Lue keskustelun säännöt.
Henkilö joka ei naura
06.03.2025 |
Mitä mieltä ihmisestä joka ei naura ääneen tai hyvin harvoin. Virnistää tai hymyilee leveästi ja jos nauraa niin se on hyvin hiljaista.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei naurata niin ei naurata. Omaa ehkä erilaisen huumorintajun kuin muut? On ujo tai isomman porukan sosiaalisissa tilanteissa jopa ahdistuu?
Antakaa nyt ihmisten olla omia itsejään, jos eivät mitään pahaa tarkoita tai kiusaa muita.
Ei aloitus paheksu ketään.
No sun kommentti paheksui mua! 😡
Kuinka? En näe aloituksessa enkä kommentissa mitään paheksuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä piirre on aina kiinnittänyt joidenkin huomion, että joku ei naura. En muista, milloin olisin viimeksi nauranut, ehkä viime vuonna. Hymyilen toki mutta pingottuneesti, kireästi.
No, itseltä ala-asteella aina kysyttiin iltapäiväkerhossa, ruokailun yhteydessä, että: "Miks sä naurat?"
Kyseessä oli aina se sama poika, joka kysyi. Koska ujo ja herkkä lapsi olin, hävettihän se, kun tuollaisia kysytään, töllätään ja ruokapöydän huomio on täysin minussa.
Aloin sen jälkeen pidättämään naurua. Ja no, kai sitten siinä kävi niin, että itsestä tuli totinen? Toki onhan mukaan mahtunut masennusta ja muutakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei naurata niin ei naurata. Omaa ehkä erilaisen huumorintajun kuin muut? On ujo tai isomman porukan sosiaalisissa tilanteissa jopa ahdistuu?
Antakaa nyt ihmisten olla omia itsejään, jos eivät mitään pahaa tarkoita tai kiusaa muita.
Ei aloitus paheksu ketään.
Niin ei tietenkään, jos sen kiertoilmauksin tekee. Miksi hän tätä asiaa kyselee, jos asia ei häntä vaivaa? Vai onko aloittaja itse ihminen, joka ei koskaan naura ja haluaa tietää, mitä muut tästä ajattelee?
Toki olisi itse voinut kertoa ne syyt heti, miksi asiaa kyselee niin ei olisi asia jäänyt epäselväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei naurata niin ei naurata. Omaa ehkä erilaisen huumorintajun kuin muut? On ujo tai isomman porukan sosiaalisissa tilanteissa jopa ahdistuu?
Antakaa nyt ihmisten olla omia itsejään, jos eivät mitään pahaa tarkoita tai kiusaa muita.
Ei aloitus paheksu ketään.
No sun kommentti paheksui mua! 😡
Kuinka? En näe aloituksessa enkä kommentissa mitään paheksuntaa.
RÄÄ RÄÄ RÄÄ 👹
Minulla on niin huonot hampaat, ettei haluta tehdä muuta kuin hymyillä, ettei koko hirvitys suusta paljastu muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä Persustaniassa ei ole ilonaiheita :( Nälissään ei naurata.
Vierailija kirjoitti:
Jos on kaunis nainen niin olen ihan myyty.
M36
Olet säälittävä roolipelaajanainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, itseltä ala-asteella aina kysyttiin iltapäiväkerhossa, ruokailun yhteydessä, että: "Miks sä naurat?"
Kyseessä oli aina se sama poika, joka kysyi. Koska ujo ja herkkä lapsi olin, hävettihän se, kun tuollaisia kysytään, töllätään ja ruokapöydän huomio on täysin minussa.
Aloin sen jälkeen pidättämään naurua. Ja no, kai sitten siinä kävi niin, että itsestä tuli totinen? Toki onhan mukaan mahtunut masennusta ja muutakin...
Tosi kurja tarina. Otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
V**tu mikä kyylä sä oot.
Menepäs katsomaan pikku kakkosta. Sen jälkeen iltapala ja hampaiden pesun jälkeen nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autisti. Niillä ei ole normaaleja tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Että omaa erilaisen huumorintajun kuin seuransa.
Alapäähuumori ei iske vai? Helpponakki saada joku nauramaan on piraista. Sille nauraa kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikoinaan kaveri, joka ei nauranut. Ei myöskään kertonut itsestään oikein mitään koskaan. Hänen kanssaan oli todella vaivaannuttavaa olla, kun vuodet vierivät mutta en pystynyt rentoutumaan koskaan. Nauramattomuus on omituista ja ahdistavaa, onneksi pääsin hänestä eroon iät ja ajat sitten. Joskus seurailen hänen somejaan, eikä yhtään mikään ole muuttunut. Aina kamalan totista menoa.
Vierailija kirjoitti:
On opetettu pienenä peittämään tunteitaan.
Minulla on tämä. Vaikea hymyillä tai nauraa vapautuneesti aikuisenakaan, kun kotona haukuttu tyhjännaurajaksi, räkättirastaaksi ym. aina jos aidosti näytti iloisia tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli aikoinaan kaveri, joka ei nauranut. Ei myöskään kertonut itsestään oikein mitään koskaan. Hänen kanssaan oli todella vaivaannuttavaa olla, kun vuodet vierivät mutta en pystynyt rentoutumaan koskaan. Nauramattomuus on omituista ja ahdistavaa, onneksi pääsin hänestä eroon iät ja ajat sitten. Joskus seurailen hänen somejaan, eikä yhtään mikään ole muuttunut. Aina kamalan totista menoa.
Perusinsinööri
Mieheni on tällainen, kesti silti jonkun aikaa ennen kuin huomasin sen. Hymyilee kyllä leveästi ja on huumorintajuinen, silmät menee sikkaralle. Mutta ääntä ei pahemmin kuuluu, ainoastaan jos kutittaa häntä, nauraa ääneen. Ei haittaa minua.
Eikös se Trump ole sellainen, jota muiden naurut haittaa. Monta kertaa on kommentoinut paheksuen esimerkiksi Kamala Harrisin naurua. Niinpä rouva Trump ei paljon naurakaan.
Vierailija kirjoitti:
On opetettu pienenä peittämään tunteitaan.
Kyllä pienenä tuli itkettyä ja naurettua. Mutta elämässä sattunut ja tapahtunut, ensin loppui naurut ja sitten itkutkin. Mutta siitäkin huolimatta eteenpäin mennään.
Yksi tuttava kertoo äärimmäisen huonoja vitsejä. Jos muut eivät naura, se olettaa, että toinen on niin tyhmä, ettei ymmärrä vitsiä, ja selittää rautalangasta, että miksi sille pitäisi nauraa.
Se on varmasti sitä mieltä, että olen huumorintajuton.