Miten mulla nuorempana onnistui "kaikki" mitä halusin, nykyään ei mikään?
Elämäntilanteeni oli 100% parempi parikymppisenä kuin nyt. Sain melkein kaiken mistä uskalsin unelmoida, toki olin ihan realistinen kuten perusluonteeltani olen. Tuntui että sain vaan valita minne menen opiskelemaan, pärjäsin opinnoissa hyvin, sain kesätöitä joka kesä sieltä mistä ekana hain, mulla aivan ihana kämppä josta tiesin vuokrailmoituksen nähdessäni että tuonne kuulun, oli ystäviä, mukavaa vapaa-aikaa, ihana lemmikki, hieno auto.... kuulostaa nyt niin uskomattomalta.
Lähes 15 vuotta myöhemmin: jäin työttömäksi alani töistä 2 vuotta sitten, sen jälkeen vaan sekalaisia keikkatöitä, taloni paljastui asuinkelvottomaksi, nyt asun kamalassa betoniluukussa vuokralla miettimässä mitä seuraavaksi tekisin, olen ylipainoinen, kärsin unettomuudesta ja stressistä. Mies on ja suhteemme on noh, kuollut. Miehellä paljon ongelmia, mm.velkoja, ja pelkkä niistä puhuminen rasittaa ja masentaa niin paljon. Ja meillä on lapsi, jota rakastan yli kaiken, mutta en jaksa olla sellainen ihana touhukas äiti kuin haaveilin. Se sattuu kaikista eniten.
Tää mun elämä on kuin käänteinen tuhkimotarina.
Kommentit (4)
Et ole ainut. Tunnen monta vastaavaa tapausta. Ihmiset pyörivät työttöminä eivätkä voi tehdä suurpiirtein mitään, koska on pakko laukkoa työkkärissä ja hakea olemattoia töitä.Tämä aika tappaa kaikki normaalit ihmiset. Surullista.
Kiitos EUn.
Jos yhtään lohduttaa, niin on myös meitä, joilta on asiat menneet pieleen jo nuoresta lähtien.
En tiedä, onko ikä ratkaiseva tekijä tässä.
Niin se vaan taitaa olla, että kaiken minkä voi saada voi myös menettää. Kannattaa muistaa olla kiitollinen siitä hyvästä, mitä on.