Lue keskustelun säännöt.
Ihastukseni oli mulle tosi inhottava, vaikka oli ekaksi mukava, ja nyt
22.02.2025 |
pitää nähdä häntä varmaan jälleen ensi viikolla. Oon nyt perjantaina ja viikonloppuna itkenyt silmät päästäni, ja jopa pelottaa nähdä häntä, en tiedä miten olisin kun kumminkin varmasti nähdään.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se ihastus teki?
Ekaksi jutteli ja oli mukava, sitten yllättäen alkoi ignooraamaan ja kun yritin tervehtiä perjantaina, kun hän jutteli kavereittensa kanssa, niin hän vain pudisti päätään. Lähdin sitten vain pois. Ihan kummallista käytöstä häneltä.
Mä en tommosta jäis märehtii. Jos en ole alusta saakka tärkein, niin moiccu.
Next!
N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alussa oli mukavaa, nyttemmin olen lähinnä vihattu hylkiö. En tunnista mitään konkreettista tapahtumaa tai keskustelua, mistä olisi saanut alkunsa. Miksi???????? Hän ei suostu puhumaan minulle, enkö saa koskaan selville?
Mies 55+
Hän peittää ihastumisensa liian tehokkaasti? Mahdoton asetelma?
Asetelma kieltämättä hankala, vaikka sinkku olenkin. Ehkä ei löydy yhteisiä polkuja kuitenkaan riittävästi. En kuitenkaan haluaisi olla hyljeksitty ja vihattu.
Vihaako ja hyljeksiiko hän oikeasti, vai tulkitsitko mahdollisesti vain niin? Eri asia toki, jos olet ollut hänelle ilkeä tms.
Vastailee yhden sanan lauseilla, ei katso kohti, lähestulkoon huutaa töyke
Hän on huomannut, että yrität koko ajan lähestyä ja yrittää eri tavoin viestittää ei toivotulle ihailijalle että pysyisi kaukana. Mutta sinuun ei mikään näköjään tehoa vaan jatkat ahdistelua.
Nää yksipuoliset ihastujat ovat aina näitä, elävät jossain haavemaailmassa ja sitten kun kertovat sen, niin vastaus on tyyliin "älä unta nää mehän ollaan kavereita" niin sitten se on heti joku paholaisen tasoinen pahantekijä muka heti.
Vierailija kirjoitti:
Tekniikan nimi on neggaus eli on ilkeä että saisi sinulta sex
Mäkin haluaisin neggatytöltä sex .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se ihastus teki?
Ekaksi jutteli ja oli mukava, sitten yllättäen alkoi ignooraamaan ja kun yritin tervehtiä perjantaina, kun hän jutteli kavereittensa kanssa, niin hän vain pudisti päätään. Lähdin sitten vain pois. Ihan kummallista käytöstä häneltä.
Taidatte olla aika nuoria?
???
Miksi pitää lyödä lyötyä? En ymmärrä tämmöstä vähättelyä iän takia.
Toivottavasti sulla ei ole lapsia, jotka tulisi moisten hänelle todellisten huolien kanssa avautumaan. Jääseinä vastassa ja tunteiden vähättelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alussa oli mukavaa, nyttemmin olen lähinnä vihattu hylkiö. En tunnista mitään konkreettista tapahtumaa tai keskustelua, mistä olisi saanut alkunsa. Miksi???????? Hän ei suostu puhumaan minulle, enkö saa koskaan selville?
Mies 55+
Hän peittää ihastumisensa liian tehokkaasti? Mahdoton asetelma?
Asetelma kieltämättä hankala, vaikka sinkku olenkin. Ehkä ei löydy yhteisiä polkuja kuitenkaan riittävästi. En kuitenkaan haluaisi olla hyljeksitty ja vihattu.
Vihaako ja hyljeksiiko hän oikeasti, vai tulkitsitko mahdollisesti vain niin? Eri asia toki, jos olet ollut hänelle ilkeä tms.
Kyllämä miehenä pidän sitä helvetin ilkeänä ja töykeänä käytöksenä naiselta, että sinunkauppojen jälkeen ei ole vielä pöllönsilmää tarjottu käyttöön. Kertoo ettei haluakaan olla missään tekemisissä.
Miksi AP:n "pitää" nähdä ihastusta ensi viikolla, vaikka tämä on inhottava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi AP:n "pitää" nähdä ihastusta ensi viikolla, vaikka tämä on inhottava?
Esim ihastus on opettaja ja samat tunnit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se ihastus teki?
Ekaksi jutteli ja oli mukava, sitten yllättäen alkoi ignooraamaan ja kun yritin tervehtiä perjantaina, kun hän jutteli kavereittensa kanssa, niin hän vain pudisti päätään. Lähdin sitten vain pois. Ihan kummallista käytöstä häneltä.
Olet luultavasti ruma. Häpeää myöntää kavereiden nähden että tuntee sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukavuus ei tarkoita kiinnostusta. Olet tulkinnut mukavuuden väärin. Ihastuksesi näkyy ja hän on nyt kylmä, kun erehdyit luulemaan hänen mukavuuttaan kiinnostukseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset henkilöt, jotka aiheuttavat mielihyvän sijasta mielipahaa, pitää oikopäätä poistaa omasta elämästä.
Vahvasti tämä!
Ja pakko ei ole tavata. Et tapaa, tajuu jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs pakko sinun on tavata häntä? Jollet halua?
Ollaan samassa paikassa samaan aikaan, niin nähdään kumminkin.
Ole kylmän viile. Pakolliset asiat jos pakko. ja tulee uudet ihastukset, anna p-munan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epilogi
Näimme sattumalta ihan eri paikassa kuin yleensä, yritin tervehtiä, hän vain meni ohitseni. Kysyin sitten häneltä "et ilmeisesti halua jutella enää?". Hän: "en". Minä: "aa okei". Hän: "kiitos" (nauratti pikkuisen kyllä tuo kiitos) Ja sitten lähdin pois. Fin. Mietin häntä kyllä joskus edelleen, miten leikata nuo ajatukset silpuksi?
Jätät kertomatta, että mitä olet tehnyt, minkä ansiosta hän vain kävelee kylmästi ohitsesi huomioimatta?
Mitä tein? Okei, story time:
Eli ihan alusta, eli katseltiin toisiamme jonkin aikaa, ja aloin sitten juttusille. Juteltiin niitä näitä, mutta seuraavalla kerralla kun näin häntä, niin hän oli ennemminkin puhelimensa pauloissa, kuin minun. Mietin sitten, että ehkä hän ei sitten halua jutella, enkä enää alkanut juttusille kanssaan, josta seurasi se, että hän alkoi tuijotella ja hymyillä minulle, ja yks aamu sitten alkoi selittää esim. jostain busseista. Olin kyllä hiukan epäileväinen motiiveistaan, mutta mietin sitten että ehkä hän haluaakin jutella. Seuraavalla kerralla istuin sitten viereensä, hän siirsi kamansa että pääsisin istumaan ja juttelin sitten arkisista jutuista, ja viimein kysyin että nähtäisiinkö joskus. Hän vastasi ehkä (heh). Seuraavan kerran kun sitten nähtiin alkoi tuo ignooraus ja kummallinen mulkoilu, aivan kuin olisin loukannut häntä verisesti. En tiedä oliko jotenkin raskauttavaa se, että kun istuimme vierekkäin niin pari kertaa liikahdin lähemmäksi häntä ja olkapäämme koskettivat parin sekunnin ajan, loukkasinko sitten henkilökohtaista aluettaan, en tiedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epilogi
Näimme sattumalta ihan eri paikassa kuin yleensä, yritin tervehtiä, hän vain meni ohitseni. Kysyin sitten häneltä "et ilmeisesti halua jutella enää?". Hän: "en". Minä: "aa okei". Hän: "kiitos" (nauratti pikkuisen kyllä tuo kiitos) Ja sitten lähdin pois. Fin. Mietin häntä kyllä joskus edelleen, miten leikata nuo ajatukset silpuksi?
Jätät kertomatta, että mitä olet tehnyt, minkä ansiosta hän vain kävelee kylmästi ohitsesi huomioimatta?
Mitä tein? Okei, story time:
Eli ihan alusta, eli katseltiin toisiamme jonkin aikaa, ja aloin sitten juttusille. Juteltiin niitä näitä, mutta seuraavalla kerralla kun näin häntä, niin hän oli ennemminkin puhelimensa pauloissa, kuin minun. Mietin sitten, että ehkä hän ei sitten halua jutella, enkä enää alkanut juttusille
Et osaa lukea tilanteita.
Ihastuksen kanssa voi tosiaan käydä niin kuin ap:lle nyt kävi, eli aluksi näytti hyvältä, mutta sitten seurustelu ei oikein päässtyt alkamaankin. Mutta onneksi voi käydä päinvastoinkin. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksen kanssa voi tosiaan käydä niin kuin ap:lle nyt kävi, eli aluksi näytti hyvältä, mutta sitten seurustelu ei oikein päässtyt alkamaankin. Mutta onneksi voi käydä päinvastoinkin. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältel
Tämä on niin totta. Ota oppia kokeneen mummon neuvoista ap 👵🏻
Vierailija kirjoitti:
Ap, ootko 11v?
Olen tyhmä romanttinen hölmö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ootko 11v?
Olen tyhmä romanttinen hölmö.
ja tunnen itseni jo idiootiksi muutenkin.
Jätät kertomatta, että mitä olet tehnyt, minkä ansiosta hän vain kävelee kylmästi ohitsesi huomioimatta?