Mies ei halua yhteistä arkea
Olemme seurustelleet 5 vuotta, asumme molemmat omissa kodeissa, minulla teini-ikäinen lapsi. Molemmat olemme käyneet kipeät avioerot läpi ja aluksi olimme toistemme tukena. Aikaa on kulunut ja itse olisin valmis muuttamaan yhteen ja kaipaan yhteistä arkea. Olen kärsivällisesti odottanut että mieskin olisi valmis, mutta tuntuu siltä ettei sellaista päivää tule. Jos puhumme asiasta hän sanoo että katsotaan sitten vuoden päästä jne. Vuosi jos toinen on kulunut, eikä suhde oikein etene mihinkään. Viikot toistavat samaa kaavaa, näemme kerran arkena ja viikonloppuisin, silloinkin miehen mieltymysten mukaan. Hän saattaa välillä tulla mukaan lapseni pelireissuille, mutta sitten on ajanjaksoja kun hän ei tule, vaikka ei olisi muutakaan. On häilyvästi mukana arjessamme silloin kun haluaa. Tykkään hänestä kovasti ja olen kiintynyt häneen, välillä naiivisti ajattelen että kyllä tämä tästä hitaasti etenee. Mutta välillä havahdun järkiini, ei homma tod.näk etene milloinkaan. En ymmärrä mikä hänen tarkoituksensa on tai onko tämä hänelle riittävä parisuhde. En tiedä mitä tehdä, tuntuu että tuhlaan aikaani..
Kommentit (30)
Mä.olen sitä mieltä, että kannattaa harkita yhteenmuuttoa vasta sitten kun AP sun lapsi on muuttanut omilleen. Jos hän on teini, niin oletan, että siihen ei kovin montaa vuotta mene enää. ja toisaalta, jos olette jo viisi vuotta seurustelleet erillään asuen, niin miksi sitä enää muuttaisi yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Mies saa sinulta kaiken tarvittavan mitä kaipaa. Jos rakastaa toista, niin hänen kanssaan haluaa olla mahdollisimman paljon.
Ei aloittajakaan puhu mitään rakkaudesta. Hän tykkää paljon ja on kiintynyt.
Jos aloittaa suhteen ilman rakkautta, saa kädenlämpöisen suhteen.
Olen itse erillissuhteessa ja rakastunut. En halua muuttaa yhteen, kuten ei toinenkaan osapuoli.
Naiset tosiaan ovat hölmöjä olentoja. Niille voi sanoa mitä vain, ja ne uskovat. "Katsotaan vuoden päästä, kyllä mä susta tykkään."
Haluatte eri asoita. Molempien halut ja toiveet ovat valideja mutta eivät sovi yhteen. Etsikää tahoillanne henkilöt joiden kanssa tulevaisuuden toiveet käyvät yksiin.
sinulla oli jo mies, jonka kanssa valitsit tehdä lapsen. et kyennyt senkään kanssa parisuhteeseen. et sinä kykene minkäänlaisiin parisuhteisiin, sitäpaitsi nyt sinulla on jo toisen miehen lapsi, joten ei kukaan mies halua sinua enää(n) kuin satunnaiseen seksiin.
Vierailija kirjoitti:
Naiset tosiaan ovat hölmöjä olentoja. Niille voi sanoa mitä vain, ja ne uskovat. "Katsotaan vuoden päästä, kyllä mä susta tykkään."
Mitäpä muuta voisi sanoa käytetylle naiselle, jolla on muiden miesten lapsia
Vierailija kirjoitti:
Haluatte eri asoita. Molempien halut ja toiveet ovat valideja mutta eivät sovi yhteen. Etsikää tahoillanne henkilöt joiden kanssa tulevaisuuden toiveet käyvät yksiin.
Niin ja jos noin on halua tehdä niin kyse ei ole rakkaudesta ollenkaan.
Hän on jo kokenut perhearjen ja tietää, että siivouksista ja roskapussien viemisistä tappeleminen ei tuo mitään lisäarvoa elämään. Nämä voi jokainen hoitaa kotonaan tyylillään, ihmissuhteesta haetaan pääsääntöisesti ihan muuta.
Ja vielä teini talossa, minäkin väistäisin luodin.
N49
Kuten edellinen sanoi, haluatte eri asioita. Yhdessä asuminen tai se ns. arjen jakaminen ei ole kuitenkaan mikään rakkauden mitta.
Toisin sanoen mies voi hyvin olla sinuun hyvinkin kiintynyt ja rakastunut mutta kokee asioiden olevan hyvin noin. Sinä taas koet jotain puuttuvan.
Rehellisesti sanottuna minusta vaikuttaa siltä, että tarkastelet tuota yhdessä asumista aika vaaleanpunaisten linssien läpi, vaikka "arjen jakaminen" tarkoittaa useimmiten isojakin kompromisseja ja toisinaan myös riitaa ja turhautumista toisen ikäviin puoliin. Joka tapauksessa sinun pitää nyt miettiä, haluatko elämääsi ja parisuhteeseen juuri tämän miehen, vai miehen, joka haluaa myös asua yhdessä.
yh=yök hyi