Kuinka mahdollista on että 50 vuotiaana pääsee pois työelämästä?
Tilanne on siis se että olen 33 vuotias ja olen sijoittanut sekä säästänyt nyt noin 10 vuotta. Elän aika nuukasti jotta voin säästää ja sijoittaa enemmän rahaa juuri sen takia että noin 50 vuotiaana voisin jättäytyä pois työelämästä ja voisin muuttaa vaikka espanjaan asumaan.
Asun pienessä yksiössä jotta asumiskulut on pienet ja en laita rahaa mihinkään turhaan, sitten kun olen päässyt pois työelämästä ja suomesta niin sitten alan elämään. Elämäni suurin haave on siis se että voin jättäytyä työelämästä pois eläen siten etten valtion tukia tarvitse koska en halua olla napanuorassa kiinni suomeen.
Tunnetteko ketään joka on onnistunut pääsemään pois työelämästä noin 50 vuotiaana?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Jäin 58v vakitöistä pois, tein kivoja satunnaisia töitä. Oli säästöjä. 61v jäin ovelle, syksyllä alkaa oikea eläke. Vieläkin teen kivaa kesätyötä, ens kesä on neljäs samassa paikassa.
Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Vapaus!
Tätä olen itsekkin suunnitellut. Kun napanuora on osittain jo katkennut suomeen. Lapset muuttivat jo ulkomaille ja heidän kauttaan voi ostaa edullisia tuotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa elää täysillä jo nyt, sitä ei tiedä elääkö huomenna ja heität hukkaan elämäsi, jos se toteutuu vasta työelämän jälkeen. Ja työ on osa hyvää elämää, kannattaa työllistyä itselle mielekkääseen ja merkitykselliseen työhön.
Jos elää täysillä nyt niin et pääse työelämästä koskaan pois etkä voi kerryttää varallisuutta vanhuuden päiville. Työ ei ole hyvää osaa elämää koska kaikki ei voi saada sitä rentoa tietokonetyötä missä voi vaikka etäillä hyvällä palkalla.
ap
Onpa typerä kommentti. Sillä etäilijällä voi kuule olla pitkät työpäivät ja paljon stressiä.
Mitä se etäilijä tuottaa yritykselle? Eikö ne ihmiset jotka tekee tuottavaa työtä ole niitä jotka maksavat niiden etäilijöiden palkat?
Monesti ne etäilijät tekevät juuri sen työn, että niillä tuottavan työn tekijöillä on yleensä sitä tuottavaa työtä tehtävänä. Tai että se tuottava työ tuo sitä rahaa yritykselle, että se koko homma siellä yrityksessä pyörii ja että sinäkin sen palkkasi saat
Enpä ihmettele yhtään maailman menoa kun ymmärrys on tuota tasoa.
Kuinka mahdollista? Pikemminkin kuinka todennäköistä? Moni +50v siirretään syrjään työelämästä muutosneuvotteluiden yhteydessä. Siinä kohtaa olisi syytäkin olla puskuria kerättynä, ennen kuin eläke alkaa juoksemaan vasta vuosien päästä.
Voihan se olla ettet jättäydy vapaaehtoisesti vaan sinut potkitaan pellolle, jopa sitä ennen. Mikään ei ole niin varma kuin epävarma. Loppuu sitten se sun unelma etelän lomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa elää täysillä jo nyt, sitä ei tiedä elääkö huomenna ja heität hukkaan elämäsi, jos se toteutuu vasta työelämän jälkeen. Ja työ on osa hyvää elämää, kannattaa työllistyä itselle mielekkääseen ja merkitykselliseen työhön.
Jos elää täysillä nyt niin et pääse työelämästä koskaan pois etkä voi kerryttää varallisuutta vanhuuden päiville. Työ ei ole hyvää osaa elämää koska kaikki ei voi saada sitä rentoa tietokonetyötä missä voi vaikka etäillä hyvällä palkalla.
ap
Miksi luullaan, että tietokoneella etäily olisi jotenkin erityisen rentoa? Monessa paikassa on ohjelmat, joista näkee, mitä kukin työntekijä on työpäivän aikana tietokoneella tehnyt ja saanut aikaan, montako asiakaspuhelua on
"se työ on helpompaa kuin fyysinen työ"
Millä lailla helpompaa? Minun etätyöhön tarvitaan käytännössä useampi masterintutkinto ja 15-20v relevantti työkokemus. Lisäksi luonnollisesti täysin sujuva englanninkielentaito, ja mm kyky puhua tuntemattomille ja esiintyä sekä esittää asiansa ymmärrettävästi. Onko se "helpompaa" koska minun ei tarvitse tehdä fyysistä ponnistelua töiden eteen?
Hieno haave, toivottavasti saat sen toteutumaan.
Mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että maailman sivu on pitkä. Voi tapahtua mitä vain; voit sairastua, voi käydä tapaturma, olosuhteet muuttua muuten rajusti. Eli suosittelen myös elämään elämääsi, eikä keskittyä liikaa tulevaan.
Itse sairastuin fyysisesti parantumattomasti 30 v. kieppeillä. Onneksi oli lapset saatu ja isoimmat asiat toteutettu, joista olin haaveillut. Sen jälkeen ne asiat ei olisi olleet enää mahdollisia.
Toki paljon on asioita, joista jouduin luopumaan, mutta kiitollinen olen, että toteutin asioita silloin kuin pystyin, enkä siirtänyt asioita "sitten kun".
Mun poika on etsimässä uutta työtä. Hän on täysin kyllästynyt siihen "rentoon tietokonetyöhön" mitä saa tehdä pääosin kotoa käsin. Suurin ongelma hänellä on nimenomaan se, että luppoaikaa on liikaa. Ymmärrän täysin, olen itsekin inhonnut noita rentoja työpaikkoja missä ei ole tekemistä. Nyt on aika kiva työpaikka, tekemistä on ja stressiäkin on välillä aikataulujen suhteen, mutta se on kivaa. Paljon enemmän tykkään piirrellä työssä taloja kuin pelata tietokonepelejä. En tosin piirtele taloja, mutta vähän siihen suuntaan ja meidän alalla on käynyt niin päin että lama on lisännyt töitä.
Olet täysin oikeassa, typerä kommentti. Tietokonetyöstä AP:lla ei liene mitään käsitystä jos noin ajattelee.