Olen luovuttanut yksinäisyyden suhteen
Kaikkea on vuosien aikana kokeiltu ja monta kertaa: harrastusryhmät, vapaaehtoistyö, tapahtumat joissa on tarkoitus tutustua muihin, kirjekaverit, deittisovellukset. Olen opetellut sosiaalisia taitoja netissä videoilta ja lainannut kirjoja aiheesta. Lopputulos: ei ystäviä eikä kumppania. Joku perustavanlaatuinen vika minussa on että ihmiset ei vaan pidä minusta. Puolet elämästä mennyt näin, sumussa, ulkoupuolisena, asioita jäänyt kokematta. Näin se menee sitten toinenkin puoli.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Mene terapiaan.
Kävin jo 3 vuotta ja nyt olen vain köyhempi, mutta mitään konkreettista hyötyä siitä ei ollut.
Harmi juttu ap. Tiedän tuon ulkopuolisuuden tunteen ja sen kun ilmaisee, että olisi valmis tutustumaan paremmin ja saa pakit.
Kyllä nainen saa kumppaniin helposti jos vaan tyytyy omantasoiseen.
Kerro lisää. Etkö pääse edes tutustumaan vai raukeavatko kaveruudet ajan kanssa?
Menitkö oikeasti koko peruskoulunkin ilman kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Mene terapiaan.
Olen ollut kauan sitten, eipä tainnut olla hyötyä? Voisin kyllä mennä uudestaan, niin olisi elämässä edes joku jota nähdä säännöllisesti ja kertoa kuulumiset, mutta ei ole varaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Menitkö oikeasti koko peruskoulunkin ilman kavereita?
Kyllä vaan. ap
Sama juttu. Tosin vaikka olenkin luovuttanut ja lakannut odottamasta muutosta niin kyllä tämä ainainen yksinolo pahalta tuntuu. Välillä enemmän ja välillä vähemmän ja joskus jopa saa itsensä sellaiseen moodiin, että aivan sama kaikki eikä ainoastaan yksinäisyys. Nyt on vähän siihen suuntaan taas fiilis menossa ja se voisi olla jo pysyvää koska tämä mielen tempoilu on raskasta.
Työkavereita ei listassasi mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nainen saa kumppaniin helposti jos vaan tyytyy omantasoiseen.
Naisilla yksinäisyys ei ole sitä että saa seksiä, kuten teillä miehillä. Teillä miehillä se on aina sitä. Että kun saa toosaa, niin kaikki on hyvin, ja yksinäisyys poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nainen saa kumppaniin helposti jos vaan tyytyy omantasoiseen.
Naisilla yksinäisyys ei ole sitä että saa seksiä, kuten teillä miehillä. Teillä miehillä se on aina sitä. Että kun saa toosaa, niin kaikki on hyvin, ja yksinäisyys poistuu.
Just Det. Naiset tarkoittaa ihan muuta. Ei ole kavereita jne, ylipäätään ihmissuhteita.
Yksinäisyys täytyy olla jotenkin juurtunut identiteettiisi, karkottavana elementtinä. Vaikea ymmärtää muuten, miten ei ole tärpännyt kavereiden saaminen, vaikka yritystä on ilmeisen paljon ollut.
Käy ehkä samoin kuin kumppanin etsinnässä, että epätoivoisuus ja takertuvuus karkottaa ihmiset pois.
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää. Etkö pääse edes tutustumaan vai raukeavatko kaveruudet ajan kanssa?
Pääsen välillä tutustumaan. Kukaan ei koskaan lähesty itse (olen ulkoisesti siisti, hoidan itseäni, pukeudun neutraalisti mutta en ole kaunis) mutta erilaisissa ryhmissä tai vaikka työelämässä joissa tekemisen kautta on ihmisten kanssa ja tulee asioita puheiksi pääsee kyllä juttelemaan ja sitä kautta tutustumaan ja moni vaikuttaa silloin sitten juttelevan mielelläänkin ja saattaa myöhemmin jatkaa juttua. Kaikki jää kuitenkin vain tuttava-asteelle että jutellaan iloisesti kun tavataan mutta ei mitään muuta. Nämä ihmiset saattaa samoista paikoista löytää muuten uusia ystäviä ja kuulen myöhemmin että käyvät yhdessä jossain paikoissa vaikka. Olen itse joskus rohkaistunut ehdottamaan jotain mutta nämä on aina torjuttu enkä nyt ole enää ehdotellutkaan. Minulla ei ole koskaan ollut ketään kenen kanssa viettää vapaa-aikaa tai soitella puheluita tms. Saati että olisi joku jonka kanssa jakaa elämä. ap
Täällä moni tuo esiin yksinäisyyttään. Eikö olisi jotain kanavaa, jolla voisitte kohdata toisenne? Kaksplussalla ainakin joskus oli joku palsta, jossa oli näitä ystävää haetaan ilmoituksia.
Eikö suvussa olisi ketään johon voisi lämmittää välejä, serkkuja...?
Tätä on tosi paljon nykyään, siinä mielessä et ole yksin. Itse olen oikeasti luovuttanut, ystäviä on ollut ja ihmisiä ympärillä, mutta en itse enää jaksa olla muuta kuin oma itseni ja tunnun rehellisesti viihtyvän hyvin yksin. Ystävät ovat jääneet pois. Minulla on kuitenkin usko Jeesukseen eli varsinaisesti yksinäisyyttä en usein tunne, enhän ole hänen seurassaan koskaan yksin.
Mutta harmittaa monen, etenkin nuoren puolesta, se ettei ystäviä ole helppo löytää. Varsinkin jos haluaa olla aito oma itsensä.
Sama mulla. Onneksi on eläinkavereita, ne on pelastus.
Itsekkin luulin muutama vuosi sitten löytäneeni ratkaisun yksinäisyyteeni kun aloitin vapaaehtois työn. Sitten jouduin syksyllä ikäväkseni todeta, että julma valtataistelu jyllää sieläkin. En ala hankkimaan mielipahaa ihmisten ahneuden ja pätemisen vuoksi, kun siitä ei edes makseta. Olen entistä yksinäisempi, koska ehdin jo tottua tuohon tilanteeseen, jossa minulla oli "elämää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nainen saa kumppaniin helposti jos vaan tyytyy omantasoiseen.
Naisilla yksinäisyys ei ole sitä että saa seksiä, kuten teillä miehillä. Teillä miehillä se on aina sitä. Että kun saa toosaa, niin kaikki on hyvin, ja yksinäisyys poistuu.
Tunteeton suorittava seksi saa vaan yksinäisyyden tunteen lisääntymään.
Mene terapiaan.