Lue keskustelun säännöt.
Mies sekoo joka asiasta, en jaksa.
01.03.2025 |
Halusi tietyn paistinlastan, muttei löytänyt sekunnissa. Kauhea kiroaminen ja laatikoiden avaaminen ja paiskominen ennen aamukahdeksaa. Sanoin, että katso kuivauskaapista. Hirveä valitus, kun on siellä jotenkin väärin.
Välttäkää näitä agressiivisia valittajamiehiä, menetätte vaan terveytenne.
Ja kyllä, olen eroamassa, valittakoot seinille.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Ainaista huutamista ja mikään ei ole hyvin. Tuntuu että miehellä on jo haasteita muistinkin kanssa, vaikka ikää on vasta 52.
Ero on ollut mietinnässä, mutta juuri noiden terveyshaasteiden vuoksi sitä miettii, että onko oikein jättää toinen.
Jos epäilet alkavaa dementiaa niin aika jättää uppoava laiva ennen kuin tilanne on tosissaan päällä. Ei muuta kuin kantapäät vastakkain ja kohti rauhaa.
Koska loppujen lopuksi elät omaa elämääsi, et miehesi elämää. Jollet viihdy omassa elämässäsi eikä parisuhde anna sulle mitä haluat siltä niin mitä sä odotat? Sitten joskus 80v kun äijä on kuopattu alat elää omanlaista elämää vai? Ei, älä odota vaan toimeennu heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuminen on parasta 😍 saa tehä ja olla niinku haluu, ja laittaa paistinlastat minne lystää.
Äläs nyt, mä en edes asu miesystävän kanssa yhdessä, mutta meninkin kysymään ajatuksia kotini ehostusta ajatellen. Ei mitään täysremonttia ollut kyllä tarkoitus, mutta tämähän löysi aivan järkyttävän määrän vikoja mun asunnosta ja esim. keittiön haluaisi vaihtaa kokonaan runkoineen jne. Siis ihan hirveä tykitys tuli sieltä. Huom! Asuntoni on n. 20v vanha, ettei mikään rähjä, mutta käytön jälkiä alkaa olla ja esim. kodinkoneet vaihtokunnossa.
Sitten kun sanoin, etten nyt ihan monen kymmenen tuhannen remonttia ajatellut kuitenkaan, hän sekosi ihan täysin ja alkoi huutaa, että hänellä on oikeus mielipiteisiinsä ja että hänestä ihan kaikki pitäisi laittaa uusiksi. Jäi siis ihan jumiin tuohon. Ja ei ole tosiaan hänen asunnostaan kysymys laisinkaan, vaan ihan vaan minun asunnostani.
Noh, minäpä ilmoitin hänelle, että minä haluan laittaa parisuhdekuvioni uusiksi, jos ei edes rakentava, mukava ideointi toisen kämpän ehostuksesta onnistu hyvässä hengessä. Nyt sitten mykkäkoulua tässä ollut. En tiedä, ehkä oli lopullinen päätös lopettaa koko suhde.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein teillä on seksiä. Huomaan itsestäni, että jos alkaa olla useita päiviä väliä niin kaikenlaiset pikkuasiat harmittaa. Sitten kun on ollut läheisyyttä ja seksiä niin hymyillen menee monta päivää, vaikka kaikki lastat olisi hukassa.
Sillä ei ole koskaan ollut mitään muuta kuin päinvastaista vaikutusta. Joskus kysyin, että miksi raivoaa ENEMMÄN kun sitä on ollut useammin, kielsi ensin kaiken. Kun annoin esimerkkejä, teorisoi että varmasti siksi, että kokee turvalliseksi olla oma itsensä (eli ylikriittinen raivoaja), koska tietää meillä MENEVÄN NIIN HYVIN. Kiva siinä sitten olla aloitteellinen ja kaikkea, eiks jee?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuminen on parasta 😍 saa tehä ja olla niinku haluu, ja laittaa paistinlastat minne lystää.
Äläs nyt, mä en edes asu miesystävän kanssa yhdessä, mutta meninkin kysymään ajatuksia kotini ehostusta ajatellen. Ei mitään täysremonttia ollut kyllä tarkoitus, mutta tämähän löysi aivan järkyttävän määrän vikoja mun asunnosta ja esim. keittiön haluaisi vaihtaa kokonaan runkoineen jne. Siis ihan hirveä tykitys tuli sieltä. Huom! Asuntoni on n. 20v vanha, ettei mikään rähjä, mutta käytön jälkiä alkaa olla ja esim. kodinkoneet vaihtokunnossa.
Sitten kun sanoin, etten nyt ihan monen kymmenen tuhannen remonttia ajatellut kuitenkaan, hän sekosi ihan täysin ja alkoi huutaa, että hänellä on oikeus mielipiteisiinsä ja että hänestä ihan kaikki pitäisi laittaa uusiksi. Jäi siis ihan jumiin tuohon. Ja ei ole tosiaan hänen asunnostaan kysymys laisinkaan, vaan ihan vaan minun asunnostani.
Noh, minäpä ilmoitin hänelle, että minä haluan laittaa parisuhdekuvioni uusiksi, jos ei edes rakentava, mukava ideointi toisen kämpän ehostuksesta onnistu hyvässä hengessä. Nyt sitten mykkäkoulua tässä ollut. En tiedä, ehkä oli lopullinen päätös lopettaa koko suhde.
Lisäys vielä tähän, että miehellä ei ollut minkäänlaista ajatusta siitä, että mitä laittaisi nykyisen keittiön tilalle (kysyin toki, että millaisen keittiön hän siihen sitten laittaisi). Hän ei siis osannut sanoa yhtään mitään oikeita parannusajatuksia tai visioita siitä, mitä siihen voisi laittaa. Osasi vaan valittaa nykyisestä keittiössä ja jankuttaa, että kaikki pitäisi purkaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuminen on parasta 😍 saa tehä ja olla niinku haluu, ja laittaa paistinlastat minne lystää.
Äläs nyt, mä en edes asu miesystävän kanssa yhdessä, mutta meninkin kysymään ajatuksia kotini ehostusta ajatellen. Ei mitään täysremonttia ollut kyllä tarkoitus, mutta tämähän löysi aivan järkyttävän määrän vikoja mun asunnosta ja esim. keittiön haluaisi vaihtaa kokonaan runkoineen jne. Siis ihan hirveä tykitys tuli sieltä. Huom! Asuntoni on n. 20v vanha, ettei mikään rähjä, mutta käytön jälkiä alkaa olla ja esim. kodinkoneet vaihtokunnossa.
Sitten kun sanoin, etten nyt ihan monen kymmenen tuhannen remonttia ajatellut kuitenkaan, hän sekosi ihan täysin ja alkoi huutaa, että hänellä on oikeus mielipiteisiinsä ja että hänestä ihan kaikki pitäisi laittaa uusiksi. Jäi siis ihan jumiin tuohon. Ja ei
Haluaako pohjimmiltaan vaan rampauttaa sinut taloudellisesti?
Vierailija kirjoitti:
Up
MIKSI ihmeessä sä uppailet näitä tämmösiä...viimeksi oli jotain kolme minuuttia kun jo uppasit jotain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlainen vaimo täällä kuin ap:n mies.
Hirveät kierrokset ja valitus milloin mistäkin kärpäsenpaskan kokoisesta arjen asiasta. Parhaimmillaan vielä rikkoo siinä samalla jotain kun ryskii aivot raivosta sumentuneena eteenpäin.
Itse vielä jotenkuten siedän ja osaan mennä muualle perseilyä katsomasta, mutta inhottaa tuollainen amisteinikiroaminen ja surkea esimerkki lapsille :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuminen on parasta 😍 saa tehä ja olla niinku haluu, ja laittaa paistinlastat minne lystää.
Äläs nyt, mä en edes asu miesystävän kanssa yhdessä, mutta meninkin kysymään ajatuksia kotini ehostusta ajatellen. Ei mitään täysremonttia ollut kyllä tarkoitus, mutta tämähän löysi aivan järkyttävän määrän vikoja mun asunnosta ja esim. keittiön haluaisi vaihtaa kokonaan runkoineen jne. Siis ihan hirveä tykitys tuli sieltä. Huom! Asuntoni on n. 20v vanha, ettei mikään rähjä, mutta käytön jälkiä alkaa olla ja esim. kodinkoneet vaihtokunnossa.
Sitten kun sanoin, etten nyt ihan monen kymmenen tuhannen remonttia ajatellut kuitenkaan, hän sekosi ihan täysin ja alkoi huutaa, että hänellä on oikeus mielipiteisiinsä ja että hänestä ihan kaikki pitäisi l
Haluaako pohjimmiltaan vaan rampauttaa sinut taloudellisesti?
Hmm.. mielenkiintoinen näkökulma. Miehellä itsellään on ollut säästökuuri meneillään, ja muutama kk sitten meillä oli ihan pieni sanaharkka asiasta, kun minä turhauduin siihen säästämiseen hetkellisesti (olemme molemmat melko hyvätuloisia, ettei pitäisi tässä iässä olla tarpeen kituuttaa tekemisten suhteen, mutta hän on aiemmassa elämässään - siis ennen kuin tapasimme - pistänyt tuulemaan, ja nyt sitten korjailee tilannetta). Tuo sanaharkka oli siis ihan sekunttien juttu, ja pahoittelin heti ja sanoin, että säästäminen on toki järkevää.
Muttei välttämättä ihan tuulesta temmattu ajatus, että hän katkeruuttaan haluaisi vain saada minulle huonon itsetunnon omistamastani asunnosta (hän itse on vuokralla) ja vetämään mun talouden tiukalle. Eipä käynyt mielessäni, mutta hyvinkin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen että tuo raivoaminen liittyy testojen alenemiseen. Mun mies (kohta 60v) on kyllä kaikille muille rauhallinen ja mukava mutta auta armias jos huomautan jostain pikkuasiasta (parisuhteessa on ihan normaalia että saa jostain joskus valittaa) niin hän alkaa raivoamaan ja huutamaan ja tulee naaman eteen uhkailemaan. Se huutaminen ja raivoaminen ei siis mitenkään korreloi mun käytökseen. Ja jos minä reagoin takaisin samalla mitalla niin mies kääntää sen niinpäin että minä sen huutamisen aloitin. Mies ei näe omassa käytöksessään mitään vikaa vaan syyttää minua koska aloitin riidan nalkuttamisella. Etsii myös tavaroitaan jatkuvasti (on siis korkeassa asemassa työssään) ja aina minä olen mukamas syypää tavaroiden häviämiseen kun siivoan tavaroita pois. Seksi ei suju kun miehellä ei seiso (en ole ruma, enkä lihava) ja mies ei kotona tee paljon muuta kun on läppärinsä kanssa sohvalla ja postailee jotain vihapuheita xään.
Mitä noilla vanhoilla miehillä tekee? Ei mitään iloa.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että tuo raivoaminen liittyy testojen alenemiseen. Mun mies (kohta 60v) on kyllä kaikille muille rauhallinen ja mukava mutta auta armias jos huomautan jostain pikkuasiasta (parisuhteessa on ihan normaalia että saa jostain joskus valittaa) niin hän alkaa raivoamaan ja huutamaan ja tulee naaman eteen uhkailemaan. Se huutaminen ja raivoaminen ei siis mitenkään korreloi mun käytökseen. Ja jos minä reagoin takaisin samalla mitalla niin mies kääntää sen niinpäin että minä sen huutamisen aloitin. Mies ei näe omassa käytöksessään mitään vikaa vaan syyttää minua koska aloitin riidan nalkuttamisella. Etsii myös tavaroitaan jatkuvasti (on siis korkeassa asemassa työssään) ja aina minä olen mukamas syypää tavaroiden häviämiseen kun siivoan tavaroita pois. Seksi ei suju kun miehellä ei seiso (en ole ruma, enkä lihava) ja mies ei kotona tee paljon muuta kun on läppärinsä kanssa sohvalla ja postailee jotain vihapuheita xään.
Mitä noilla vanhoilla miehillä tekee? Ei mitään iloa.
Missä iässä se testojen lasku alkaa?
t. mun mies vasta n. 40v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että tuo raivoaminen liittyy testojen alenemiseen. Mun mies (kohta 60v) on kyllä kaikille muille rauhallinen ja mukava mutta auta armias jos huomautan jostain pikkuasiasta (parisuhteessa on ihan normaalia että saa jostain joskus valittaa) niin hän alkaa raivoamaan ja huutamaan ja tulee naaman eteen uhkailemaan. Se huutaminen ja raivoaminen ei siis mitenkään korreloi mun käytökseen. Ja jos minä reagoin takaisin samalla mitalla niin mies kääntää sen niinpäin että minä sen huutamisen aloitin. Mies ei näe omassa käytöksessään mitään vikaa vaan syyttää minua koska aloitin riidan nalkuttamisella. Etsii myös tavaroitaan jatkuvasti (on siis korkeassa asemassa työssään) ja aina minä olen mukamas syypää tavaroiden häviämiseen kun siivoan tavaroita pois. Seksi ei suju kun miehellä ei seiso (en ole ruma, enkä lihava) ja mies ei kotona tee paljon muuta kun on läppärinsä kanssa sohvalla ja postailee jotain vihapuheita xään.
Mitä noilla vanho
Varmaan pitää paikkansa, mutta tämä oli nuorempana vielä pahempi ja on vieläkin suht nuori. Siksi olen eroamassa, olen turpa täynnä. Asun jo omassa asunnossa, missä on ihana rauha. Pitää vaan löytää viimeinen rohkeus ilmoittaa, että tämä oli nyt tässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisen miehen kanssa ollut suhteessa kohta 20 vuotta. Luulisi, että noihin sekoamiskohtauksiin olisi jo tottunut, mutta ei ole. Ne masentavat mua, saavat oloni epäonnistuneeksi ja katumaan elämänvalintojani. Olen kai sopeutuvainen luonne, kun toivun niistä nopeasti ja jatkan elämää. Lapsuuden elin jo vastaavanlaisen isän kanssa ja nyt oma puoliso. Joskus sitä haaveilee, millaista se elämä olisi, jos ei koko ajan tarvitsisi jännittää, mitä on taas tehnyt väärin.
Jätä se. Et kadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap, tosi hyvä tilanne että sulla on oma koti! Jätä ukko jo tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaat tehneesi viisaan ratkaisun, kun heräät jonakin aamuna omassa kivassa kodissasi, jossa ei kukaan riehu.
Oma kiva koti = 12 m2 Itä-Pasilassa.
Kuule, on parempi kävellä vaikka siellä telkänpöntössä jalat tukevasti omalla lattialla kuin palatsissa kananmunankuorilla.
On totta että välillä olis kiva kun olis se toinen ihminen siinä. Mutta se on pitkälle oman mielen ruusunpunaista kaipuuta. Todellisuus on aina jotain muuta. Mikään, ei mikään ole niin voimaannuttavaa, kuin oma, yksityinen, hiljainen, rauhallinen, levollinen ja ikioma sinkkutalous.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Ainaista huutamista ja mikään ei ole hyvin. Tuntuu että miehellä on jo haasteita muistinkin kanssa, vaikka ikää on vasta 52.
Ero on ollut mietinnässä, mutta juuri noiden terveyshaasteiden vuoksi sitä miettii, että onko oikein jättää toinen.
Jos itse sairastut, kenties vakavasti, oletko varma puolison tuesta? Jääkö rinnallesi elämän loppuun asti? Todennäköisesti ei, sillä miehillä on taipumus jättää esim.syöpäsairas vaimonsa. Tämän faktan kertoi minulle lääkärituttavani, jonka mies häipyi, kun toinen raskaus oli vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen isä. Ei tule mulle samanlaista miestä!
Niin minäkin vannoin nuorempana! Vielä kauheampi tuli aviomiehestä.
Ihminen jotenkin vaistomaisesti hakeutuu samanlaisiin olosuhteisiin kuin mistä on kotoisin.
Omasta puolestani sanoisin kaikille nuorille rakastuneille, että kun kuulet hälytyskellojen soivan, kuuntele niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein teillä on seksiä. Huomaan itsestäni, että jos alkaa olla useita päiviä väliä niin kaikenlaiset pikkuasiat harmittaa. Sitten kun on ollut läheisyyttä ja seksiä niin hymyillen menee monta päivää, vaikka kaikki lastat olisi hukassa.
Kymmenen pisteen vihje: älä mesoa joka pikkuasiasta, niin kotona on parempi tunnelma. Sitten voi olla sitä seksiäkin.
Meillä tilanne on pahentunut kun nykyään sanon vastaan. En vaan suostu enää kuuntelemaan. Myöskin lapset on siinä iässä että eivät enää mielistele.
Kuinka usein teillä on seksiä. Huomaan itsestäni, että jos alkaa olla useita päiviä väliä niin kaikenlaiset pikkuasiat harmittaa. Sitten kun on ollut läheisyyttä ja seksiä niin hymyillen menee monta päivää, vaikka kaikki lastat olisi hukassa.