Pääsiäistä edeltävä paasto

Täytyykö se jo nyt aloittaa? Saako syödä mitään vai latkitaanko vain vettä?

40 päivää vegaanina, säästyneet rahat köyhille.

Vierailija kirjoitti:

40 päivää vegaanina, säästyneet rahat köyhille.

Terveellinen vegaaniruoka on kalliimpaa kuin kasvispainotteinen sekaruoka.

Olen ortodoksi ja sovellan kirkon paastosääntöjä rippi-isäni ohjeiden ja maalaisjärjen avulla. Pidän paaston suurimpana hyötynä sitä, että se auttaa minua kiinnittämään huomioni omassa kilvoittelussani oleviin puutteisiin. Paastooni kuuluukin olennaisena osana pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous:

"Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki. Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki. Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti. Aamen."

Suuren paaston säännöt vaihtelevat eri kirkollisissa perinteissä, mutta ortodoksisessa kirkossa ja monissa muissa kristillisissä kirkoissa paasto on erityinen aika hengelliselle valmistautumiselle ja mielenrauhan saavuttamiselle. Ortodoksisen kirkon paastosäännöissä on muutamia keskeisiä piirteitä:

1. Ruokavalio: Suuri paasto on ruokarajoituksia sisältävä aika, jossa vältetään eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, maitotuotteita ja munia. Paaston aikana syödään kasvisruokaa, mutta viikonloppuisin ja joillakin pyhäpäivillä on sallittua syödä myös kalaa (saattaa vaihdella perinteittäin).

2. Paaston alkaminen ja kesto: Suuri paasto alkaa pääsiäistä edeltävänä maanantaina ja kestää 40 päivää, päättyen pääsiäislauantaihin. Paaston loppu on pyhän pääsiäisjuhlan aatto.

3. Hengellinen valmistautuminen: Paasto ei ole pelkästään ruokarajoituksia, vaan se liittyy myös rukoukseen, katumukseen ja hengelliseen elämään. Tänä aikana pyritään lisäämään kirkollisia toimituksia, kuten jumalanpalveluksia ja pyhien sakramenttien vastaanottamista.

4. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: Vaikka suurena paastona syödään kasvisruokaa, sunnuntaisin ja joillain pyhäpäivinä voi olla poikkeuksia, jolloin esimerkiksi kalaa on sallittua syödä.

5. Rukoukset ja itsetutkiskelu: Paaston aikana ortodokseilla on tapana rukoilla erityisesti synnin anteeksiantamista ja keskittyä hengelliseen elämään.

Muita kristillisiä perinteitä, kuten katolilaisuudessa ja protestantismissa, paaston sääntöihin voi sisältyä myös erilaisia käytäntöjä, mutta perusajatus paastosta on yleisesti se, että se on hengellinen aika, jossa pyritään syventämään suhdetta Jumalaan ja harjoittelemaan itsehillintää.

Ruokapaaston lisäksi tulee harjoittaa itsehillintää ja paastoa muissakin asioissa. Esimerkiksi somesta, sokerista, kahvista jne. On tärkeää pyrkiä hyvään, keskittyä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40 päivää vegaanina, säästyneet rahat köyhille.

Terveellinen vegaaniruoka on kalliimpaa kuin kasvispainotteinen sekaruoka.

Ei sen ole tarkoituskaan olla mitekään erityisen "terveellistä". Porkkanakeittoa, linssikeittoa, kaurapuuroa jne. halpaa ja yksinkertaista ruokaa ettei kuole nälkään. Öljyäkään ei saa käyttää, koska se on ylellistä.

Koska se paasto tulisi siis aloittaa

Minä olen normaalisti sekasyöjä, mutta luovun paaston ajaksi lihan syönnistä. Kalaa ja kananmunia syön kuitenkin edelleen. Tuon lisäksi paastoan myös (epäterveellisistä) herkuista eli karkeista, suklaasta, roskaruuasta, sipseistä, limuista, jätskeistä, kahvileivistä jne. 

Paaston aikana kannattaa pitää mielessä, että syntiinlankeemuksessa oli kyse paaston rikkomisesta: Aadam ja Eeva söi siitä puusta, josta syömisen Jumala oli kieltänyt heiltä. 

Vierailija kirjoitti:

Koska se paasto tulisi siis aloittaa

Ortodoksisessa kirkossa paasto alkoi sunnuntai-iltana. Muissa kirkoissa on varmasti erilaisia käytäntöjä paaston suhteen.

Kuinka yleistä pääsiäistä ennen paastoaminen on?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka yleistä pääsiäistä ennen paastoaminen on?

Paastoaminen ennen pääsiäistä on hyvin yleistä monissa kristillisissä perinteissä, erityisesti ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Paaston tarkoituksena on valmistautua pääsiäisjuhlaan, joka kristinuskon mukaan on ylösnousemuksen juhla. Paasto on hengellinen aika, joka edistää katumusta, rukousta ja itsehillintää.

Ortodoksisessa kirkossa suuri paasto ennen pääsiäistä (tunnetaan myös nimellä Suuri paasto) on erittäin keskeinen osa kirkollista elämää. Se kestää 40 päivää ja alkaa pääsiäistä edeltävänä maanantaina. Paasto on tarkasti säädelty ja siihen kuuluu ruokavaliorajoituksia, kuten eläinkunnan tuotteiden välttäminen, sekä hengellistä valmistautumista rukouksin ja jumalanpalveluksiin osallistumalla.

Katolisessa kirkossa paasto ennen pääsiäistä alkaa laskiaistiistain jälkeen ja kestää ristiinnaulitsemisesta pääsiäispyhään asti (tämä aikajakso tunnetaan nimellä Suuri paasto tai Lent). Katolisessa kirkossa paaston käytännöt voivat vaihdella, mutta tavallisesti paasto liittyy myös ruokarajoituksiin ja henkilökohtaisiin uhrauksiin. Katolilaiset voivat paastota esimerkiksi lihaa syömättöminä päivinä tai luopua jostain muusta arkielämästään, kuten makeisista tai muista nautinnoista.

Monet protestanttiset kirkkokunnat (kuten luterilaiset ja anglikaanit) tunnustavat paaston, mutta se ei ole yhtä laajasti noudatettu käytäntö kuin ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Paasto voi olla vapaaehtoista ja se voi keskittyä enemmän hengelliseen elämään, kuten rukoukseen ja mietiskelyyn, eikä niinkään ruokarajoituksiin. Monet protestanttiset kirkot saattavat kuitenkin järjestää paaston ajan erityisiä jumalanpalveluksia tai rukousaikoja.

Paasto on myös tunnettu käytäntö monissa muissa kristillisissä yhteisöissä, vaikkakin käytännöt vaihtelevat suuresti. Joissain maissa ja kirkkokunnissa paasto ennen pääsiäistä voi olla arkipäiväinen ja tärkeä hengellinen aika, kun taas toisissa se ei ole yhtä korostunut.

Paastoaminen ennen pääsiäistä on siis erittäin yleistä erityisesti ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa, ja se on osa kirkollista elämää monilla eri alueilla. Protestanttinen perinne saattaa painottaa enemmän henkilökohtaisia valintoja ja hengellistä valmistautumista ilman tiukkoja sääntöjä ruokarajoituksista.

Ei Raamatussa käsketä paastoamaan ennen pääsiäistä. Kristitty on vapaa paastoamaan milloin haluaa. Pääsiäistäkään ei tarvitse viettää.

Olen luterilainen ja aloitan paastonajan laskiaissunnuntaina. Joka vuosi paastosta tulee erilainen matka: se alkaa usein törmäyksillä juuri niissä asioissa, joissa olen heikko, mikä näyttää omien ryhdistäytymispyrkimysteni huonouden. Kun ollaan pääsiäisviikossa, olen yleensä jo rauhallisempi, ja vasta silloin osaan sanoa, minkä Jumala antoi tämän vuoden paaston teemaksi juuri minun kohdallani.

Vierailija kirjoitti:

Ei Raamatussa käsketä paastoamaan ennen pääsiäistä. Kristitty on vapaa paastoamaan milloin haluaa. Pääsiäistäkään ei tarvitse viettää.

Suurin osa kristityistä ei usko, että kaikkeen täytyy löytyä selvä käsky tai kehotus Raamatusta. Pääsiäisen viettäminen ja sitä edeltävä paasto voi silti olla hyödyllistä ja joissain tapauksessa jopa tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Ei Raamatussa käsketä paastoamaan ennen pääsiäistä. Kristitty on vapaa paastoamaan milloin haluaa. Pääsiäistäkään ei tarvitse viettää.

Tietysti on, kyse onkin _traditiosta_. 

Pääsiäispaasto perustuu kristilliseen uskoon Jeesuksen 40 päivän paastoon erämaassa, sekä siihen hengelliseen valmiuteen, että kristityt voivat jakaa itsensä uhrauksen ja katumuksen kautta Kristuksen kärsimyksien kanssa ja valmistautua pääsiäisen ilosanoman vastaanottamiseen. Paasto on tapa syventää hengellistä elämää ja muistuttaa kuoleman ja ylösnousemuksen salaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se paasto tulisi siis aloittaa

Ortodoksisessa kirkossa paasto alkoi sunnuntai-iltana. Muissa kirkoissa on varmasti erilaisia käytäntöjä paaston suhteen.

Paasto alkaa evankelisluterilaisessa kirkossa laskiaisen eli tämän päivän jälkeen.Laskiainen alkoi sunnuntaina ja tänään laskiais tiistaina on viimeinen päivä syödä raskaammin. Huomenna ollaan jo paastolla ja se kestää pääsiäiseen saakka. Laskiainen tarkoittaa laskeutumista paaston aikaan ja kristikunnan suurimman juhlan pääsiäisen odottamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Raamatussa käsketä paastoamaan ennen pääsiäistä. Kristitty on vapaa paastoamaan milloin haluaa. Pääsiäistäkään ei tarvitse viettää.

Suurin osa kristityistä ei usko, että kaikkeen täytyy löytyä selvä käsky tai kehotus Raamatusta. Pääsiäisen viettäminen ja sitä edeltävä paasto voi silti olla hyödyllistä ja joissain tapauksessa jopa tarpeellista.

Tarpeellista?

Vierailija kirjoitti:

Olen ortodoksi ja sovellan kirkon paastosääntöjä rippi-isäni ohjeiden ja maalaisjärjen avulla. Pidän paaston suurimpana hyötynä sitä, että se auttaa minua kiinnittämään huomioni omassa kilvoittelussani oleviin puutteisiin. Paastooni kuuluukin olennaisena osana pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous:

"Herra, elämäni valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki. Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki. Oi, Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti. Aamen."

<3