Miten onnistutte olemaan ilman herkkuja?
Mun tekee tosi usein mieli makeita herkkuja, kuten suklaata, karkkia, keksejä ja leivonnaisia. Niitä myös syön. Miten ihmeessä niin moni pystyy olemaan ilman? Tietysti jos ei tee mieli, niin on helppoa. Mutta miten tästä jatkuvasta makeanhimosta pääsee eroon? Olen kokeillut paastoakin, mutta se johti vain entistä suurempaan herkkujen ahmintaan.
Kommentit (15)
Olemalla ostamatta niitä. Lähtemällä 15 km metsälenkille jos tekee mieli herkkuja. Syömällä ihan tavallista ruokaa.
Pitää syödä terveellistä ruokaa niin, että on kylläinen olo. Se vähentää makeanhimoa ja parantaa itsekuria.
T. Entinen lihava
Käy kaupassa vain kerran viikossa eikä osta niitä kotiin.
Sinnittele ensin muutama päivä kokonaan ilman sokereita, niin että pääset irti sokerikoukusta. Sitten homma muuttuu helpommaksi, jatkat vaan sitten terveellisemmällä ruokavaliolla, ja huomaat ajan kanssa että makeanhimo on helpottanut.
Hedelmällisessä iässä herkut maistuvat. Luonto huolehtii siitä, että potentiaalisessa hedelmäittymisessä naaras olisi mahdollisimman kylläisessä ja hyvässä ravitsemustilassa. Se on alkionkin etu.
Menopaussin jälkeen herkkuhimo laantuu, koska hormonit eivät enää hyrrää kuten aiemmin. Sen lisäksi hajuaistin huononeminen, joka kuuluu ikääntymiseen, tekee sen ettei mikään maistu miltään. Saman voi kokea aikaisemmin nuhaisena.
En mitenkään. Maksimi on yksi päivä ilman ja koko ajan haaveilen jo seuraavasta päivästä, kun on taas jäätelöä ja suklaata. Sama on ollut jo lapsuudesta alkaen ja nyt olen jo eläkkeellä.
Ei tee yhtään mieli, eli tosi helppoa.
Lapsena söin paljon karkkeja ja herkkuja. Nyt 60v. ei tee mieli. Ennemmin hyvää punaviiniä ja pizzaa. Hammaslääkäripelkokin vaikuttaa. Yritän pitää huolta hampaista.
Kieltäytymällä aktiivisesti. Teen sen yleensä jo kaupassa eli sanon itselleni että se mun himoitsema herkku jää nyt siihen hyllyyn. Lapsille tulee joskus ostettua herkkuja niin niistä kieltäytyminen vaatii vähän enemmän itsekuria mutta mä vaan sanon itselleni että et ota piste. Ja juon lasin vettä.
Mä olen sitä koulukuntaa jossa ne herkut näkyy heti vyötäröllä. Todella harvoin suon jotain itselleni vaikka olen todella perso makealle.
Vierailija kirjoitti:
Lapsena söin paljon karkkeja ja herkkuja. Nyt 60v. ei tee mieli. Ennemmin hyvää punaviiniä ja pizzaa. Hammaslääkäripelkokin vaikuttaa. Yritän pitää huolta hampaista.
Minä olen 65 ja herkkuja menee edelleen yhtä paljon kuin lapsena, jos ei enemmänkin. Hampaista on jäljellä noin kolmannes, joten vielä pystyy syömään kohtuu hyvin. Hammaslääkärissä kävin viimeksi 2004.
Vierailija kirjoitti:
Hedelmällisessä iässä herkut maistuvat. Luonto huolehtii siitä, että potentiaalisessa hedelmäittymisessä naaras olisi mahdollisimman kylläisessä ja hyvässä ravitsemustilassa. Se on alkionkin etu.
Menopaussin jälkeen herkkuhimo laantuu, koska hormonit eivät enää hyrrää kuten aiemmin. Sen lisäksi hajuaistin huononeminen, joka kuuluu ikääntymiseen, tekee sen ettei mikään maistu miltään. Saman voi kokea aikaisemmin nuhaisena.
Mun isän hajuaisti oli erinomainen vielä 101-vuotiaana, vaikka kuulo ja näkö oli huono.
Mulla ei tee lainkaan mieli, kun päätän että en syö niitä. Jos erehdyn vähänkin maistamaan, niin sitten se on menoa. Kun tarpeeksi kauan on ilman, niin se himo unohtuu ja voin suhtautua aivan neutraalisti, kun näen työpaikan kahvihuoneessa kasan herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Hedelmällisessä iässä herkut maistuvat. Luonto huolehtii siitä, että potentiaalisessa hedelmäittymisessä naaras olisi mahdollisimman kylläisessä ja hyvässä ravitsemustilassa. Se on alkionkin etu.
Menopaussin jälkeen herkkuhimo laantuu, koska hormonit eivät enää hyrrää kuten aiemmin. Sen lisäksi hajuaistin huononeminen, joka kuuluu ikääntymiseen, tekee sen ettei mikään maistu miltään. Saman voi kokea aikaisemmin nuhaisena.
Entäpä kun kyseessä on mies, kuten minä? Olen pahempi herkuttelija kuin suurin osa naisista. Ei ole hedelmällisyydestä ja menopausseista tietoakaan!
Erittäin helposti kun vain toteaa itselleen että kyllä minä ilman tuotakin pärjään.
Älä osta kotiin niitä niin paljoa. Älä mene kauppaan nälkäisenä.