Teinin ruma käytös
Miten toimisin? Mikä olisi sopiva rangaistus?
Teini haistattelee ja kiroilee minulle jatkuvasti. Olen ottanut kuukausirahan pois, enää en tiedä mitä muuta voisin tehdä.
Puhuu minulle halveksuen ihan jatkuvasti. Pikkusisarukset kuuntelevat ja varmaan kohta alkavat puhua samalla tavalla.
Alan olla masentunut tilanteeseen.
Koen epäonnistuneeni vanhempana täysin, kun lapseni selvästi inhoaa ja halveksii minua. Hän kiroilee, jos huomautan että pian myöhästyy koulusta. Kiroilee, jos käsken siivoamaan huoneen. Haistattelee, jos en heti osaa auttaa jossakin jota hän pyytää. Viimeisin on ollut kesätyöhaku. Ei suostunut hakemaan ja lopulta jouduin tekemään hakemuksen yhdessä hänen kanssaan ja silloinkin aika kului kiroiluun ja tietokoneen paiskomiseen.
Olen huolissani, miten pärjää elämässä kun asenne on tuo.
Ja omasta mielestäni meillä on aina ollut rajat. Silti tilanne on tällainen.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Moniko aikuinen ihminen EI ärsyynny rankaisemisesta?
Olisiko aika kokeilla palkisemista?
🤣🤣🤣niinpä niin. Palkita paskasta käytöksestä
Vierailija kirjoitti:
Meillä se väheni sillä, että pahoittelin haistattelujen jälkeen sitä että vaivasin, kun välitän hänestä. Samoin kuin ennen huuteli kaikenlaista kiukuissaan, niin se väheni, kun aloin vastaamaan, että vaikka kuinka sanoisi noin, niin rakastan häntä aina ja toivottavasti hän muistaa sen asian.
Vihan ja kiukun takana on piilossa se oikea tunne, vastaa siihen, älä vihaan.
No niin, sillä lailla. Ja kasvatit juuri maailmaan itsekeskeisen parisuhdehenkilön, joka potentiaalisesti manipuloi tunnetiloillaan vastapuolta, aina pehmittelemään hänen kiukkupuuskiaan rakkausrunoilla takaisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
No teinit nyt on monet tuollaisia. Kuuluu nyt vain tuohon ikään. Itsekin olin ihan järkky, mutta kyllä minusta ihan kelvollinen ja normaali aikuinen ihminen kuitenkin kasvoi.😅
On, jos vastuut ja velvollisuudet on hukassa. Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan haistatella yhtäkään kertaa vanhemmille. Meitä oli 3 sisarusta, enkä muista kenenkään sanoneen HV. Ja jokainen hoiti teini-iästään huolimatta myös erinäisiä kodin velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rangaistukset eivät tehoa teiniin. Pyydä lasta ehdottamaan seuraamusta, joka säännön rikkomisesta seuraisi. Neuvottelemalla löytyy tapa säännöille ja seurauksille, jotka molemmat hyväksyvät. Tällä tavalla sovittu tilanne ei kohdalle osuessa tunnu epäreilulta rangaistukselta vaan ennalta sovitulta seuraamukselta. Lapsen on myös vaikeampi rikkoa yhdessä sovittua sääntöä, jonka seuraamuksesta hän on ollut itse päättämässä.
Murrosikäinen tekee kaikkensa, jotta vanhemmat eivät vaikuttaisi rakastettavimmilta tyypeiltä. Kunpa kaikki vanhemmat tajuaisivat, millaisessa tunnemyrskyssä lapsi murrosiässä on. Yhtäkkiä nuori ei enää tunnista eikä aina osaa tulkita omia tunteitaan. Se on välttämätöntä, jotta nuori itsenäistyy. Vanhemman ei silti itse tarvitse muuttua etäiseksi. Nuori kaipaa vanhempiaan ja keskusteluja omassa rytmissään sekä turvallisia rajoja. (esim apua sen työh
Olen varmaan sellainen paha tunnekasvattaja, koska meillä rangaista, vaan teoista tulee loogisia seurauksia. Ja seurausten lisäksi puhutaan niistä tunteista ja sanoitetaan.
Varhaisteini esimerkiksi googletteli ahdistavia ja jännittäviä asioita, mikä aiheutti raivokasta käyttäytymistä, koska pelkotilat otti vallan pään sisällä. Kännykästä kaikki selaimet ja muut kiinni ajaksi x ja puhuttiin yhdessä siitä, mitä on järkevää googletella ja mitä ei. Lapsi osasi itsekin kertoa, että raivokohtaukset johtuivat hallitsemattomista pelko- ja pakkoajatuksista. Ei ole toistaiseksi tarvinnut toiste jutella samasta asiasta ja selaimet palautettiin tietyn ajan päästä käyttöön. Lapsi oli itsekin sitä mieltä, että hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rangaistukset eivät tehoa teiniin. Pyydä lasta ehdottamaan seuraamusta, joka säännön rikkomisesta seuraisi. Neuvottelemalla löytyy tapa säännöille ja seurauksille, jotka molemmat hyväksyvät. Tällä tavalla sovittu tilanne ei kohdalle osuessa tunnu epäreilulta rangaistukselta vaan ennalta sovitulta seuraamukselta. Lapsen on myös vaikeampi rikkoa yhdessä sovittua sääntöä, jonka seuraamuksesta hän on ollut itse päättämässä.
Murrosikäinen tekee kaikkensa, jotta vanhemmat eivät vaikuttaisi rakastettavimmilta tyypeiltä. Kunpa kaikki vanhemmat tajuaisivat, millaisessa tunnemyrskyssä lapsi murrosiässä on. Yhtäkkiä nuori ei enää tunnista eikä aina osaa tulkita omia tunteitaan. Se on välttämätöntä, jotta nuori itsenäistyy. Vanhemman ei silti itse tarvitse muuttua etäiseksi. Nuori kaipaa vanhempiaan ja keskusteluja omassa rytmiss
Olen varmaan sellainen paha tunnekasvattaja, koska meillä rangaista, vaan teoista tulee loogisia seurauksia. Ja seurausten lisäksi puhutaan niistä tunteista ja sanoitetaan.
Varhaisteini esimerkiksi googletteli ahdistavia ja jännittäviä asioita, mikä aiheutti raivokasta käyttäytymistä, koska pelkotilat otti vallan pään sisällä. Kännykästä kaikki selaimet ja muut kiinni ajaksi x ja puhuttiin yhdessä siitä, mitä on järkevää googletella ja mitä ei. Lapsi osasi itsekin kertoa, että raivokohtaukset johtuivat hallitsemattomista pelko- ja pakkoajatuksista. Ei ole toistaiseksi tarvinnut toiste jutella samasta asiasta ja selaimet palautettiin tietyn ajan päästä käyttöön. Lapsi oli itsekin sitä mieltä, että hyvä juttu.
Mikä on looginen seuraus rumista puheista? Suukapula?
Ehdotin aikoinaan paljon sättäävälle, karjuvalle ja kiroilevalle teinille, et jos kerran kotona noin kyllästyttää niin muuta pois, mene töihin ja hanki asunto, maksa kaikki laskusi ja ruokasi itse. Pari viikkoa siinä hänellä meni miettiessä ja sitten kummasti käytös muuttui ja asioista pystyttiin keskustelemaan ja huomasi jopa ruveta auttamaan kotosalla ja siivota huoneensa.