Miksi ihmeessä nämä 25-vuotiaat uupuvat aivan tavallisissa töissä?
Haetaan sairaslomaa väsymykseen, vaikka väsymykseen auttaisi lepääminen, jonka voi tehdä ihan omalla vapaa-ajalla. Samoin kannattaa pitää huolta terveellisestä ravinnosta ja liikkumisesta.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuotannon tehostaminen viimeisen 30 vuoden aikana on tullut käytännössä ainoastaan työntekijöistä enemmän repimällä
buumerit ja gen-x on itse saaneet laiskotella työpaikoillansa nuorena ja palkka on juossut
Tää. Vanhemmat sammakot on keitetty hitaasti työelämässä, saaneet oppia, tottua ja rutinoitua rauhassa ennen kuin on lisätty lämpöä. Nuoremmat kipattu suoraan kiehuvaan veteen, ja niille nälvitään "paskaa tää on. Selvitkää, niin me muutkin". Ihmekkös että haluaisivat pompata heti ulos. Nykyajan työelämä on luonnotonta, raadollista ja epäinhimillistä.
Jep, valtion virastoon määräaikaiseksi ja kauhea valitus, jos et opi heti samoja lakeja ja tietoja nopeasti mitä vakituiset ovat opetelleet jo 30 vuotta.
Olet liian hidas, t
No kai ne vakituiset pärjäsi paremmin ja oppii nopeammin kun heitä ei potkittu pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun meidän HR:n työntekijä jäi eläkkeelle, niin tilalle palkattiin nuori maisteripimpula ja puolen vuoden päästä heti toinen, kun yksi ei selvinnyt hommistaan. Tästäkin huolimatta tätä eläkeläistä on välillä jouduttu kutsumaan töihin. Pimut olleet vuoronperään uupumuksen vuoksi saikulla ja vanha eläkkeellä oleva kehäraakki paikkaa. Lähitulevaisuudessa työpaikaltamme eläköityy monta, minä siinä joukossa, joten mielenkiinnolla odotan, minkälainen armeija joudutaan palkkaamaan meidän "kahvilla istuvien ja päivät juoruilevien" paikalle.
Onko niin vaikeaa käsittää että rutiinit ja vuosien kokemus työstä helpottaa työntekoa valtavasti? Uusi kun tulee taloon, pitäisi heti eka päivänä osata kaikki yhtä hyvin. Voi olla että kukaan ei ole perehdyttänyt vaan kaikki pitää itse opetella virheiden kautta ja samalla
No ei varmasti ole järjestelmällisesti ennenkään laitettu töihin vailla perehdytystä, ellei työ ole jotain aivan idiootin hommaa jossa konemaisesti vain toistat yksittäistä tointa, tyyliin siirrä tavarat linjalta A linjalle B. Tuollaisia töitä ei tänä päivänä edes enää ole.
Riippuu toki ihmisestä ja paljon työtehtävistä, mutta oma kokemus nuorena asiantuntijatehtävissä on ollut tosi raaka ja en rehellisesti ymmärrä, miten olen jaksanut (työ)elämää tähänkään saakka. Olen nyt 26v ja taustalla ylempi korkeakoulututkinto, pitkäaikaisena haaveena suorittaa toinen tutkinto jos joskus energiaa riittää. Olen aina tehnyt kaikkeni oppimisen eteen.
Oma tarinani siis: 25-vuotiaana olin tokassa vakituisessa työpaikassani yliopistosta valmistumisen jälkeen. Opintojen aikana olin tehnyt oman alan töitä eri firmoissa aina vähän eri tehtävissä, noin vuoden aina yhtä työtä. Jonkun mielestä tämä on hyvä asia, että saa samalta alalta monenlaista työkokemusta. Jotenkin työntekijänä oli rankkaa, että tavallaan on työkokemusta, mutta koska työpaikat oli vuosien aikana vaihdelleet, minun kokemus tietyistä työtehtävistä oli autuattomasti aika kapea. Syyt, miksi olin työpaikkaa joutunut vaihtamaan oli aika yksinkertaisia: työpaikoilla loppui työt aina heikon markkinatilanteen takia ja sain vain määräaikaisia työsoppareita. Ihan vakituisetkin työntekijät ovat joutuneet pyörittelemään peukaloitaan ja onpa minulle kaksi esimiestäkin kertonut itsekin hakevan muita töitä. Kyllä minulle ehdoteltiin, että jäisin opintojen ajaksi nollasopparilla tekemään oikeita töitä tarpeen mukaan, mutta aina lopulta toisesta firmasta tarjottiin täysillä tunneilla töitä aina seuraavaksi vuodeksi, projekti kerrallaan. Hyvä tuuri käynyt etten ole työttömänä ollut hetkeäkään, mutta stressi siitä on ollut aivan valtava. Nyt 26vuotiaana luulin, että saan tehdä töitä samassa firmassa monta vuotta (unelma työ, eka ylennys saatu eli olen suoriutunut tosi hyvin), mutta Yt:t alkoi ja saa nähdä kuinka käy. En ole vielä kertaakaan saanut olla kesälomalla tai talvilomalla, koska aina olen ollut töissä tai työpaikka vaihtunut juuri siten ettei ole voinut lomaa pitämään.
Täällä boomerit ja eläkeläiset taas neuvomassa nuoria. Te kermapersevanhukset ette selviäisi kuukauttakaan nykymaailmassa ilman valtavia ongelmia.
Gisälli-oppipoika meiningillä saataisiin paremmin nuoret mukaan työelämään. Kouluissa teoreettiset valmiudet jotka siirtyvät käsiin ja tekemiseen jää varmaan jo kättelyssä kauksi siitä mitä valmiuksia työelämä edellyttää. Keskittymiskyvyn puute ja heikko kärsivällisyys varmasti näkyy työelämässä se se että kaikki tulee valmiina. Nyt esim ravintola-ala yrittää vastata haasteeseen mikä näkyy pienentyvien ikäluokkien ja työvoimapulan haasteina sillä että pyritään valmiiksi jalostettujen ja kypsennettyjen raaka-aineiden käytöllä paikkaamaan tätä säästäen aikaa ja vaivaa. Ammattia ei opita pelkästeen kouluissa kalvosulkeisilla vaan työpaikoilla tekemällä asioita oikein. Ymmärtää systemaattisuuden, laitteiden, työkalujen ja työtapojen päälle. Osaa käyttää raaka-aineita oikein ja tuntee ne, kykenee soveltamaan opittua itseohjautuvasti, on tunnollinen, tarkka ja ahjera työssään, tietää mitä on tekemässä ja jollei tiedä niin kysyy. On osa porukkaa ja sopeutuu porukkaan hyvin, on myös joustava, aikatauluttaa työnsä ja on tehokas. Tekee parhaansa, myös tukee ja auttaa uusia tulokkaita, on esimerkillinen ja huumorintajuinen. Noudattaa aikatauluja ja sitoutuu tekemään töitä niin että ryhmädynamiikka toimii jouhevasti. Tekee työstään viihtyisän ja merkityksellisen. Ei multitaskaa vaan kehittää keskittymiskykyään vaikkapa kirjan lukemisen merkeissä. Kuuntelee tarkasti mitä sanotaan, ei häslää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä boomerit ja eläkeläiset taas neuvomassa nuoria. Te kermapersevanhukset ette selviäisi kuukauttakaan nykymaailmassa ilman valtavia ongelmia.
Väitän ,että sinä et pärjäisi viikkoakaan fyysisessä työssä jota minä tein 66-vuotiaaksi ja vielä viime vuonna.Saikulla olisit heti.
Vierailija kirjoitti:
Meillä saikuttaa keski-ikäiset naiset joilla paikat hajoaa kun vapaa-ajalla eivät tee muuta kuin makaavat sohvalla suklaalevyjen kera. Sit ihmettelevät kun ei jaksa mitään tehdä vapaalla ja on käsi, polvi, selkä ja vaikka mitä vaivoja. Syyttävät fyysistä työtä vaikka se isoin syy löytyy peilistä.
Sama homma meidänkin työpaikalla. Tapahtuu jopa toimistohommissa, kun nämä Marja-Leenat eivät pysty enää millään keskittymään edes siihen yksinkertaiseen excelin täyttöön kun selkää juilii!
Ja syyllinenhän on aina huono työergonomia tai joku muu juttu mihin ei itse mitenkään voi vaikuttaa, eikä esimerkiksi se että niillä kahvihuoneen kekseillä ja pullilla on kerrytetty 30 kiloa ylimääräistä ihraa kannateltavaksi.
Suhteellisuudentajun puute. Lihavuus ja huono fyysinen kunto. Puuttuu kokemus pinnistelystä ja sitä kautta vaikeiden asioiden selättämusestä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sai olla omalla ilmoituksella kolma päivää saikulla. Tähän tehtiin muutos erään kaksvitosen ilmoitettua olevansa työkyvytön pelikoneen näytönohjaimen ajurin toimimattomuuden takia. Aika sankari oli hän.
Onhan tuossa logiikka.
Peli on hänen työtä niin kuin leikki lasten työtä. Hän oli työ-/pelikyvytön, kun ohjain ei toimi.
Ei auta henkiseen uupumukseen lyhyt lepääminen. Kyseessä ei ole ns. "tavallinen väsymys". Lenkille on paha lähteä, kun elimistö on hälytystilassa ja syke huitelee jo vaarallisen korkealla. Toki pieni kevyt liikunta voi olla hyväksi.
Entisessä ja nykyisessä "tavallisessa työssä" yhteistä vain nimi. Siksi.
Ongelma on siinä kun lapsilta ja nuorilta ei koskaan ole vaadittu mitään. Kun vain paijaillaan eikä vaadita tekemään edes kotitöitä niin työn käsite on vieras nuorille siinä vaiheessa kun pitäisi hakeutua työmarkkinoille. Kuka viitsii palkata nuoria joille elämässä tärkeintä on somettaminen ja helppo elämä tukien varassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun meidän HR:n työntekijä jäi eläkkeelle, niin tilalle palkattiin nuori maisteripimpula ja puolen vuoden päästä heti toinen, kun yksi ei selvinnyt hommistaan. Tästäkin huolimatta tätä eläkeläistä on välillä jouduttu kutsumaan töihin. Pimut olleet vuoronperään uupumuksen vuoksi saikulla ja vanha eläkkeellä oleva kehäraakki paikkaa. Lähitulevaisuudessa työpaikaltamme eläköityy monta, minä siinä joukossa, joten mielenkiinnolla odotan, minkälainen armeija joudutaan palkkaamaan meidän "kahvilla istuvien ja päivät juoruilevien" paikalle.
Onko niin vaikeaa käsittää että rutiinit ja vuosien kokemus työstä helpottaa työntekoa valtavasti? Uusi kun tulee taloon, pitäisi heti eka päivänä osata kaikki yhtä hyvin. Voi olla että kukaan ei ole perehdyttänyt vaan kaikki pitää itse opetella virheiden kautta ja samalla
Hyvin on teillä töissä asiat! Minä kun sain ensimmäisen kokopäiväisen työni, ehdin tehdä hommia neljä päivää sen henkilön kanssa kenet korvaamaan minut oli palkattu. Siinä viikon aikana ei edes ehtinyt kaikkia työtehtäviä näkemään, kun työskennellään kuukausi syklillä. Kirjalliset työohjeet olivat kymmenen vuotta vanhoja, eivätkä päteneet enää nykyjärjestelmillä.
Siinä sitten opeteltiin erehdyksen ja oivalluksen kautta. Varmasti joku vanhan polven duunari minuakin selän takana moitti. Järkevät työkaverit taas auttoivat ja tsemppasivat, jos ehtivät. Usein ei kukaan ehtinyt.
t. 26-vuotias
näin naisena sanon et mikään ei oo ihanampaa kun tehdä fyysisesti raskasta duunia joka päivä!ja viikonloppuna sitten huilata!
Jatkuva kiire, työnantaja ei ole lojaali työntekijää kohtaan, tiheään tapahtuvat nopeat muutokset, työvoimaa mieluummin kilpailutetaan kuin luodaan yhteishenkeä, vähäinen ja puutteellinen tuki (ellei olematon), puutteellinen/vajaa korvaus tehdystä työstä, mieluummin osa-aikainen/pätkä/nolla kuin vakaa sopimus, monissa nykytöissä ei koskaan näe tehneensä valmista (on vain loppumaton putki sähköpostia tai vajaavaisen tuotteen muokkausta)...
Onhan noita syitä. Kuormitus on valtava ja jokaisella ihmisellä on rajansa.
Vierailija kirjoitti:
tuotannon tehostaminen viimeisen 30 vuoden aikana on tullut käytännössä ainoastaan työntekijöistä enemmän repimällä
buumerit ja gen-x on itse saaneet laiskotella työpaikoillansa nuorena ja palkka on juossut
Olet kyllä totaalisen väärässä.
Googleta,jos et tiedä, mikä on boomer.Nuorimmatkin ovat 75-vuotiaita.Jos nelikymppistä alkaa ikä painaamaan niin ehkä kannattaisi pitää kunnostaan parempaa huolta.