Kohta 5v nukutus aivan toivoton rumba!! Onko kohtalotovereita?

Meilla ollut vahan samanlaista nukkumaan menot 5,5-vuotiaan tyttömme kanssa. Samassa huoneessa nukkuu 2,5-vuotias pikkusisko, joka matkii kaikessa isoasiskoa, yrittaa siis myös tassa.



Meilla on jonkinlainen apu tullut koko perheen yhteisesta iltahetkesta juuri ennen sankyynmenoa. Luetaan koko perhe yhdessa iltasatu makuuhuoneessa. Sadun jalkeen viela vahan halitaan ja jutellaan yhdessa paivan tapahtumista tms. Sitten iltalaulu ja molemmat neidit omiin sankyihin. 5-vuotiaalla todella tarkea, etta vieressa pieni " yövalo" .



Aikaisemmin isoneiti juoksi koko ajan olohuoneeseen milloin millakin asialla, jarjesti koko sankynsa, meni pikkusisarensa luo jne. Juoksentelu saattoi kestaa kolmattakin tuntia. Nytkin olen huomannut sen, etta jos neiti ei saa riittavasti hellyytta ja huomiota juuri ennen nukkumaan menoa, niin silloin han juoksentelee pois.



Varmaan teettekin niin, mutta ovathan iltojen loput riittavan rauhallisia? Ei telkkaria, ei riehumisleikkeja! Riittavasti yhdessaoloa viela ennen yön " erossaoloa" . " Erityista lapseen keskittyvaa huomiota" juuri ennen nukkumista! Nukkuuko poika teilla viela paivaunet? Huomasimme, etta jos tyttömme nukkuu paivaunet, niin sekin " pidentaa iltaa" .



Jaksamista! jospa iltajuoksutkin menevat ohi ajan myöta... ;-)

Iltarauhoittuminen on tosi tärkeää. Ei varmasti tule uni hyvin, jos ilta menee melskaamiseksi ja tunnelma on kireä. Tehkää iltarituaalit joka ilta ja pysy itse rauhallisena. Tuon ikäinen jo ymmärtää paljon ja voitte vaikka tehdä palkkiotaulun. Hyvin sujuneesta nukahtamisesta saa aamullla jotain. Meillä muutti omaan huoneeseen nukkumaan, kun lupasin limpparia...



Jutelkaa rauhassa tulevasta päivästä ennen nukahtamista. Kerro, että kannattaa nukkua voimaunet, että jaksaa huomenna tehdä kivoja juttuja. Valmistele nukkumaanmenoa esim. näin. Iltapalan jälkeen heti hampaanpesu, sitten saa vielä leikkiä rauhallisia leikkejä. Kohta pyjama päälle ja siiten vielä hetki leikkiä, ja sitten iltasadulle. Kuuntelisikohan lapsesi jotain satukasettia sitten sadun jälkeen yksin. Meillä katselevat kirjoja itsestään hetken ennen kuin valot sammutetaan.



Onko huoneessa yövalo? Jotkut rauhoittuvat parhaiten pimeässä, joitakin se pelottaa. Voisit myös jutella lapselle miltä sinusta tuo nukutusrumba tuntuu. Minä olen sanonut, että aikuiset eivät tarvitse niin paljon unta kuin lapset, ja äiti haluaa olla rauhassa illalla hetken, ennen kuin alkaa itsekin nukkumaan.



Mieti myös, onko lapsi liian väsynyt tai liian virkeä. Virkeänä ei uni tule ja taasen liian väsyneenä nukahtaminen on myös hankalaa, kun käy yli kierroksilla.

Tsemppiä!!!

Pelin jälkeen halitaan, mennään sänkyyn ja laitetaan satukasetti päälle. Lapsilla on huoneessa himmeä yövalo joka palaa nukahtamiseen saakka.



Päiväunia lapset eivät nuku kotona, päiväkodissa toisinaan kylläkin. Päiväuni päivinä huomaa selkeästi ettei uni tahdo illalla tulla. Olen puhunut tarhassa asiasta mutta tuumaavat siihen että ryhmässä on paljon touhua ja lapsi taritsee lepoa. Olen sanonut tarhassa että nukkua voivat, mutteivät liian pitkään. Joa lapsi nukahtaa vasta 22 ja herätys on jo 6.30, jää yöunet liian lyhyiksi. mutta tarhassa on pakko levätä n.1h jolloin uni taitaa tulla melkein väkisin.





Rauhallisia iltoja toivova Vilperi

Hei,

minä yritän tehdä nukkumaanmenotilanteesta mahdollisimman myönteisen ja rauhallisen. Ajattelen, että enhän itsekään nuku hyvin, jos joku käskee ja kieltää ja komentaa juuri ennen kuin pitäisi nukahtaa.

Meillä nukutusmetodina on iltasatu. Luen pojan (5 v.) vieressä usein kunneshän nukahtaa. Jos hän ei meinaa nukahtaa, pyydän häntä panemaan silmät kiinni ja vain kuuntelemaan satua, ei katselemaan kuvia (yritän toki valita usein mahdollisimman vähäkuvaisia satuja).

Pusuttelu, halailu ja vieressä makaaminen satua lukiessa tuovat unen aina! On tosi harvinaista, ettei hän simahtaisi. Jos uni ei tunnu tulevan, panen hänelle vielä satukasetin (äänikirjan), annan suukon ja lähden huoneesta. Jos hän velä sen jälkeen tulee esiin (mikä on tosi harvinaista), en ala huutaa, vaan vien hänet lempeäst takaisin sänkyyn ja panen ehkä vielä äänikirjan vaimeasti soimaan. Toinen vaihtoehto on, että otan hänet viereeni.

Meillä pikkuveli, joka on 2, pikemminkin häiritsee isomman nukahtamisia. Mutta joskus saan moelmmat kivasti nukahtamaan yhtä aikaa niin, että menemme kaikki meidän vanhempien sänkyyn, asetun keskelle ja luen satuja kunnes molemmilla menee silmät kiinni. Sitten vain kannetaan kumpikin omaansänkyynsä (joskus ei jakseta edes tehdä stä, vaan nukutaan kaikki 4 siinä - meillä on leveä sänky).

Joskus muuten olen huomannut, että pojalla voi olla lievä nälkä tai jano estämässä unen tuloa. Maitolasi tai banaani auttavat. Tarkistan myös aina, olisiko vielä vessahätä (siis jos uni ei tule).

Ja vielä yksi juttu, eihän poika nuku päiväunia hoitopaikassa (en nyt muista sanoitko tästä viestissäsi). Jos nukkuu, noin isollahan ne oikeasti kyllä verottavat yöunta, luulisin. Meidän viisivuotias nukahtaa todella hienosti, mutta hän ei nuku päiväunia leikkikoulussaan (hän ei ole päiväkodissa, vaan leikkikoulussa - emme asu Suomessa).

Meillä siis iltasadut ja vanhempien voimien tai kärsivällisyyden ehtyessä satukasetit ja äänikirjat auttavat. Minua ei se iltasadun lukeminen haittaa - tiedän että on ihmisiä, jotka pitävät tärkeänä, että lapsi opetetaan nukahtamaan yksin, mutta minä kuulun sadunluku-koulukuntaan. Olen vain iloinen siitä, että saan vielä lukea satuja lapsilleni, eivät he niitä teini-iässä enää kaipaa, mutta nyt se iltasaturitualai tuntuu tosi tärkeältä, ja on liikuttavaa, kun kaksivuotiaskin on oppinut sen ja tulee kirjaa kantaen ja sanoo " Kiija, kiija" ! Ja hänkin nukahtaa tosiaan siihen ääneenlukuun yleensä ennen pitkää. Hän nukkuu vielä päiväunet, joten usein vanhempi nukahtaa ensin, ja hetken kuluttua luetaan nuoremmalle satu. Ja jos nukuttajana on vain yksi vanhempi, silloin tosiaan luetaan molemmille yhtä aikaa ja toivotaan että pienkin nukahtaa.

Tässä näitä meidän keinoja. Rauhallisia öitä!

Nyt luin tuon vastauksesi toiseen viestiin ja huomasin, että siellähän kerroit, että poika saattaa nukkua päiväkodissa vielä päiväunia.

Viisivuotias on kyllä aika iso päiväuniin, joten se ehkä selittää iltariekkumista. Voisitko ottaa asian vielä puheeksi siellä?

Meidän víisivuotiaamme koulupäivä on 8.30-15.30 ilman lepoja ja hyvin hän sen jaksaa mutta hyvin myös tulee uni illalla. Parempi ehdottomasti näin kuin että hän nukkuisi päivällä ja valvoisi iltakymmeneen! Meilläkin herätykset niin aikaisia, että tarvitsen ehdottomasti itse iltarauhan viimeistään klo 21.

Vielä yksi vinkki- olen huomannut, että mitä aikaisemmin aloitan " iltarumban" , sitä tehokkaampaa se on. Tarkoitan, että jos aloitan nukkumaanmenosta puhumisen ja valmistelut (tv kiinni, tietokone kiinni, rauhallisia leikkejä, ei edes pelejä enää, valoja pois jne.) jo klo 19, on todennäkösempää, että poika nukkuu klo 20.30, kuin jos aloitan väsyneenä ja hermostuneena klo 20. Mitä levollisemmin ja kiireettömämmin voin iltatouhuja tehdä, sitä paremmin ne onnistuvat. Mies välillä ihmetteli, että miksi alan puuhata unille menoa jo klo 19. Minä siihen,e ttä kun aloitan väsytys- tai viivytystaistelun aikaisin, saan varmimmiin tuloksia ajoissa... Hih hih, mutta totta toinen puoli.

Iltarumbasta vielä - tuo iltasatutekniikka on meillä toiminut aina niin hyvn, että iltarumbaa ei ole. Molempien lasten nukuttaminen on jokseenkin vaivatonta, itse asiassa päiväunia nukkuvan parivuotiaan nukuttaminen on tällä hetkellä haasteellisempaa. Mutta jos hänellä jää päiväunet välin hänkin nukahtaa kuin tukki klo 19-20. Koulupäivän väsyttämä viisivuotias nukahtaa taatusti klo 20-21 välillä.

Vaikuttaisi siis, että teillä ongelmana ovat nuo päiväunet. Koeta velä puhua tarhassa asiasta! Ja jos se ei onnistu, kokeile sadunlukua. Olen muuten huomannut, että jos lapsi esm. päiväunien takia ei ole valmis nukahtamaan, satujakin saa lukea paljon pitempään. Pojallasikin voi olla kyse juuri tästä - iltapäivän nokoset pitävät yöunen loitolla, vaikka mitä yrittäisit.

Sadunluvusta: Tiedän että se voi tuntua rasittavalta ja sitovalta - mutta kokeile sitä keinona. Äidin lähesyys ja ääni rauhoittavat minun kokemukseni mukaan PALJON paremmin kuin satukasetin steriili, aina samanlainen ääni. Satukasetin lukijan kanssa ei myöskään voi pysähtyä keskustelemaan ja kyselemään. Vuorotelkaa miehen kanssa sadunlukuvuoroissa.

Minä usein myös " kruunaan" sadun laulamalla kehtolaulun, jos lapsi ei ole nukahtanut. Sitten suukotan poskelle ja hiivn ulos huoneesta ja yleensä hän siinä vaiheessa on jo puoliunessa.

Voimia ja kerropa joskus miten sujuu!

Moi,

Moi,

Meillä toimii loistavasti satukasettien kuuntelu, poika kuuntelee yleensä niitä noin tunnin ennenkuin nukahtaa. Yhdeksältä sänkyyn ja kymmenen maissa nukahtaa. Tuon ikäinen (ainakin meillä) rakastaa Eemeleitä, Peppi pitkätossua, Onnelia ja Annelia, Katto Kassista...meillä ainakin nuo kaikki löytyy kirjastosta kasetteina. Välillä pyytää jo itse kahdeksalta sänkyyn, että ehtisi kuuntelemaan oikeen kauan:)