Yksinäisyyteen laitostautuu
Aluksi tuntuu hirveältä ja seinät kaatuvat päälle, mutta pikkuhiljaa tämä väli alkaa pitenemään. Pian huomaa, että sitä kaipaa sosiaalisista tapahtumista vain takaisin omaan yksinäisyyteen. Siitä tulee jonkinlainen turvasatama, uusi normi olotila. Heroiiniaddiktihan saa lopulta heroiinista vain "normaalin olotilan", samalla tavalla tuo yksinäisyyskoukku toimii.
Olen huomannut ainakin itselläni tämän. Vaikka haaveilen normaalista sosiaalisesta elämästä, niin olen niin laitostautunut tähän yksinäisyyteen, että on äärimmäisen vaikea "kuntouttaa" itseään takaisin ihmisten ilmoille. Kaikki sosiaaliset piirileikit, jotka ovat muille yhtä normaalia kuin hengittäminen, ovat itselleni yhtä tuskaa. Sitä on sosiaalisesti jollain tasolla invalidi, ellei tunne ihmisiä kunnolla. Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että kun on joutunut elämän aikana lähes jokaisessa paikassa jonkinlaiseksi "pahan olon roskakoriksi", toisin sanoen tyypiksi, jolle saa sanoa ja tehdä mitä huvittaa, niin luottamus ihmisiin on olematon. Ei uskalla laskea suojamuuria, eikä päästää ketään lähelleen. Koska itsetunto murskattiin jo lapsena, ei oppinut koskaan puolustamaan itseään, oppi välttelemään konflikteja ja kävelemään kananmunankuorilla. Pyrkii miellyttämään ja olemaan pidetty tyyppi. Hauskuuttamaan ja peittämään kaiken huumorin alle. Eihän tämä todellinen persoona ole, mutta sillä sitä oppi jo lapsena selviytymään. Se on se naamio, jonka pukee "ihmisten ilmoille". Kun riittävän kauan lytätään ja rutataan, niin tyhmäkin oppii että viisaampaa vain oikoa lommot parhaansa mukaan ja olla omissa oloissa.
Kyllähän sitä kaikenlaisia haaveita ja unelmia oli. Pidemmän aikaan niistä kykeni ammentamaan valtavan motivaation ja polttoaineen, jonka avulla puski eteenpäin, mutta jossain vaiheessa sitä ymmärtää, että sosiaaliset taidot ovat kullanarvoisia elämässä ja yhtälö on vähän niin kuin vajaa ilman niitä. Ei sitä kykene ratkaisemaan.
Kommentit (32)
Yksinäisyyteen tottuu. En varmaan enää sopeudu työelämään. En jaksa sosiaalisuutta. En jaksa miettiä asiaa sen kummemmin.
Sama vaikka itse olen edelleen jossain välimallissa eli toisaalta yksinäisyys tuntuu normaalilta, hyvältä ja turvalliselta mutta silti edelleen kaipaan jonkinlaista sosiaalista elämää. Tämä vaan alkaa kääntymään jo niin, että siinä missä nuorempana kaipasin sosiaalisuutta enemmän ja pidin yksinäisyydestä vähemmän niin nykyisin asia on päinvastoin ja sosiaalisuudenkaipuu on melko vähäistä vaikka edelleen se onkin olemassa.
Tosin tiedostan sen hyvin, että yksinäisyys on jo jättänyt jälkensä ja kun en alkujaankaan ollut mitenkään sosiaalisesti sulava niin eipä minun seurani varmasti enää olisi mieluisaa tai hyväksi kenellekään.
Ystävillä kehuskelija taitaa tulla trullin näppiksiltä.
Vaikea uskoa, että juuri tähän ketjuun tulisi tuolla tapaa keulimaan.
Moni ihminen ei vain kertakaikkiaan jaksa/pysty/kykene/halua ystävyyksiä.
Se on täysin ok.
*Kerran tätä ketjua jo kommentoinut.
Joka itsensä korottaa/ ylentää se alennetaan.
Tarkoitat varmaankin, että laitostuu mutta ymmärrän hyvin että liian paljon yksinoloa ja puhumattomuutta rapauttaa jo äidinkielentaidon ja puhekyvynkin. Etenkin kun ihan jo mediassa on ammattilaistenkin kirjoittama teksti ihan mitä sattuu ja vilisee kirjoitus- sekä asiavirheitä.
Mun pitää aina muistaa ihmisten ilmoille lähtiessä pitää äänenavaus-harjoitus, etten säikäytä kassalla olevaa myyjää jollain oudolla vinkaisulla jonka päästää vaikka tarkoituksena oli sanoa vain normaalisti hei.. Tuo on ihan supernoloa.
Vierailija kirjoitti:
Ystävillä kehuskelija taitaa tulla trullin näppiksiltä.
Vaikea uskoa, että juuri tähän ketjuun tulisi tuolla tapaa keulimaan.
Moni ihminen ei vain kertakaikkiaan jaksa/pysty/kykene/halua ystävyyksiä.
Se on täysin ok.
*Kerran tätä ketjua jo kommentoinut.
En minä ystävilläni kehuskele. Mutta fakta on se että täytyy olla mulkku jos ei saa ystäviä. Omassa ystäväpiirissä kaikilla on laaja ystäväpiiri. Jos ei saa ystäviä niin vika katsoo sieltä peilistä.
Vierailija kirjoitti:
Joka itsensä korottaa/ ylentää se alennetaan.
Sinä se jaksat vainota.
Tuut mun perässä
heittään psykop@@ttitason
kaasuvalotustas > heti mun
kommentin perään. Kuin hai laivaa seuraat.
Murjaiset synkkänä jotain tämäntyylistä -
kateuskiukkua tihkuen.
Miksi? Oikeasti? Nainen, mikä sulla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävillä kehuskelija taitaa tulla trullin näppiksiltä.
Vaikea uskoa, että juuri tähän ketjuun tulisi tuolla tapaa keulimaan.
Moni ihminen ei vain kertakaikkiaan jaksa/pysty/kykene/halua ystävyyksiä.
Se on täysin ok.
*Kerran tätä ketjua jo kommentoinut.
En minä ystävilläni kehuskele. Mutta fakta on se että täytyy olla mulkku jos ei saa ystäviä. Omassa ystäväpiirissä kaikilla on laaja ystäväpiiri. Jos ei saa ystäviä niin vika katsoo sieltä peilistä.
Etkö ymmärrä, että eivät kaikki niitä edes halua? Se on niin kuin punainen lanka, jota tässä ajetaan takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävillä kehuskelija taitaa tulla trullin näppiksiltä.
Vaikea uskoa, että juuri tähän ketjuun tulisi tuolla tapaa keulimaan.
Moni ihminen ei vain kertakaikkiaan jaksa/pysty/kykene/halua ystävyyksiä.
Se on täysin ok.
*Kerran tätä ketjua jo kommentoinut.
En minä ystävilläni kehuskele. Mutta fakta on se että täytyy olla mulkku jos ei saa ystäviä. Omassa ystäväpiirissä kaikilla on laaja ystäväpiiri. Jos ei saa ystäviä niin vika katsoo sieltä peilistä.
Ei ainakaan päde pk-seudulla. Ei monikaan halua eikä etsi ystäviä, ajan henki on jotenkin varautunut. Ihmiset myös elävät niin omissa jutuissaan että täytyy olla jokin yhteinen harrastus mikä saattaisi helpottaa tutustumista. Tai kokemukset tai jokin. Ihan randomina on jo hankalampaa.
Sitten havainnut että moni on näkyvästi ärtyisä, arvosteleva, vetäytyvä. No eipä näitä tee mieli häiritä eikä ottaa riskiä että tulee itse haukutuksi lyttyyn. Tai paheksutuksi väärän mielipiteen takia. Tai toisen omien kuvitelmien.
Helpottavaa olla yksin kun muistelee mihin on tullut sopeuduttuakin.
*30 ei minulta, vaikka pk mainittu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävillä kehuskelija taitaa tulla trullin näppiksiltä.
Vaikea uskoa, että juuri tähän ketjuun tulisi tuolla tapaa keulimaan.
Moni ihminen ei vain kertakaikkiaan jaksa/pysty/kykene/halua ystävyyksiä.
Se on täysin ok.
*Kerran tätä ketjua jo kommentoinut.
En minä ystävilläni kehuskele. Mutta fakta on se että täytyy olla mulkku jos ei saa ystäviä. Omassa ystäväpiirissä kaikilla on laaja ystäväpiiri. Jos ei saa ystäviä niin vika katsoo sieltä peilistä.
Sinulla on käynyt tuuri siinä mielessä, että olet sattunut tapaamaan juuri itsellesi sopivia ihmisiä, kun olette kaikki olleet sopivassa elämänvaiheessa. Muunkinlaista tuuria on olemassa.
Jos tämän ketjun perusteella pitäisi arvata, sanoisin, että sinä olet sattunut tapaamaan sopivassa elämänvaiheessa paljon itsesi kaltaiselle mulkulle sopivia mulkkuja. Ehkei koko kuva ole näin ikävä, mutta kyllä sinä olet ketjun yksisilmäisin ja ikävin tyyppi.
Pidätkö itseäsi hyvänä ihmisenä?