4-vuotiaita joilla päiväkotiin tuotaessa vaipat? Pottaa eivät ole nähneetkään.

Meillä oli myös neuvolan ohjeiden mukaan potta esillä jo vauva-aikana. Vauva sai siihen tutustua ja ihan oppikirjan mukaan laitettiin potalle unien ja ruokailun jälkeen. Pottaan ei tullut mitään kuukausien yrittämisen jälkeenkään. Yritettiin vaihtaa pottaa, oli supistaja pöntöllä, olin välillä vieressä, välillä toisessa huoneessa, välillä luin tai näytin kuvakirjaa jos vaikka taapero rentoutuisi. Lopulta ei enää suostunut istumaan koko potalle :(

Sanoin neuvolassakin että nyt pidetään taukoa, en jaksa enää huutoa ja taistelua enkä myöskään halua nolata lasta niin että tuotokset on housuissa. Yökuiva oli jo vuoden ikäisenä ja kehitys täysin normaalia, kielellisesti ikätasoa huomattavan edellä. 

Vajaan kolmen vuoden iässä laitoin mökillä potan rappusille ulos ja lapsen pihalle mekossa. Luin muka lehteä ja ei mennyt kauan kun lapsi meni potalle omin neuvoin. Siitä se sitten lähti. Yövaipan kanssa kävi samoin, kuivahan se oli ollut jo pitkään, mutta muutama kuukausi tämän jälkeen lapsi herätti hotellissa yöllä (laitoin vaipan varmuuden vuoksi) ja sanoi että nyt potalle, vaippaa ei tarvita enää. Ja tosiaan itse sanoitti tämän. 

Ja joo, kyllä oli boomeri jos toinenkin kertomassa miten aikanaan on tehty. 

Pidätysongelmia voi olla vielä satunnaisesti vähän isommillakin lapsilla, vaikka niillä 4-vuotiailla, mutta vähemmistössä lienevät. Ja yksilöitähän nuo on, yhdellä tutulla lapsella (taitaa täyttää 6v kesällä) oli pitkään ihan hirveä vastustus vessa-asioita kohtaan, pidätteli viimeiseen asti ja vahinkojahan sitten tuli. Muuten ihan tavallisten vanhempien tavallinen lapsi.

En tiedä olinko itse nykyaikana harvinaisuus, kun lykkäsin lapset potalle siinä vaiheessa, kun osasivat istua. Eipä siinä aina tehty välttämättä muuta kuin istuskeltiin, mutta tuli tutuksi. Aika on vähän haalistanut muistoja, mutta muistelen että kummallakin oli jossain kohtaa vaihe, jossa pottaan ei juuri mitään tullut, mutta sitten taas jatkettiin normaalisti. Päiväkuivia olivat molemmat aika pieninä, nuoremmalla tuli kertaalleen takapakkia öiden kanssa, kun ei yksinkertaisesti herännyt hätään vaan vasta siihen, kun pissa oli jo tulossa. Käytettiin  sitten kotvasen aikaa vaippaa taas, kunnes alkoi ehtiä vessaan. Huomattavasti helpompaa kuin pyykinpesu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli myös neuvolan ohjeiden mukaan potta esillä jo vauva-aikana. Vauva sai siihen tutustua ja ihan oppikirjan mukaan laitettiin potalle unien ja ruokailun jälkeen. Pottaan ei tullut mitään kuukausien yrittämisen jälkeenkään. Yritettiin vaihtaa pottaa, oli supistaja pöntöllä, olin välillä vieressä, välillä toisessa huoneessa, välillä luin tai näytin kuvakirjaa jos vaikka taapero rentoutuisi. Lopulta ei enää suostunut istumaan koko potalle :(

Sanoin neuvolassakin että nyt pidetään taukoa, en jaksa enää huutoa ja taistelua enkä myöskään halua nolata lasta niin että tuotokset on housuissa. Yökuiva oli jo vuoden ikäisenä ja kehitys täysin normaalia, kielellisesti ikätasoa huomattavan edellä. 

Vajaan kolmen vuoden iässä laitoin mökillä potan rappusille ulos ja lapsen pihalle mekossa. Luin muka lehteä ja ei mennyt kauan kun lapsi meni potalle omin neuvoin. Siitä se sitten lähti. Yövaipan kanssa kävi samoin, kuivahan se oli ollut jo pitkään, mutta muutama kuukausi tämän jälkeen lapsi herätti hotellissa yöllä (laitoin vaipan varmuuden vuoksi) ja sanoi että nyt potalle, vaippaa ei tarvita enää. Ja tosiaan itse sanoitti tämän. 

Ja joo, kyllä oli boomeri jos toinenkin kertomassa miten aikanaan on tehty. 

Boomerien aikaan potissa oli vyö ja taapero istui potalla halusi tai ei. Silloin ei tarvittu sanoitusta.

LASU

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi vasta täyttämässä kolme ja potalla käyntiä on järjestelmällisesti harjoiteltu n. 1,5-vuotta (pari pientä taukoa neuvolan suosituksesta ollut tuona aikana). Lapsi on yökuiva ja tekee aamulla pissan pönttöön. Sen jälkeen potalla/pöntöllä käymisestä ei tule kotona juuri mitään. Päiväkodissa käy kavereiden kanssa vaihtelevasti, mutta kotona ei läheskään aina, saati että omatoimisesti. On koitettu kaikenlaisia keinoja, erilaisia pottia ja pönttöä (pöntön kanssa sujuu vähän paremmin), tarratauluja, kirjoja, isosisarusten esimerkkiä, ja ihan sitäkin että nyt on vaan pakko mennä eikä muita vaihtoehtoja ole. Lapsi aina on iloinen, kun joku tuotos pönttöön tulee, ja kovin kehutaan mutta ei auta. Lapsi jääräpäisesti vain ei halua pöntölle, ja saattaa saada ihan raivarin/pyrkiä pois. Muuten ihan tavallinen, taitava ja osaava lapsi. Ei toki vielä lähelläkään neljää, mutta en

Päiväkodille ei käy se että tulee 5-6 pissat housuun hoitopäivän aikana vaan vaippaa on käytettävä. Haittaa muuten kotona harjoittelua aika paljon.

Meillä on nelivuotias kotona täysin kuiva ja käy itsenäisesti tarpeillaan pytyllä ja potalla. Vaippaa ei ole kotona tai vapaa-aikana ollut pitkään aikaan käytössä.

Päiväkodissa ei suostu vessaa käyttämään vaan siellä on vaipat käytössä päiväkodin pyynnöstä. On välillä päiväkodissa ilman vaippaa jolloin tulee vahinkoja kun ei suostu menemään vessaan vaan pidättelee mahdollisimman pitkään, entinen päiväkodin täti muutaman kerran nolasi lapsen koko ryhmän edessä housuun pissaamisesta jonka jälkeen lapsi meni entistä enemmän päiväkodissa lukkoon vessa-asioiden suhteen. Ongelmat siellä jatkuvat vaikka henkilöstö vaihtunut täysin. 

Yksi iso ongelma päiväkodissa on myöskin tilanpuute, lapsen päiväkodissa on kaksi isoa ryhmää jotka jakavat pienen muutaman pytyn vessatilan jossa ei ole mitään rauhaa tai yksityisyyttä. Päiväkodin tilat eivät todellakaan ole rakennettu kyseiselle lapsimäärälle ja lasten määrä on noussut neljänneksellä viimeisen parin vuoden aikana. Käytän lapsen aina vessassa päiväkotiin viedessä ja haettaessa ja siellä vessassa on aina ihan täysi kaaos meneillään niin en yhtään ihmettele että vessa-asioita arkaileva lapsi saattaa mieluummin pidätellä kuin käydä kyseisessä vessassa. Oma lapsi ei myöskään ole ainoa jolla on vaipat käytössä kyseisessä päiväkodissa, arvioisin että ainakin vajaalla puolella ryhmäläisellä on päiväkodissa oma vaippapaketti hyllyllä. 

Olemme kotona opettaneet lapsen kuivaksi, en näe että ainakaan meillä ongelma olisi lapsen pottakasvatuksessa kotona kun vessa-asiointi ei onnistu päiväkodissa. Enemmänkin syy on henkilökunnan kiireessä/vaihtuvuudessa ja huonoissa tiloissa.

Meillä on asia toivottavasti ratkeamassa syksyllä kun muutamme lähemmäs työpaikkoja. Lapsi vaihtaa silloin päiväkotia ja hänen hoitopäivät lyhenevät huomattavasti. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi vasta täyttämässä kolme ja potalla käyntiä on järjestelmällisesti harjoiteltu n. 1,5-vuotta (pari pientä taukoa neuvolan suosituksesta ollut tuona aikana). Lapsi on yökuiva ja tekee aamulla pissan pönttöön. Sen jälkeen potalla/pöntöllä käymisestä ei tule kotona juuri mitään. Päiväkodissa käy kavereiden kanssa vaihtelevasti, mutta kotona ei läheskään aina, saati että omatoimisesti. On koitettu kaikenlaisia keinoja, erilaisia pottia ja pönttöä (pöntön kanssa sujuu vähän paremmin), tarratauluja, kirjoja, isosisarusten esimerkkiä, ja ihan sitäkin että nyt on vaan pakko mennä eikä muita vaihtoehtoja ole. Lapsi aina on iloinen, kun joku tuotos pönttöön tulee, ja kovin kehutaan mutta ei auta. Lapsi jääräpäisesti vain ei halua pöntölle, ja saattaa saada ihan raivarin/pyrkiä pois. Muuten ihan tavallinen, taitava ja osaava lapsi. Ei toki vielä lähelläkään neljää, mutta en juuri tiedä, mitä tälle enää voisin enempää

Vaippa pois vaan, sama kuin tutin kanssa että kerrasta poikki. Lapselle sanot vaan että vaipat on nyt loppu. Ja sama linja päiväkotiin. Sit ei mitään pottapönttöpakottamista jos lapsi ei sinne istu, vaan ihan vaan toteamus että ohhoh nyt tuli pissa housuun/ lattialle/ sun hienolle matolle, onpas kurja juttu. Ai sulle tuli pissa haalariin, voi hitsi, tuntuu varmaan kurjalta. Nyt on pakko mennä sisälle vaihtaa vaatteet ja keskeyttää leikki siksi aikaa.  Muistatko että vessassa on se hieno potta, mihin voit tehdä pissan ja sit saa x -palkinnon. Siivotaan ne pissat/ vaihdetaan vaatteet ilman torumista. Kun pissa tulee pottaan, kiitetään, voidaan palkita mutta ei tarvi pitää bailuja, sekin voi nimittäin olla osalle lapsista juttu mistä ne ei tykkää, jos tehdään siitä vessajutusta spektaakkeli. Voi olla että lapsella on ihan vaan suorituspaineita. 

 

Antaa siis lapsen itse oivaltaa, itse valita. Lapsi on siinä 2,5-3-vuotiaana usein kovassa uhmaiässä, jos asioista lähtee vahvatahtoisen lapsen kanssa pelkästään vääntämään, niin vaikeaksi käy elo. Täytyy olla ovela ja käyttää käänteistä psykologiaa. Fiksu lapsi valitsee sen potan tai pytyn nopeasti itse, kun siihen ei pakoteta ja vaihtoehdot sille on kurjemmat (alleen pissaaminen, leikkien keskeytyminen). Ja sit kiittäminen siitä kuinka hienosti lapsi itse oivalsi tehdä ja mennä sinne vessaan ajoissa, kun hän sen tekee. 

 

t. Lastenhoitaja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi vasta täyttämässä kolme ja potalla käyntiä on järjestelmällisesti harjoiteltu n. 1,5-vuotta (pari pientä taukoa neuvolan suosituksesta ollut tuona aikana). Lapsi on yökuiva ja tekee aamulla pissan pönttöön. Sen jälkeen potalla/pöntöllä käymisestä ei tule kotona juuri mitään. Päiväkodissa käy kavereiden kanssa vaihtelevasti, mutta kotona ei läheskään aina, saati että omatoimisesti. On koitettu kaikenlaisia keinoja, erilaisia pottia ja pönttöä (pöntön kanssa sujuu vähän paremmin), tarratauluja, kirjoja, isosisarusten esimerkkiä, ja ihan sitäkin että nyt on vaan pakko mennä eikä muita vaihtoehtoja ole. Lapsi aina on iloinen, kun joku tuotos pönttöön tulee, ja kovin kehutaan mutta ei auta. Lapsi jääräpäisesti vain ei halua pöntölle, ja saattaa saada ihan raivarin/pyrkiä pois. Muuten ihan tavallinen, taitava ja osaava laps

 

Sit voi ehdottaa päiväkodille myös harkkapikkareita. Ne ei ime pissaa, mikä opettaa lasta tuntemaan märkyyden, eli pissan tulemisen. Vanha keino on laittaa pikkarit vaipan alle = lapsi tuntee että pissa tulee ja se tuntuu ikävältä, mutta helpottaa aikuisten työtä kun ne pissat jää kuitenkin sinne vaippaan.  

 

Vaippaanhan on todella mukava tehdä pissa ja aikuisille pissavaipan vaihtokin on helppo homma, versus kuivaksi opetteluun. Silti ei sais mennä siitä missä aita on matalin, etenkään päiväkodissa missä on ammattikasvattajat. 

 

T. Lastenhoitaja 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ei saa"pakottaa" pottatreeneihin lasta ennen kuin itse pyytää pottaa...

Ei siinä mitään treenejä ole, kun alkaa lasta potalle opettamaan. Siinä yksivuotiaana aloitellaan ja siitä se etenee. Joku oppii hyvin nopeasti ja joku vähän myöhemmin. Kyllä yleensä ennen kahden vuoden ikää ainakin päivävaipoista voi luopua. Vaatihaan se vanhemmilta viitseliäisyyttä, mutta se on vanhemman tehtävä. Treeni sana on minusta kummallinen kuitenkin.

Jos lapsi ei osaa puhua niin ei se kyllä osaa mennä tai pyytää potallekaan. En tunne oikein ketään lasta, joka olisi ollut päiväkuiva jo tasan 2-vuotiaana. Ennen 3-v. ikää kyllä yleensä opitaan. Senkin jälkeen vahinkoja tulee, jos vessaan ei ehdi 1,5 tunnin välein, pienemmällä vahinkoja on varmasti tosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ei saa"pakottaa" pottatreeneihin lasta ennen kuin itse pyytää pottaa...

Ei siinä mitään treenejä ole, kun alkaa lasta potalle opettamaan. Siinä yksivuotiaana aloitellaan ja siitä se etenee. Joku oppii hyvin nopeasti ja joku vähän myöhemmin. Kyllä yleensä ennen kahden vuoden ikää ainakin päivävaipoista voi luopua. Vaatihaan se vanhemmilta viitseliäisyyttä, mutta se on vanhemman tehtävä. Treeni sana on minusta kummallinen kuitenkin.

Jos lapsi ei osaa puhua niin ei se kyllä osaa mennä tai pyytää potallekaan. En tunne oikein ketään lasta, joka olisi ollut päiväkuiva jo tasan 2-vuotiaana. Ennen 3-v. ikää kyllä yleensä opitaan. Senkin jälkeen vahinkoja tulee, jos vessaan ei ehdi 1,5 tunnin välein, pienemmällä vahinkoja on varmasti tosi paljon.

Ei siihen tarvita puhetaitoa. Tiedän monia lapsia joilla on viivästynyt puheenkehitys ja silti käyvät potalla. Apuna voi käyttää esim. kuvia, pottakirjoja, tukiviittomia päiväkodissa lapsi oppii asian vertaisryhmässä, matkimalla muita.

 

Ja kehityksellisesti ei ole mitään estettä sille, etteikö 2-vuotias voisi olla päiväkuiva. Nykyään moni ei ole, koska pottakasvatus jätetään yhä myöhempään tai sen kanssa tulee ongelmia, joita ei osata ratkoa. Esim. tuo vahinkojen pelkääminen on monen iso kompastuskivi, vaipat saatetaan ottaa takaisin jo muutaman päivän jälkeen kun on tullut vahinko. 

 

t. Lastenhoitaja 

Vierailija kirjoitti:

No mites nuo therianit, käyttääkö nekin vaippoja? En kahlannut ketjua läpi, sori, jos jo tästä on ollut puhetta.

 Nostaa koipea kuin koira tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lähipiirissä on tällainen vain vaippaa käyttävä kohta 4v. Osaa ilmoittaa vessahädästä ja osaa pidätellä, vaan ei ole koskaan edes kokeillut pitää alushousuja, vaippa on aina. Hän osaa puhua ja kertoa asioista selkeämmin kuin moni aikuinen ja on tosi fiksu lapsi, mutta hänelle vessassa käyminen on kuin linnun lailla lentäminen, täysin mahdoton ja vieras asia. Kun vietän lapsen kanssa aikaa hän saattaa sanoa vaipan ollessa kuiva, että hän kohta pissaa vaippaan (esimerkiksi aamulla saattaa olla vaippa 12h unien jälkeen aivan kuiva mutta vessaan ei suostu, pottaa hänellä ei edes esillä ole) ja sitten voidaan vaihtaa se kuiva vaippa ja ryhtyä päivän puuhiin. Olen tukiverkon asemassa joten en puutu tuohon. Vanhemmat korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia, perheessä ei muita ongelmia kuin se että lapsi saa valita kaikessa. Minun kanssani ei saa mutta

Mä en todellakaan ois heidän kanssaan tekemisissä, jos se joka haluaa apua ei ole sitä kuitenkaan valmis ottamaan, silloin sä oot vaa lastenhoito palvelu. Voin sanoa että ongelmat kasvaa kuin lapsi kasvaa ja sitä tenavaa tuodaan entistä mielummin hoitoon. 

Oma lapseni oli vaipoissa 4,5 vuotiaaksi, jos nyt oikein muistan. Kyse ei todellakaan ollut siitä, etteikö häntä olisi vessassa istutettu. Hän ei vain yksinkertaisesti IKINÄ tehnyt siellä mitään. Ei koskaan eikä edes vahingossa. Eikä lasta voinut siellä tuntikaupalla päivässä istuttaa! Käytiin tietysti lääkärissäkin, lapsessa ei mitään vikaa, kerrottiin vain, että aika auttaa. Ja niin se auttoikin. 

Voin sanoa, että kun joku tuli silloin ehdottelemaan jostain tarroista tai pastilleista, niin olisi tehnyt mieli lyödä päin näköä!

Vierailija kirjoitti:

Siis ei saa"pakottaa" pottatreeneihin lasta ennen kuin itse pyytää pottaa...

Ongelma vaan on se, että suuri enemmistö ihmisistä/lapsista on aloitekyvyttömiä ja ohjausta tai johtohahmoa vailla läpi elämänsä. Ei ne mitään itse tajua, etenkään nelivuotiaina. 

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni oli vaipoissa 4,5 vuotiaaksi, jos nyt oikein muistan. Kyse ei todellakaan ollut siitä, etteikö häntä olisi vessassa istutettu. Hän ei vain yksinkertaisesti IKINÄ tehnyt siellä mitään. Ei koskaan eikä edes vahingossa. Eikä lasta voinut siellä tuntikaupalla päivässä istuttaa! Käytiin tietysti lääkärissäkin, lapsessa ei mitään vikaa, kerrottiin vain, että aika auttaa. Ja niin se auttoikin. 

Voin sanoa, että kun joku tuli silloin ehdottelemaan jostain tarroista tai pastilleista, niin olisi tehnyt mieli lyödä päin näköä!

 

Näissä tilanteissa järkevintä ottaa vaippa pois kokonaan. Viedä säännöllisesti potalle. Mini lapsi valitsee mieluiten vaipan. Vahinkoja tulee tietysti, mutta alkaa sinne potalle kyllä tulee myös. Kumma että lääkärit nykyään suosittelee vaippoja tähänkin. 

Alapeukkuja varmaan sataa mutta tulkoot.

Meidän 4.5v erityislapsi on edelleen vaipoissa koska ei tunnista pissahätää. Satunnaisesti on nyt alkanut ilmaisemaan että vaippa on märkä. On kokeiltu kaikki mahdollinen mutta ei auta.

Lapsen päiväkodin kasvattajat päättivät että lapsi ei käytä päiväkodissa vaippoja kun täytti 4vuotta. 3 päivää he kokeilivat ja sanoivat että jos tuon kumminkin vaippoja.

Ei kakkaa vaippaan kuin harvoin vahingossa. Kakkahätä on helpompi tunnistaa kuin pissähätä.

up

Huh huh kyl hiljaseks vetää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi vasta täyttämässä kolme ja potalla käyntiä on järjestelmällisesti harjoiteltu n. 1,5-vuotta (pari pientä taukoa neuvolan suosituksesta ollut tuona aikana). Lapsi on yökuiva ja tekee aamulla pissan pönttöön. Sen jälkeen potalla/pöntöllä käymisestä ei tule kotona juuri mitään. Päiväkodissa käy kavereiden kanssa vaihtelevasti, mutta kotona ei läheskään aina, saati että omatoimisesti. On koitettu kaikenlaisia keinoja, erilaisia pottia ja pönttöä (pöntön kanssa sujuu vähän paremmin), tarratauluja, kirjoja, isosisarusten esimerkkiä, ja ihan sitäkin että nyt on vaan pakko mennä eikä muita vaihtoehtoja ole. Lapsi aina on iloinen, kun joku tuotos pönttöön tulee, ja kovin kehutaan mutta ei auta. Lapsi jääräpäisesti vain ei halua pöntölle, ja saattaa saada ihan raivarin/pyrkiä pois. Muuten ihan tavallinen, taitava ja osaava laps

Missä päiväkodissa on tuollaista? Itse olen työskennellyt päiväkodissa vuosia ja omat lapseni ovat olleet ja yksi on edelleen päivähoidossa.

 

-Siis ei saa"pakottaa" pottatreeneihin lasta ennen kuin itse pyytää pottaa...

-Ei siinä mitään treenejä ole, kun alkaa lasta potalle opettamaan. Siinä yksivuotiaana aloitellaan ja siitä se etenee. Joku oppii hyvin nopeasti ja joku vähän myöhemmin. Kyllä yleensä ennen kahden vuoden ikää ainakin päivävaipoista voi luopua. Vaatihaan se vanhemmilta viitseliäisyyttä, mutta se on vanhemman tehtävä. Treeni sana on minusta kummallinen kuitenkin.--

- Potalle opettelu vaatii harjoittelua. Harjoittelu on sama asia kuin treeni. Kaikki sitä ihmisiä kummastuttaakin kun takerrutaan johonkin sanamuotoon...