Lue keskustelun säännöt.
Perhetyön tarjoama "apu",joku tulee istumaan sohvalle pariksitunniksi. Voiko tämä tosiaan mennä näin?
08.03.2025 |
Maanantaina olisi taas "apua" tulossa ja koko touhu tuntuu ihan vitsiltä.
Kommentit (754)
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa oli perhetyöntekijä vauvaperheille, joka hoiti vauvan, jotta äiti sai nukkua ja levähtää. Sekin lopetettiin kait viime vuonna.
Vauva vai äiti lopetettiin? Sorry, eikö vauva joskus nuku, jos kirkuu 24/7 pitää mennä lääkäri pakeille heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään saa maksutonta kotiapua vain vammaispalvelulain perusteella annettavasta tuesta.
Sinne kun pystyy jotenkin ujuttautumaan, niin alkaa saada monenlaista apua. Näissä on se hyvä puoli, että apu on nimenomaan asiakaslähtöistä eli tehdään juuri sitä, missä ihminen kokee itse tarvitsensa ulkopuolista tukea.
Kyllä se on ihan silkkaa laiskuutta ja uusavuttomuutta, jos ei kaksi aikuista pärjää lasten kanssa. Työssäkäyntihän ei ole syy luistaa kotihommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti ei yhtään jaksa niin lapset kuuluu varmaan huostaanottaa.
Sitten saa äiti levätä.
Miksi mietitään näin kalliisti, ja vastustetaan halvempia apuja, kuten kodinhoitajia? Halvempaa se olisi auttaa kotona, kuin sijoittaa lapset.
Ja lapsille myös mukavampaa!
Kerran viikossa joku käy tiskaamassa, lämmittämässä lihapullat ja laittamassa pyykkikoneen päälle, muun ajan lapset elävät nälissään pskassa, sekö on sinusta parempi vaihtoehto kuin sijoitus muualle?
Ehkäpä se vanhempi jaksaakin vaikean ajanjakson yli juuri sen avulla, kun saa vaikka nukkua 3 tunnin päikkärit kerran viikossa? Muistan joskus täältä lukeneeni, että heillä kävi kodinhoitaja kerran viikossa, kun mies oli reissutöissä ja 2 pientä lasta, äiti toipumassa leikkauksesta. Äiti sai levätä päiväunet, kodinhoitaja hoiti ja leikitti lapsia sillä aikaa. Kun äiti heräsi, keittiössä odotti pellillinen uunituoreita sämpylöitä!
Se voi olla noinkin "pienestä" kiinni se jaksaminen. Ei se mitään idylliä lapselle ole siellä huostassakaan. Kuolevaiset ihmiset sielläkin ovat hoitamassa, joilla ei edes ole kiintymyssuhdetta lapseen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei ne tule sun kotitöitä tekemään.
Miksi ei? Ennen vanhaan kodinhoitaja tuli juurikin kotitöitä tekemään.
Näitä ei enää ole. Toki voi itselleen palkata työntekijän.
Kaiken maailman koordinaattoreita, suunnittelijoita ja asiantuntijoita kyllä piisaa, muttei riittävästi niitä jotka tekisivät jotain konkreettista.
No, jos et itse jaksa niin miksi muut jaksaisi yhtään paremmin.
Kaikilla on omat kodit siivottavana.
Ne, joilla on työkykyä, jaksavat ja pystyvät tekemään töitä. Ne, joilla ei ole, eivät luonnollisestikaan jaksa.
Minun pitäisi olla aikuissosiaaöityöhön yhteydessä kuntoutusohjaajani mukaan. Mutta arvaten sieltä tulisi juuri joku tuollainen tyyppi ja on sitä mieltä, että minulla on asiat paremmin kuin hänellä että miksihän pitäisi auttaa missään, ei kuule muitakaan auteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei ne tule sun kotitöitä tekemään.
Miksi ei? Ennen vanhaan kodinhoitaja tuli juurikin kotitöitä tekemään.
Näin on. Vielä ainakin 20 vuotta sitten sai uupunut perhe kodinhoitajan esim yhdeksi päiväksi viikossa ja se teki kotitöitä nimenomaan ja hoiti myös lapset.
Nykyään ei saa uupua. Se on lasu ja huostaanotto, jos vanhempi/vanhemmat eivät pärjää yksinään. Pulinat pois!
Muuten, paljonkohan yhteiskunta säästäisi, jos perhekotien/sijaisvanhempien sijasta annettaisiin konkreettista apua kotiin lapsen/lasten vanhemmille?
Ei se "konkreettinen apu" auta, jos ei itse ongelmaan etsitä ratkaisua.
Kyllä se vain auttaa, että päästään aina hetken aikaa eteen päin. Lapset kasvavat ja hoitorutiinit muuttuvat.
Minulla oli aikoinaan vaikeaa yksin kahden pienen lapsen kanssa. Olin saanut masennusdiagnoosin. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin todettiinkin, että 'masennukseen' saamani 'hoito' ei auttanut, koska olen oikeasti autismin kirjolla.
Tapauksessani oikea apu oli nimenomaan auttaa arjessa, jokapäiväisissä asioissa. Oli myös tärkeää olla yhteydessä edes yhteen ihmiseen, ja näin saada henkistä tukea toimia perheen äitinä, kun muuten olin täysin yksin ilman tukiverkkoja. Se auttoi paljon, että joku jakoi taakkaani - konkreettisesti!
Sossuilla tuntuu olevan aina ajatus, että vanhempi on uusavuton, päihteiden käyttäjä, laiska, saamaton, jne. Minä toimin aiemmin korkeakoulussa ja yksityiselllä tutkijana ja asiantuntijatehtävissä hyvässä virassa, omistusasunto, elämä järjestyksessä ja hallinnassa. Kunnes lasten tulo romahdutti kaiken. Jouduin jäämääm äitiyslomalta työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei ne tule sun kotitöitä tekemään.
Miksi ei? Ennen vanhaan kodinhoitaja tuli juurikin kotitöitä tekemään.
Näitä ei enää ole. Toki voi itselleen palkata työntekijän.
Kaiken maailman koordinaattoreita, suunnittelijoita ja asiantuntijoita kyllä piisaa, muttei riittävästi niitä jotka tekisivät jotain konkreettista.
No, jos et itse jaksa niin miksi muut jaksaisi yhtään paremmin.
Kaikilla on omat kodit siivottavana.
Ne, joilla on työkykyä, jaksavat ja pystyvät tekemään töitä. Ne, joilla ei ole, eivä
Puhuin yhdessä tilanteessa siitä, miten mt-kuhtoutujille ei tarjota apua kodinhoidollisiin tehtäviin, koska he eivät huonon henkisen kuntonsa takia niihin pysty ja joutuvat näin tahtomattaan elämään sikolätissä eineksillä. Siinä oli sivussa yksi fyysisesti vammainen pyörätuolissa, joka ponnekkaasti väitti, että eivät nämä tarvi mitään avustajia, kun pystyisivät kyllä tekemään kaikki kotityöt itsekin, jos vain haluaisivat. 🤦🏻🤦🏻🤦🏻
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain ekan lapseni tasan 16 vuotta sitten, 16 vuotiaana.Vanhemmat halus mun muuttavan pois kotoa,sain sossun tukiasunnon ja ehtona oli että perhetyö käy kerran viikossa. Se nainen istui kerran viikossa 2 tuntia mun sohvalla ja tuijotti mua kun hoidin vauvaa. Kun piti esim. lähteä nukuttaa ulos vauvaa, se totesi että lähtee sitten pois. Ei jaksanut ees kävellä mun seurana. Joskus availi mun kaappeja ja katseli mitä niistä löytyy ja kommentoi.. . Outoa ja hyödytöntä se oli sillon musta, ja edelleen oon sitä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vastaava kokemus. Sain perhetyötä kun jäin yksinhuoltajaksi kun lapset olivat pieniä ja yhdellä oli diagnosoitu aspergerin oireyhtymä.
Tätit tulivat kahvittelemaan ja istumaan sohvalle. Siinä se.Nyt on jo isot lapset mutta vieläkin mietin että sosionomit sohvalla on kyllä varmasti helpoin työ ikinä.
Kaikki, jotka kadehditte sohvalla lojuvia työttömiä: tässä teille unelmaduuni! Ja kaikille työttömille tietysti myös, heillä on pätevyys tähän, joten ovat rekrytoinneissa etusijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se invalidikin pystyy. Hänellähän on aivot, joilla ratkaista arjen askareiden ongelmat...
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pian valmistuva sosionomi ja olen jo viisikymppinen, eikä meillä kyllä perhetyön kurssilla puhuttu mitään siitä että pitäisi siivoojaksi ryhtyä tai lapsenvahdiksikaan. Sosionomi on nimenomaan se, joka tekee havaintoja ja kartoittaa asiakkaan palvelutarpeita, sosiaalityöntekijä sitten tekee varsinaiset päätökset. Sosionomi on henkilö joka on asiakkaan asioista laajasti perillä, ja hän voi kutsua tarpeen vaatiessa moniammatillisen ryhmän perheen avuksi, koska usein perheissä on enemmänkin kuin yksi ongelma.
Sosiaalialalla tarvittavaa osaamista kuvaavat kompetenssit ovat:
Sosiaalialan eettinen osaaminen
Asiakastyön osaaminen
Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen
Kriittinen ja osallistuutta edistävä yhteiskuntaosaaminen
Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen
Työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen
Just, kriittinen yhteiskuntaosaaminen ja tutkimuksellinen innovaatio-osaaminen.....näitähän osaamisia käytännön avun tarpeessa olevat perheet tarvitsevatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei ne tule sun kotitöitä tekemään.
Miksi ei? Ennen vanhaan kodinhoitaja tuli juurikin kotitöitä tekemään.
Kotihoitajia ei enää ole.Nämä perhetyöntekijät ovat eri asia. Tarkoitus antaa henkistä apua, tsempata jaksamaan.
Ennen oli eri asia, kun perheet olivat suuria, useita lapsia, eikä ollut edes kodinkoneita, kuin nyt.
Toimi oli kodinhoitaja, ei kotihoitaja. Hän antoi henkistä tukea samalla kun auttoi konkreettisesti. Nämä sohvalla istujat pelkästään tuhlaavat aikaasi ja yhteiskunnan varoja.
Kysynpä; miksi monessa perheessä ulkomailla isoäiti tulee auttamaan tuoretta äitiä kodin ja lasten hoidossa? Suomessa ollaan niin pe*keleen omavoimaisia, että yhteiskuntakin edellyttää yksin pärjäämistä!
Me saimme perhetyöntekijän 9vuotiaan raivokohtausten takia,lääkkeet ja diagnoosi oli mutta toivoimme saavamme jotain vinkkejä raivareiden hallitsemiseen. Käytännössä nämä käynnit kuitenkin olivat että minä väsyneenä töiden jälkeen valmistin ruokaa ja huutelin samalle lapselle "Et ota muroja! Housut jalkaan! Et kiusaa kissaa! Et heitä sitä!" samalla kun tämä sossun agentti tarkkaili ja teki kirjauksia.Ei tullut enää sen jälkeen,kun sai pojan heittämän kirjan päähänsä
Ikinä ei selvinnyt,miten näiden käyntien olisi pitänyt auttaa meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Ei ne tule sun kotitöitä tekemään.
Miksi ei? Ennen vanhaan kodinhoitaja tuli juurikin kotitöitä tekemään.
Näitä ei enää ole. Toki voi itselleen palkata työntekijän.
Kaiken maailman koordinaattoreita, suunnittelijoita ja asiantuntijoita kyllä piisaa, muttei riittävästi niitä jotka tekisivät jotain konkreettista.
No, jos et itse jaksa niin miksi muut jaksaisi yhtään paremmin.
Kaikilla on omat kodit siivottavana.
Ne, joilla on työkykyä, jaksavat ja pystyvät tekemään töitä. Ne, joilla ei ole, eivä
Jos siivoaa toisen kodin niin ei jaksa siivota enää omaa kotia. Mikä järki siinä sitten on?
Tuo ei ole mitään apua millään lailla. Tulevat vain kyttäämään ja juomaan toisten kahvit.Jos tuollainen ns. palvelu on olemassa, niin tekisivät edes jotain hyödyllistä. Uskomatonta, että joku saa siitä palkkaa, että litkii kahvia toisten sohvalla.
Itse olen tehnyt lastensuojelun perhetyötä ja ei niissä lastensuojelun perheissä kyllä kahvia juotu. Ihan kaikkea muuta kyllä kuten yritettiin ratkoa parisuhde riitoja, opastaa nepsy vanhempaa toimimaan nepsy lasten kanssa, motivoida päihteettömyyteen, turvakotiin, psyk osastolle ja milloin mihinkin, työskenneltiin lasten kanssa, täytettiin hakemuksia, mentiin yhdessä sossuun, kelaan, päihdehoidon akkuuttipäivystukseen yms. Ja kyllä myös raivausiivouksissa autettiin, kuskattiin lapsia sijoituspaikkaan, kun yksinhuoltajan ryyppy iski päälle tai arvioitiin onko niiden lasten turvallista olla huume vanhempien luona.
Nykyisin teen lastensuojelun sosiaalityötä ja pääosin perheet ovat tyytyväisiä perhetyöhön vaikka toki nykyään lastensuojelun asiakaskunta on sen mallista, ettei siinä perhetyöllä paljon muutosta aikaan saada...
Meillä käy perhetyöntekijä. Kotipalvelua saadaksemme ollaan oltu jonossa puolitoista vuotta, vielä on kuulema ruuhkaa..
Joku eläkeiän kynnyksellä oleva mamma käy kerran kuussa 40min kyselemässä "mitä kuuluu"?
En ole vieläkään hiffannut, miten näiden käyntien tulisi auttaa...
Mikä sekin juttu joskus oli, että joku oli sossutädin mielestä huono äiti kun teki sen mielestä makaronilaatikon väärin, kun ei ois kuulema saanut sekoittaa makaroneja ja jauhelihaa, vaan kerroksittain olisi pitänyt laittaa!😅
En usko, että kukaan jolla on omia lapsia jaksaisi alkaa toisten kotia siivoamaan. Hyvä kun jaksaa oman kodin siivota.
Kaikki ruohonjuuritason apu on arvokkainta. Kukaan ei hyödy leuanlouskutuksesta. Eikä ole tarkoituskaan. Tarkoitus on valvoa, saadaanko kiinni jostain, pitääkö ottaa huostaan vai sinnitteleekö perhe vielä.