. Se kauhun tunne oli ihan tapissa kun heräsin.  

Aloin pelätä mörköjä kolminelivuotiaana. Muistan, miten heräsin yöllä kovaan pissahätääni ja päätin käydä potalla. Laskin mun paljaat jalkani lattialle, jolloin sängyn helmalakanan alta sujahti karvainen käsi, joka tarttui mua nilkasta. Kiljahdin hätääntyneenä, jolloin mörkö irroitti otteensa. Vaikka tapauksesta on aikaa jo yli 20 vuotta, mua edelleen pelottaa ajatus, että joku tarrautuu kiinni mun nilkkaan, kun lähden käymään yöllä vessassa:(

Vierailija kirjoitti:

Henkimaailma näkyy. On henkihahmoja.

Lapseni ollessa noin 5-vuotias istuimme olohuoneessa, josta oli ovi makuuhuoneeseen.

Lapsi sanoi: makuuhuoneesss on joku. Kysyin, onko se mies vai nainen?

Lapsi vastasi: en tiedä, kun se on hahmo.

Olikohan tuo henkihahmo?!?

Eläimillä on mörkökausi myös tietyssä kehitysvaiheessa. Pelkäävät ihan tavan normaaleja asioita.

Minä kerron aina iltasaduksi pelottavia kertomuksia sängyn alla vaanivista möröistä. Kerron myös, että yöllä ikkunasta voi tulla se kaikkein suurin ja pelottavin kuningasmörkö!🤗hihiih!🤭

Minä en tiennyt. Vasta esikouluikäisenä aloin kuulla tarinoita siitä, että joku voi olla sängyn alla. Tarkistin sen jälkeen onko joku ihminen oman sängyn alla. Eniten pelkäsin tuossa iässä, että joku kiipeää parvekkeelta sisään. 

Mörköpelko on geeneissä. Kun ihminen asui luolissa nuotion äärellä ne pienet juuri kävelemään oppineet lapset jotka eivät pelänneet pimeää läksivät yöllä yksin leirin ulkopuolelle haahuilemaan syötiin pois.

Muumeista

Kutsun niitä mörkösiksi. Lapsena yksi kiskaisi naulakkoon, mutta pääsin pakoon. Toki kuulostaa järjettömältä, mutta olen täysjärkinen. Hyväpalkkainen työ, parisuhde, lapsia ja hyvä elämä. Mörkösen olen tavannut. 

Lapsi pelkää kaikkea mitä hän ei ymmärrä ja mikä ei ole ennestään tuttua.. Eli kyllä se on syvällä geeneissä pelko outoa kohtaan